Me tykkäämme sinusta!
Tykkäätkö sinä jo meistä?
maanantai 04.12.2017 Avainsanat: Polkupyöräily , Valot
Olen nähnyt tänä syksynä polkupyöristä niin monen värisiä lamppuja, että alkaa olla useampikin värisuora koossa! On ollut punaisia edessä ja valkoisia takana sekä lisäksi vihreitä ja yksi oranssikin valo. Aiempina vuosina bongaamani sininen vielä uupuu, mutta eiköhän sekin tule vastaan ennemmin tai myöhemmin…
Polkupyörä on ajoneuvo ja sen valaisimet ovat saman väriset kuin autoissakin.
Hämärässä ja pimeällä ajaessa polkupyörässä pitää olla eteenpäin osoittava valkoista tai vaaleankeltaista valoa näyttävä lamppu. Taaksepäin saa osoittaa punainen valo, mutta se ei ole pakollinen.
Punainen etuvalo on ehdottomasti yleisin näistä väärin käytetyistä valoista. Punainen on yksiselitteisesti tarkoitettu osoittamaan peräpäätä ja kertomaan muille tienkäyttäjille, että tämä ajoneuvo liikkuu katsojasta poispäin.
Mietipä tilanne, että ajat punainen etuvalo loistaen kohti risteyksessä olevaa pyörätien jatketta. Samaa tietä vastaan on on tulossa auto, joka haluaa kääntyä suojatien yli. Autoilija katsoo, että olet juuri ylittänyt suojatien, koska näkee punaisen valosi. Hän tarkistaa kuolleen kulman ja ajaa samalla suoraan eteesi!
Entä sitten sitten valkoinen takavalo? Mietipä, että olet taas ajamassa kohti pyörätien jatketta. Tällä kertaa auto ajaa samansuuntaisesti kanssasi. Jo ajoissa ennen kääntymistä autoilja havaitsee sinut, mutta luulee, että olet jo ylittänyt risteyksen, koska hän näkee valkoisen valon. Autoilija päättelee, ettei risteyksessä ole ketään väistettäväksi, ei tarkista enää kuollutta kulmaa ja kääntyy taas suoraan eteesi.
Molemmissa tilanteissa kääntyvän autoilijan pitää väistää, mutta hän ei välttämättä tajua, että pyöräilijä tuleekin suoraan alle. Huonosti valaistuissa risteyksissä ja märällä kelillä tilanne vain kärjistyy.
Väärän väriset valot eivät aiheuta vaaratilanteita vain autojen kanssa. Myös toisena pyöräilijänä - kokemuksella - on ikävä tajuta illan pimeydessä, että edessä ole punainen valo tuleekin vauhdilla kohti.
Trafi julkaisi vuonna 2016 uuden määräyksen, joka kevensi polkupyörien valosääntöjä.
Polkupyörässä saa olla useita lamppuja eikä niille ole määritelty minimi- eikä maksimikorkeutta. Niitä ei ole myöskään pakko kiinnittää pyörään, vaan ne voi kiinnittää pyöräilijään itseensä eli esimerkiksi otsalamppu on sallittu.
Polkupyörässä saa myös käyttää keltaisia tai ruskeankeltaisia suuntavilkkuja sekä muita saman värisiä sivuille osoittavia valoja.
Vilkkuvaa pyöränvaloa ei kielletä missään, mutta monissa haastatteluissa Trafin ja poliisin edustajat suosittelevat käyttämään ennemmin kiinteää valoa. Välkkeestä on hankala hahmottaa pyörän nopeutta ja liikkumissuuntaa. Lisäksi se voi lisäksi aiheuttaa joillekin pahoinvointia.
Olen huomannut, että työmatkapyöräilijät käyttävät ihan kiitettävästi valoja ja myös punaisia takalamppuja näkee paljon. Koululaisilla olisi sen sijaan petrattavaa, sillä pimeitä ja heijastimettomia nuoria tulee vastaan päivittäin.
Pyörän etukorissa oleva kassi kannattaa laittaa niin, ettei se peitä lamppua.
Otsalamppua en käyttäisi ainoana valaisimena. Valon pitäisi näyttää pyörän kulkusuuntaan, mutta valokeila poukkoilee sinne tänne pyöräilijän tarkkaillessa ympäristöään. Sillä voi myös osoittaa suoraan silmään muita kulkijoita.
Vilkkuvat pyöränlamput ovat mielestäni ärsyttäviä. Ne ovat välillä niin häiritseviä stroboja, että pitää katsoa kokonaan pois, kun sellainen tulee vastaan.
On kyllä myönnettävä, että strobovilkun huomaa staattista valoa paremmin paikoissa, joissa on paljon valomainoksia ja autoja. Toisaalta kunnollinen kirkas lamppu näkyy myös kauas, eikä pyöräilijä kuitenkaan mikään hälytysajoneuvo ole.
Joissain pyörissä olen nähnyt jopa auton suuntavilkkua hitaammin välkkyvän valon. Se ei ole hyvä, koska se voi olla pimeänä juuri silloin, kun sinne suuntaan vilkaisee.
Paras pyörän lamppu valaisee tietä ja osoittaa pyörän kulkusuunnan, mutta ei häikäise vastaantulijoita. Kannattaa joskus pysäköidä polkupyörä ja kävellä jonkun matkan päähän katsomaan, miltä se näyttää pimeässä! Värivalot on parempi jättää joulukuuseen ja koirille.
Millaisia kokemuksia teillä on pyörien valoista? Onko värisuora jo koossa? Välkyllä vai ilman?
torstai 27.10.2016 Avainsanat: Jyväskylä , Kevytliikenne , Polkupyöräily
Keskisuomalainen uutisoi muutama päivä sitten, että Puistokatu Jyväskylässä muuttuu loka-marraskuun vaihteessa pyöräilijöille yksisuuntaiseksi. Yksisuuntaisuus toteutetaan Kalevankadun ja Rajakadun välisellä noin 750 metrin pituisella osuudella siten, että pyörällä ajetaan samaan suuntaan kuin autolla eli kulkusuuntaan nähden oikeanpuoleisella kevyenliikenteenväylällä.
Keskustasta Taulumäelle pyöräillessä pitää siis käyttää hautausmaan puoleista kevyenliikenteenväylää ja Taulumäeltä keskustaan pyöräillessä Grilli 21:n puoleista väylää. Erillistä pyöräkaistaa ei tule, vaan kevyenliikenteenväylän yksisuuntaisuus ilmaistaan tekstikilvillä.
Uudistuksen ideana on artikkelin mukaan lisätä pyöräilyn sujuvuutta ja turvallisuutta, mutta en ole ihan vakuuttunut asiasta. Ensimmäinen ajatukseni juttua lukiessa oli, että eihän aprillipäivä ole vielä aikoihin. Päivittäin Puistokatua pitkin keskustaan pyöräilevä mieheni puolestaan kommentoi ideaa täysin aivokuolleeksi.
Olemme molemmat sitä mieltä, että on tyhmää pakottaa pyöräilijät ajamaan keskustaan päin Puistokadun oikean puolen kevyenliikenteenväylää. Se on paljon vaarallisempi kuin hautausmaan puoli, sillä oikealle puolelle jää kolme huonon näkemän kolmioristeystä, monta tonttiliittymää sekä useita kerrostalojen alaovia ja kivijalkaliikkeiden sisäänkäyntejä. Näiden ohi sitten viiletetän helposti 30 km/h nopeudella, sillä katu viettää reippaasti alaspäin. Ei tunnu kovin turvalliselta. Juuri ennen Kalevankadun risteystä on vielä Puistokoulu, jonka kohdalla kevyenliikenteenväylä on hyvin kapea ja siinä liikkuu aamuisin paljon koululaisia.
Hautausmaan puoleinen kevyenliikenteenväylä on mielestämme paljon turvallisempi ajaa keskustaan päin. Vaikka vauhtia olisi paljonkin, risteyksiin näkee kohtuullisen hyvin. Porttikongeja ja rappuja matkalla on vähemmän ja lisäksi niihin on parempi näkyvyys. Vain Kankaankadun liittymässä saa olla erityisen tarkkana, sillä sieltä tulevia autoja ei näe kumpareen takaa.
Muutama viikko sitten sankarihautoja remontoitiin ja sen kohdalla kaikki kevyt liikenne oli muutaman viikon ajan pakotettu käyttämään Grilli 21:n puoleista kevyenliikenteenväylää. Mieheni kertoi, että tätä puolta oli oikeasti pelottava ajaa, sillä siinä sai aina pelätä, milloin joku auto tulee kolmion takaa päälle. Yhtenä aamuna näin meinasi käydäkin. Kevyenliikenteenväylä on myös kohtuullisen pimeä, sillä puut varjostavat sitä voimakkaasti. Mieheni tuumikin, että jos tämä yksisuuntaisuus on jäädäkseen, hänen täytyy ehkä siirtyä pyöräilemään töihin toista pidempää reittiä, ettei tarvitse ajaa oikeaa puolta. Kertoo mielestäni aika hyvin, mitä mieltä hän on uudistuksen turvallisuudesta.
Hieman epäkäytännöllisyyttäkin yksisuuntaisiin puoliin liittyy. Jos esimerkiksi tulee Taulumäeltä Puistokadulle ja haluaa jatkaa Tourukadulle kohti Lutakkoa, täytyy muutaman korttelin ajaksi siirtyä ajamaan oikeanpuoleista väylää, jolloin joutuu myös ylittämään tien kahteen kertaan.
Itse ajan harvemmin Puistokatua keskustaan, vaan lähinnä toiseen suuntaan. Siihen suuntaan minulle on yksi ja sama, mitä puolta tiestä käytän. Ylämäkeen vauhti on hiljaisempi, joten risteyksissä ei ehdi tulla samalla tavalla yllätyksiä.
Summa summarum: mielestäni olisi parempi, että Puistokadulla saisi pyöräillä molempiin suuntiin hautausmaanpuoleista kevyenliikenteenväylää.
Keskisuomalaisen uutista ei ole netissä, mutta muutoksesta on tiedote Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry:n sivuilla. Puistokadun pyöräilyväylien yksisuuntaistaminen on osa Jyväskylän kaupungin pyöräilyn edistämisohjelmaa ja jatkossa yksisuuntaisia väyliä olisi tulossa lisää.
keskiviikko 26.03.2014 Avainsanat: Huolto , Nishiki Hybrid Comp , Nishiki Reno , Polkupyöräily , Renkaat
tiistai 19.11.2013 Avainsanat: Nishiki Reno , Polkupyöräily , Renkaat , Talvi
maanantai 07.10.2013 Avainsanat: Huolto , Nishiki Hybrid Comp , Ongelmatilanteet , Polkupyöräily
POLOinen on liikenne- ja autoblogi, jonka perustin kesällä 2008. Aiemmin autot eivät kiinnostaneet yhtään, mutta hankittuani auton olosuhteiden pakosta innostuinkin autoilusta oikein kunnolla. Liikenne on minulle peliä, jossa pyrin menestymään aina vain paremmin!
Kirjoittelen blogiin kaikenlaisista autoiluun liittyvistä asioista moottoripyöräilyä unohtamatta. Erityisesti sydäntäni lähellä ovat Volkswagen, liikenneturvallisuus ja taloudellinen ajaminen.
Ota yhteyttä: poloinenblogi(a)gmail.com