Viimeinen Alfa

Viimeinen Alfa

Jaa sivu Viimeinen Alfa

Koiranluu - Motonet-asento

sunnuntai 30.06.2019 Avainsanat: autohuolto , kallistuksenvakaaja , koiranluu , Motonet , Varaosat , Volvo C70

Teksti ja kuva: Arttu Lustig

Vasemman eturenkaan paikkeilta kuului ajoittain kolinaa. Pidin kolinalle kolmea mahdollista syytä. Ensimmäinen syy olisi mielikuvitukseni. Olen aikaisemminkin kuvitellut autooni vikoja, joten taas voisi olla aika mielikuvitusvialle. Toisena syynä voisi olla, että jokin kuluva osa alustasta olisi tullut elinkaarensa päähän ja kolinalla ilmoittaisi halustaan luovuttaa paikkansa tuoreemmalle sukupolvelle. Kolmas vaihtoehto olisi, että vanhassa autossa on erilaista muoviosaa, joka hiukan löystyessään kolistelisi ympäröiviin osiin mukavasti resonoiden. Tällä tavalla saisin vaikutelman, että päällä olisi jokin katsastusta haittaava tilanne.

Syvimpänä toiveena oli, että kallistuksenvakaaja eli koiranluu olisi kulunut loppuun. Aurinkoisena päivänä nostin kuskinpuoleisen renkaan ylös, irrotin sen paikoiltaan ja tutkailin koiranluun kuntoa. Koiranluu näytti hyvin iäkkäältä, mutta patina pinnassa ei välttämättä kerro osan kunnosta mitään. Kokeilin kädelläkin. Jämäkkä oli, mutta totesin, etten omannut hippustakaan tieto tai taitoa auton kallistuksenvakaajan kunnon testaamiseen.

Olin jostain kuullut, että autokorjaamot suostuvat sellaiseen palveluun, jossa etsivät autosta vian ja asiakas saa omissa oloissaan valitsemassaan paikassa itse korjata vian. Päätin kokeilla tätä. Harrastustoiminta monipuolistuu, kun otan yhden kappaleen ammattilaisia mukaan.

Vein auton korjaamolle. Kerroin epäileväni koiranluun tulleen viimeisille kilometreillensä, mutta en ole asiasta täysin varma. Huoltamolla luvattiin tarkastaa koiranluun kunto. Samalla kysyttiin halusinko tulla mukaan vai haenko auton myöhemmin. Rohkeuteni ei riittänyt jäädä tarkastelemaan autoani ammattilaisen kanssa. Toisekseen kyseessä taisi olla pieni myyntikikka. Jos olisi erehtynyt autoni alle ammattilaisen kanssa, kysymystulvaani ei olisi ehkä hetkeen saanut tyrehdytettyä, kun olisi udellut jokaisen näkyvän mutterin ja putken perään. Se olisi hintava, vaikkakin opettavainen hetki nosturin alla vietettyä aikaa.

Olin oikeassa. Koiranluu todellakin oli vaihtokunnossa. Iloitsin huoltamolla. Olin ollut itse osannut arvata vian ja osa olisi vielä edullinen ja helpossa paikassa vaihdettavaksi. Huoltamolla varmistettiin, että halusinko vaihtaa osan itse. Tämän nautinnon halusin pitää itselläni. Huoltamolla toivotettiin leveän hymyn saattelemana hyvää päivän jatkoa.

Porhalsin välittömästi Motonetiin, tähän hiukan porvarillisempaan versioon Biltemasta. Otin varanumeron ja jäi seisoskelemaan kaltaisieni sekaan. Into hiljalleen laski, kun kollektiivinen tunnelma hiipi myös mielenmaisemaani. Kukaan meistä ei oikeastaan tiennyt, mitä oli tekemässä autolleen. Joku oli ehkä säästämässä hiukan rahaa, joku minun lailla korjaamassa pelkästä ilosta ja uteliaisuudesta, joku ehkä jonotti kun ei ylpeyttään voinut viedä autoaan toisen ihmisen rassattavaksi. Tieto-taidosta ei tiskin edessä kuitenkaan ollut kyse.

Tiskillä miehillä oli melkein jokaisella aina sama asento. Jalat olivat ristissä ja toisella kädellä otettiin tiskistä tukea. Varaosamyyjään kohti hiukan kallistuttiin puhuteltaessa aivan kuin kerrottavana olisi jokin kiusallinen salaisuus. Myyjän hakiessa varastosta varaosaa osa kurkkasi olkapäänsä yli ikään kuin varmistaakseen, ettei kukaan kuullut. Lopulta tuli myös minun vuoro kertoa autoni rekisteritunnus ja kertoa salaisuuteni.

Koiranluu maksoi 17 euroa. Ihaillessani kädessäni jämäkästi nököttävää kiiltävää varaosaa sain motivaationi takaisin. Siinä olisi 17 euro verran ulkoilua, pientä lihasjumppaa, uuden oppimista sekä vähemmän kolinaa ajaessa autoa.

Autopesu - komea poika

torstai 30.05.2019 Avainsanat: autopesu , Katsastus , Tieliikenne

Teksti ja kuva: Arttu Lustig

Olen pitänyt jo vuosien tapana pestä autoni kahdesti vuodessa. Pesen autoni aina hiukan ennen kesää ja talvea joitakin viikkoja renkaiden vaihdon jälkeen. Tämä tarkoittaa, että keväällä teen pesun aina hiukan liian aikaisin vieden puhtaan auton suoraan keskelle pahinta siitepölykautta. Joka vuosi elättelen unelmaa, että auton lämpimänä kevät päivänä käsin. Näin en ole tehnyt enää vuosiin, joten jäljelle jää vain koneellinen auton pesu lähihuoltamon kupeessa.

Autonpesuautomaateissa on tarjolla kahta vaihtoehtoa: harjallista ja harjatonta pesua. Pinnan alla kytevä keskustelu on harjallista pesua vastaan. Nimittäin Esson baarin velitieteellisten tutkimusten mukaan harjallinen pesu jättää auton maalipintaan niin pahoja naarmuja, että ne voi erottaa niistä naarmuista, joita pöly, kivet, loska ja kura ovat jättäneet tiellä liikkuessa. Muutaman kerran olen velitieteellisiä tutkimustuloksia noudattaen ottanut harjattoman pesun, jotta melkein kaksikymmentä vuotta nuoren autoni maalipinta pysyisi mahdollisimman siistinä.

Todisteet harjattoman pesun hellyydestä maalipinnalle on ollut kaikkina kertoina kiistattomat. Pesu on ollut niin hellä, että jopa lika on jäänyt auton pintaan saippuoinnin, pesun, huuhdeltuna ja kuivatuksen jälkeen. Olenkin pohtinut näiden harjattomien pesujen jälkeen, että samaan pesutulokseen olisin päässyt, jos naapuri olisi siksbäk-palkalla ruiskutellut kymmenen minuuttia painepesurilla ympäri autoani samalla, kun itse olisin istunut auton sisällä juomassa kahvia. Tulos ja tunnelma olisivat olleet lähes autenttiset. Ehkä harjaton pesu on tarkoitettu niille, joiden auton jo valmiiksi puhdas.

Harjallinen pesu on valintani nyt ja tulevaisuudessa, vaikka kylkiin tulisikin kaupan päälle uusia vauhtiraitoja. Tykkään pesun aikana tulevasta kevyestä tivoli-tunnelmasta. Ensin huuhtelu keinuttelee, saippua peittää näkyvyyden ja lopuksi kuivaaja uhkaavasti puhaltelee uhkaavasti auton kuivaksi. Tuloksena on aina varmasti puhdas ja komea poika, jota jään pikimmiten ihailemaan ajettuani ulos autonpesukoneesta.

Kaiken lisäksi harjallinen pesu tuntuu melkein pienimuotoiselta katsastukselta auton ulkopintaan. Juuri ennen kuin auto hitaasti rullaa pesuriin, tulee mieleeni ajatus, että pysyvätkö kaikki ulkokuoren osat kiinni. Vaikka autostani on ajon aikana tipahdellut ulkokuoren koristeita, ei viimekertaisen pesun jälkeen tarvinnut noukkia pesutiloista omaisuutta. Suurimpina huolenaiheina olivat kolarin jälkeen paikalleen runnottu vilkun umpio ja hiukan repsottava kattolista.

Itse käsinpestynä on totuuden aika. Hieroessa säämiskällä jokaisen neliösenttimetrin läpi näkee ne kaikki elämän arvet, joita auto puskiessaan ilmanvastusta vasten on kerännyt. Löytyy isompaa ja pienempää naarmua, lohjennutta maalia, pieniä ruostekukkia ja kylkiin kertynyttä vierasta maalia toisten autojen ovista. Onneksi vahalla voi pienet totuudet saada piiloon tarkkaavaisimpien katseilta.

Tämäkään kevät ei pettänyt. Viikko pesun jälkeen auto kuorruttui niin runsaalla siitepölyllä, että auton myynti-ilmoitukseen olisi voinut pohtia toista väriä. Joku lintu jätti jättimäiset terveiset keulan nurkkaan kuin kirsikaksi kakun päälle. Tämä tuntuikin melkein kuin rituaalilta ja kevään ihmeeltä. Harvoin vanhat merkit piti näin hyvin paikkaansa.

Kuinka ostat edullisen auton

maanantai 29.04.2019 Avainsanat: Autokauppa , Autokorjaamo , Autokuume , Katsastus , Varaosat

Teksti ja kuva: Arttu Lustig

Näin kovimman autokuume kauden aikaan joillakin saattaa nousta mieleen ajatus, että miksi ei hankkisikin oikeasti huoletonta autoa. Sellaista autoa, joka on hampaaton lompakkoa ja pankkitiliä vastaan. Välitön edullisuus olisi auton ainoa kriteeri. Miten ostetaan oikeasti edullinen auto? Tähän on kuitenkin olemassa Esson baarissa pöydän alta toiselle liikkunut salainen kaava, jolla autoilun saa pidettyä valtiovaltaa halveksivan halpana. Halpaa ei ole edelleenkään, mutta edullisempaa kuin muilla, joten tavoite ja henkinen niskaote muista on saavutettu.

Salaisuus on siinä, että ostaa juuri katsastetun auton noin 500 euron hintaan. Suomalaisessa vaihtoautoissa 500 on maaginen luku, jonka alapuolella myydään usein autoja vain korjattavaksi. Laajin puolen tonnin valikoimasta löytyy sellaisista merkeistä kuin Opel, Nissan tai Mazda. On hyvä ottaa huomioon, että autosta pitää löytyä lailliset ja autoon sopivat renkaat niin kesäksi kuin talveksi. Tuoreet öljyt koneessa ja tuore akku ovat ehdottomasti bonuksia.

Voin luvata, että autonpolttoaineen kulutus on hyvin maltillista ja melkein kilpailukykyistä uusimpien hybridiautojen kanssa, koska tämän hintaluokan autot ovat 90-luvulta pienellä moottorilla ja kevyellä korilla. Auton keveys johtuu siitä, ettei autossa ole esimerkiksi painoa lisäävää tekniikkaa turvallisuuteen tai ajo-ominaisuuksiin liittyen. Autossa ei ole mitään ylimääräistä ellei kuski sitä itse autoon kanna.

Valmistaudu siihen, ettet tule korjaamaan mitään itse ellei vika estä ajoa. Kohtele kuin museoesinettä. Yksi korjaamolasku tuhoaa auton edullisuuden. Auto on mennyt katsastuksesta läpi, joten kaikki pitäisi olla täysin kunnossa. Polttimon voi vaihtaa itse. Jos kuitenkin ilmenee sellainen korjausta vaativa vika tai osan kuluminen, että ammattilaisen apu on tarpeen, valmistaudu myymään auto heti puoleen hintaan. Tällaisissa kaupoissa yritä pitää vuodenajasta riippuen toiset renkaat itselläsi ja myydä ne jälkeen päin.

Verot ja vakuutukset ovat näissä autoissa edullisimmasta päästä. Auto, jossa ei ole mitään eikä kuluta mitään, ei tällöin omaa niitä tilastollisia ominaisuuksia, joista valtiovalta pääsisi ottamaan omansa.

Tällaisella autolla lähtiessä viettämään tiellistä elämää on hyvä olla tekemättä suurempaa tunnesidettä ajokkiin. Auton on tarkoitus kestää melkein seuraavaan katsastukseen asti. Noin kuukausi ennen katsastusta auto laitetaan myyntiin, koska katsastus on aina riski. Katsastusmiehen vaatimuksen saattavat korjauksineen ja uusinta katsastuksineen nostaa laskua sietämättömän korkeaksi verrattuna siihen, mitä autosta on alun perin maksettu.

Auto myydään, saadaan muutama satanen tai jopa päästään omilleen ja ostetaan samanhintainen kottero kuluttamaan farkkujen takataskuja.

Mitä tällainen edullisin kokonaisuus maksaa vuodessa? Vakuutukset ja verot ovat 500€ ylöspäin pyöristettynä. Katsastuksesta ja huolloista ei tarvinnut huolehtia, koska autoon koko omistajuutesi aikana yksikään ammattilainen ei tule koskemaan. Ajellessasi noin tuhat kilometriä kuukaudessa hintaa kaikkine kuluineen ajeluille tulee päälle 200€ kuukaudessa. Suurin osa summasta on pelkästään polttoainekuluja, joten kuukausihinta on helposti kontrolloitavissa. Tämän halvemmalla et voi aloittaa autoilua. Vuosi vuodelta ajaminen halpenee vakuutusbonusten ja mahdollisten onnistuneiden autokauppojen ansiosta.

Neljä syytä olla käyttämättä turvavyötä

sunnuntai 31.03.2019 Avainsanat: Kolari , turvavyö

Teksti ja kuva: Arttu Lustig

Volvo 1960-luvun taitteessa kehitti kolmipisteturvavyön, siis tämän saman, jota autoissa edelleen käytetään. Volvo näki, että kolmipisteturvavyö oli niin merkittävä parannus autoilijan turvallisuuteen, että päätti antaa muidenkin autonvalmistajien käyttää keksintöään ilmaiseksi. Nykymallinen turvavyö on saanut inspiraationsa hävittäjälentäjien käyttämistä turvavöistä.

Kaikki eivät kuitenkaan ole vakuuttuneet keksinnöstä, ja vastalauseita turvavyön tarpeellisuudesta on vieläkin ilmassa.


Matkan pituus

Poliisin tehdessä tehovalvontaa autoilijoille tavallisin saalis on turvavyöttä matkustava kuski. Selitysklassikoksi on syntynyt, että autoilija on matkannut vasta niin lyhyen matkan, ettei tämän takia turvavyötä ole vielä kytketty asianmukaisesti ja valmistajan ohjeistuksen mukaan. Poliisin mielestä turvavyö pitää kytkeä käyttöön ennen kuin auto lähtee liikkeelle. Poliisi ei luonnollisesti ole tilastotieteen asiantuntija toisin kuin monet turvavyöttömät autoilijat. Todennäköisyys kolariin nimittäin kasvaa sitä mukaan kuin matkan pituus lisääntyy. Lyhyellä matkalla todennäköisyys onnettomuuteen on pienimmillään, joten tilastollisesta näkökulmasta turvavyötä ei ole tarpeellista kytkeä heti matkan alussa käyttöön.

Kolari

Tämä vastalause on raaputettu Esson baarin pöydän alta jostain 80-luvun loppupuolelta. On nimittäin ollut tapauksia rekkamiesten puheiden mukaan, joissa kolarin sattuessa turvavyötön rekkamies on päässyt sujahtamaan turvalliseen jalkatilaan. Jalkatilan turvassa kuski on säilynyt kolarista lähes vahingoittumattomana. Tästä syystä rekkamies on valinnut, ettei turvavyötä kannata käyttää oman turvallisuuden takia.

Uskon kuitenkin, että raskaan kaluston kolariturvallisuus näistä ajoista on parantunut niin paljon, ettei kuskin tarvitse kolaritilanteessa enää piilotella jalkatiloissa, vaan voi suoraselkäisesti istua penkillään turvavöihin kiinnittyneenä niin ennen kuin jälkeenkin onnettomuuden.

Kaitselmus

Tilastotieteen tuolla puolen on paljon tilaa sattumuksille ja arvaamattomuudelle, joihin pieni ihminen ei vaikuttaa, vaikka kuinka yrittäisi. Onnettomuudet sattuvat, kun niiden on aika tapahtua. Onnettomuuden vakavuuteenkaan ei ennalta voi vaikuttaa. Kuolonkolareita tapahtuu edelleen, vaikka koko autoteollisuus jatkuvasti panostaa merkittävästi turvallisuuden eteen. Turvavyö on vain säälittävä yritys pyristellä omaa kohtaloaan vastaan. Vakava loukkaantuminen tai kuolema tulee, on turvavyö kytkettynä tai ei.

Kohteliaisuus

Kuskin kunnioittaminen ja ajorauhan antaminen kuskille on yksi liikenneturvallisuuteen vaikuttava asia, vaikka tästä harvoin puhutaankaan, vaan olemme vain hurmaantuneita uusista härveleistä liittyen ajoturvallisuuteen. Kuskia ei ajon aikana saa häiritä ylimääräisellä toiminnalla, vaan matkustajien on istuttava asiallisesti ennalta sovituilla paikoillaan. Yksi tapa luoda kuskille ajorauha on antaa täysi luottamuksenosoitus kuskin ajotaitoihin. Mikä voisi ollakaan sen parempi tapa tähän kuin jättää turvavyö käyttämättä. Matkustajan mielestä kuskin ajotaidot ovat niin korkealla tasolla, ettei turvavyölle ole tarvetta. Kuski voi siis ajaa rauhassa tietäen, ettei hänen ajotaitojaan kyseenalaisteta. Jos jotain sitten sattuukin, niin mahdollisesti voidaan pohtia, miten tapahtunut oli toisen kuskin tai olosuhteiden syytä.


Allekirjoittanut käyttää turvavyötä aina koko matkan ajan. Vaikka itsekin olen hiukan kaitselmukseen sortuva, niin syyt löytyvät muualta. Pahin pelkoni autoillessa on, että pienessä kolarissa tai vain äkkijarrutuksessa naamani kolahtaa rattiin. Vastenmielinen ja iljettävä ajatus, vaikkakaan tällaisesta ei olekaan kokemusta. Kiitos Volvo naaman ja ratin erillään pitämisestä!

Käytetty sähköauto - kauppakassi

torstai 28.02.2019 Avainsanat: kaasuauto , kauppakassi , sähköauto , Tieliikenne

Teksti ja kuva: Arttu Lustig

Valtiovalta on saattanut tavoitteeksi lisätä satoja tuhansia sähköautoja sekä kymmeniä tuhansia kaasuautoja hiukan yli kymmenen vuoden päähän. Valtiovallan edustajat ovat laittaneet kovat odotukset sähköautojen määrään ja tätä kautta liikenteen päästöjen pudottamiseen. Valtiovallan kauniissa luontoa syleilevässä lanseeraamassa haaveessa suomalainen ostaessaan uutta autoa terhakkaasti liikkeessä tuo kotiin ilmastoystävällisen sähkö- tai kaasuauton ja jättää vanhan, likaisen maailman rakkineen autoalan ammattilaisten harmiksi. Todellisessa, verevässä, maailmassa suomalaisen autoilijan väylä sydämeen kulkee kuitenkin käytetyn auton kautta.

Sähköautot kyllä tulevat suomalaisiin koteihin. Tästä olen varma, mutta kaasuautoista en ole varma. Nykyiset bensiinillä liikahtavat autot voitaisiin muuntaa kaasuautoiksi, mutta hyvin harva muuntaa autonsa kaasulla kulkevaksi. Sähköauto taas on juurtunut jo syvään yleiseksi keskustelun ja kiistelyn aiheeksi, joka tarkoittaa, että kiinnostus on suurta, vaikka kritiikki onkin ajoittain hyvinkin kovaa.

Suomessa autoiluun on nimittäin istunut hieno brändi nimeltä kauppakassi. Kauppakassiksi nimitetään perheen kakkosautoa, jolla yleensä liikutaan oman reviirin rajojen sisällä. Kauppakassille riittää pienempikin toimintasäde, koska kauppakassilla harvemmin taitetaan pidempiä matkoja. Jos sähköauton mielisi kauppakassiksi, hinta on vain turhan kova. Kauppakassin kun pitäisi olla edullinen, sinne muutaman tonnin hintaluokkaan istuva. Sähköautot käytettyinä liikkuvat edullisimmillaankin helposti kymppitonnin hujakoilla.

Tuttavallani on käytettynä ostettu sähköauto perheen ainoana autona. Hän oli omien sanojensa mukaan hyvin tyytyväinen sähköautoon. Positiivisina puolina olivat pienet käyttökulut, olematon korjaustarve sekä huolettomuus katsastaessa. Katsastus on toistaiseksi mennyt läpi ilman huomautuksia. Tummemmalla puolella on auton hyvin vaatimaton toimintasäde yhdellä latauksella, noin 100 kilometriä. Kokonaisuudesta ja tuttavani monista sähköautotarinoista jäikin vaikutelma, että sähköauton roolina perheessä oli lopulta olla tukena julkiselle liikenteelle. Tällainen auto olisi varmasti muuten vannoutuneemmallekin autoilijalle hyvinkin mieluinen kakkosauto, vaikka ei pääsisikään unohtumattomien autoseikkailuiden päätähdeksi.

Toinen reitti sähköauto suomalaiseen autoilumaisemaan on tulla harrasteautoina autotalleihin keräämään pölyä ja huomauttelun aiheita paremmalta puoliskolta samalla, kun muutaman vuoden projekti hiljalleen valmistuu. Halvalla ostettu raakine valmistuu kyllä sitä mukaan, miten internet tarjoaa korjausohjeita videoiden muodossa ja varaosia bulkkitavarana ulkomailta. Harrasteautoilijan silmissä ehkä kiiluu pieni myyntivoitto projektin valmistuttua tai sitten vain auton siirtyminen kauppakassiksi ja ylpeyden aiheeksi omien käsien tuloksista.

Sähköautojen suurin ongelma on saavutettavuus. En löytänyt yhtään sähköautoa valokuvattavaksi. Kirjoitushetkellä maakunnassani autokaupoissa on myytävänä käytettyinä kaksi sähköautoa ja kolme kaasulla etenevää autoa. Jos tilanteeseen ei tule muutosta, niin tässä on oikeasti rukoiltava Jeesuksen toista tulemista, jotta valtiovallan tavoitteet saadaan ruokittua. Täältä maakunnan pikkukaupungista katsottuna sähköauto tuntuukin melkein satuolennolta, josta näkee vain kuvia ja videoita sekä kuulee juttuja, mutta koskaan sähköautoa ei tule arjessa vastaan. Aika näyttää, missä vaiheessa sähköauto vakiinnuttaa paikkansa perheiden kakkosautona.

Tietoa blogista

Tervetuloa virtuaaliseen Esson baarin pöytään kuuntelemaan jännittäviä tarinoita ja outoja teorioita.

Blogin sisällysluettelo löytyy blogin tiedoista.

Yhteydenotot, ihailijaposti, väärät puhelinnumerot sekä osoitukset omasta paremmuudestaan bloggaajaa kohtaan osoitteeseen:

viimeinenalfa@gmail.com

Arkistot
2019 (7)
kesäkuu (1)
Koiranluu - Motonet-asento
toukokuu (1)
Autopesu - komea poika
huhtikuu (1)
Kuinka ostat edullisen auton
maaliskuu (1)
Neljä syytä olla käyttämättä turvavyötä
helmikuu (1)
Käytetty sähköauto - kauppakassi
tammikuu (2)
Ajokortti on turha
Ajoin kolarin - vakuutusyhtiö
2018 (15)
joulukuu (1)
Ajoin kolarin - vähän
marraskuu (1)
Jarrupalat
lokakuu (1)
Kesäromanssin loppu - auto telkkarilla
syyskuu (1)
Ostajan etikettiopas - kuinka ostat auton kuin aatelinen osa 2.
elokuu (1)
Ostajan etikettiopas - kuinka ostat auton kuin aatelinen osa 1.
heinäkuu (1)
Esittelyssä Mercedes-Benz E230 - Pelto-Väyrynen
kesäkuu (2)
Saab romuttamolle - hyvästi Saab
Haulikkohäät - ostin Mersun
toukokuu (1)
Syvien vesien Saab
huhtikuu (2)
JMK Ralliradio osa 3 - Ei pakkia
JMK Ralliradio osa 2 -rallireportteri Alfa
maaliskuu (2)
JMK Ralliradio osa 1 - Viimeinen Alfa radioshow
Katsastus - hylätty
helmikuu (1)
Urban Survivor
tammikuu (1)
Valohippa
2017 (18)
joulukuu (1)
Avaimet takakonttiin
marraskuu (1)
Tule katsastus kultainen
lokakuu (1)
Hirvet
syyskuu (2)
Kritiikkiä ja ehdotuksia Yleisradiolle
Bensa loppui
elokuu (1)
Koeajossa exän Rättäri
heinäkuu (2)
Formula 1 ja herrojen metkut Ferrarilla
Tipaton Jämsä - miksi bensa-asemalta ei löydy etanolibensaa
kesäkuu (1)
Liftari
toukokuu (2)
Näin vältät ylinopeuden
Maailma ilman suojateitä
huhtikuu (2)
Kuinka kohdata jobbari
Rakkauden renkaanvaihto
maaliskuu (2)
Rattiterapia
Raaka Diili
helmikuu (1)
Seitsemän autoilun kuolemansyntiä - himo
tammikuu (2)
Ministeri Berner ja lähivuosien suuri muutos
Seitsemän autoilun kuolemansyntiä - mässäily
2016 (20)
joulukuu (2)
Seitsemän autoilun kuolemansyntiä - ahneus
Seitsemän autoilun kuolemansyntiä - laiskuus
marraskuu (1)
Seitsemän autoilun kuolemansyntiä - viha
lokakuu (2)
Seitsemän autoilun kuolemansyntiä - kateus
Seitsemän autoilun kuolemansyntiä - ylpeys
syyskuu (1)
Moposokeus
elokuu (1)
Jäähyväiset Fiat Multiplalle
heinäkuu (2)
Liikaa unta Jaguarissa
Auton korjaamisen raskassarja
kesäkuu (3)
Poliisi alinopeudesta
Kuskina kesäyössä
Tuotearvio: kolme suomalaista tieuutuutta
toukokuu (1)
Wickholmin Volvolla
huhtikuu (2)
Pikkusisko ei halua autoa
Kehäteiden kamerat
maaliskuu (2)
Vakionopeudensäädintä etsimässä
Parhaat vinkit katsastukseen
helmikuu (2)
Skoda Felician ohittaminen
Naisautoilijat osa 2. - Mikon ja Akin salaisuus
tammikuu (1)
Rattiraivo: Calibra vs. 9-5 Griffin
2015 (41)
joulukuu (2)
Kaksi muistoa Alfa Romeosta
Pyyhkijänsulkia ostamassa
marraskuu (3)
Suomi-auton korruptio
Autonominen auto
Koeajossa: musta jää
lokakuu (3)
Jäteöljyä luonnossa
Heijastinliivimies
Vilkun lasi rikki huollon jälkeen
syyskuu (2)
Vedellä toimiva auto
Aja hiljaa
elokuu (3)
Mummo kolhi autoani parkkipaikalla
Lopetin haaveilemisen lentävistä autoista
Kitkarenkaat kesällä
heinäkuu (2)
Ystäväni Check Engine
Huoltokirja on valhe
kesäkuu (3)
Salaisuuksia ja tuoksuja
Minä, F1 ja Räikkösen visio
Nelipyörä (kevyt)
toukokuu (3)
Koeajossa: Johannan Lada
Kolari
Papa Swag
huhtikuu (20)
Miehuuskoe
Naisautoilijat
5 autoa jotka jokaisen autoilijan pitäisi kokea kerran elämässään
Katsastus
Navigaattori
Biltema
Tupakointi
Varashälytin
Jobbari
Lottovoitto
Reikä
Volvo-kuiskaaja vs. ajokoira
Kauhugalleria
Vielä kerran Alfa
Zen ja autoilu
Mestarin luona
Paronin hautajaiset
Lippulaiva
Paroni
Viimeinen Alfa
2014 (1)
syyskuu (1)
Romanssi

Katso suosituimmat vaihtoautomme juuri nyt!