Me tykkäämme sinusta!
Tykkäätkö sinä jo meistä?
maanantai 20.11.2017 Avainsanat: Autokoulu , Opetuslupa
* Kirja saatu Autoliitolta
Autoliiton opetuslupainfossa oli myytävänä Autoliiton laatimaa oppikirjaa “Startti - oppikirja opetuslupaopetukseen”, joka on laadittu tukemaan opetuslupaopetusta sekä oppilaan että opettajan näkökulmasta. Kirja vaikutti pikaisella selauksella tosi kivalta, joten pyysin saada siitä arvostelukappaleen *.
Kirjan alussa kerrotaan opetusluvan ja ajokorttiluvan hankkimisesta ja opetuksessa tarvittavista lomakkeista. Lisäksi kerrotaan kuljettajaopetuksen rakenteesta ja ajokokeen arviointiperusteista. Sen jälkeen sukelletaan teoriaan, jonka lukujen järjestys ja otsikot noudattelevat hyvin pitkälle Trafin ohjeistusta B-luokan opetuslupaopetuksesta. Lopussa on vielä opastus harjoitteluvaiheeseen ja lista liikennemerkeistä.
Startin tekstikappaleet ovat napakoita ja niitä rytmittävät selkeät listat aiheeseen liittyviä ohjeita ja sääntöjä. Monien kappaleiden lopussa kehotetaan lukijaa tekemään / huomioimaan / muistamaan jokin tietty tärkeä pointti. Esimerkiksi ohittamisesta muistutetaan, että “Älä ohita, jos edellä ajavan auton kuljettaja kytkee vilkun vasemmalle.” Tykkäsin tästä tyylistä, sillä se on mielestäni paljon puhuttelevampaa kuin se, että sanottaisiin vain, että “Ohittamaan ei saa lähteä, jos …”
Opetussuunnitelman mukaisten asioiden läpikäymisen lisäksi kirjassa kerrotaan, miten toteutetaan pimeänajon ja liukkaan kelin radan näytöt. Liukkaalla ajamisen näyttöjen järjestelyohjeet opettajalle on kerätty selkeästi parille aukeamalle “Ajaminen liukkaalla” -luvun loppuun.
Pimeällä ajamisen luvussa näyttöjen järjestelyohjeet ovat sen sijaan yleisen oppilaalle suunnatun tekstin seassa, mikä tekee tekstistä mielestäni hyvin rikkonaista eikä aiheesta saa selkeää kokonaiskuvaa.
Esimerkiksi valojen käytöstä pimeällä pysäköidessä kerrotaan ensin, että parkkivaloja pitää käyttää, jotta ei häikäise muita. Sen jälkeen kerrotaan, miten avustajan tulee ajaa autonsa, että voi näyttää eri valoja oppilaan autolle. Sitten taas kerrotaan oppilaalle lisää taustaa valojen käytöstä ja hätävilkuista, ja sitten taas neuvotaan, mitä avustajan pitää tehdä...
Mielestäni olisi ollut parempi laittaa näyttöjen järjestelyohjeet samalla tavalla kuin liukkaan kelin luvussa, jotta oppilas saisi selkeän kuvan opetettavasta asiasta. Tästä seuraisi jonkin verran toistoa, mutta ei se haittaisi. Kirjassa on muutenkin jo muutamassa kohdassa toistoa, kun esimerkiksi vesiliirrosta kerrotaan sekä maantieajon että sateella ajamisen luvuissa. Näyttöjen ohjekuvat ovat kyllä erinomaisen selkeitä.
Kirjan taitto on mielestäni varsin onnistunut. Värimaailma muodostuu harmaan sävyistä ja korostusvärinä käytettävästä keltaisesta.
Valokuvien käyttö on runsasta. Kuvat ovat suurimmaksi osaksi muuten harmaasävyisiä, mutta tärkeät asiat on korostettu värittämällä ja paikoitellen ympäröimällä ne. Tämä on mielestäni suorastaan nerokas tapa korostaa opetettava asia! Samalla kirjan ulkoasu pysyy harmonisena, kun sivut eivät ole täynnä värien ilotulitusta.
Välillä kuvia on jopa niin paljon, että sivun aihe ja kuvat eivät enää kohtaa, kun edellisen sivun aiheeseen liittyvät kuvat on pitänyt latoa tilanpuutteessa seuraavalle sivulle. Tämä oli välillä vähän hassua, mutta parempi niin, kuin että kuvissa olisi säästelty.
Normaalien maan tasalta otettujen kuvien lisäksi kirjassa on käytetty dronella otettuja ilmakuvia. Ne ovat tosi hyviä, kun pitää esimerkiksi esittää risteysalue kuvassa. Muun muassa poikkeuskäännös on esitetty selkeällä ilmakuvalla, johon on piirretty ajolinja.
Mustavalkoisten kuvien lisäksi kirjassa on käytetty jonkin verran värikuvia; lähinnä suurina kuvituskuvina. Näissä silmään pistää harmillisesti överiksi mennyt muokkaaminen: sävyt vääristyvät, valkoinen palaa puhki ja tummat kohdat ovat ihan mustia.
"Startti - oppikirja opetuslupaopetukseen” on selkeä ja freesi kirja. Vertailukohdetta muista uusista kuljettajakoulutuksen oppikirjoista ei tosin ole, sillä olen oman ajokorttini hankkinut kymmenen vuotta sitten, minkä jälkeen materiaalit ovat varmasta (toivottavasti) ehtineet muuttua. Muistan vain, kuinka minua ärsytti, kun autokoulukirjassani oli käytetty paikoin ikivanhoja kuvia. Startin kuvissa sen sijaan seikkailevat pääasiassa nykyaikaiset autot.
Vaikka kirja on suunnattu opetuslupaopetukseen, on se minusta erinomaista luettavaa kenelle tahansa, joka haluaa kerrata liikennesääntöjä. Itsekin opin siitä muutaman uuden jutun, vaikka ajokortti on ollut taskussa kymmenen vuotta. Esimerkiksi, että kuljettajan pitäis muistaa sää(dät)tää takapenkillä matkustavien pääntuet, ettei pää retkahda kolarissa.
Opin myös, että autoa ei saa pysäyttää maksulliselle pysäköintipaikalle maksamatta edes esimerkiksi kyytiläisen jättämistä varten (esimerkiksi kadun varteen). Tämä kuulosti niin järjettömältä, että minun piti varmistaa asia kirjan kirjoittaneelta Autoliiton koulutuspäälliköltä. Hän vahvisti, että asia on tosiaan näin, eikä sitä ole korjattu uuteen tieliikennelakiehdotukseenkaan. Eli käytännössä et saisi pysähtyä maksulliselle paikalle edes siksi aikaa, kun menet maksamaan pysäköinnin...
Pidin kirjassa siitä, että se antaa vinkkejä myös tavalliseen elämään auton kanssa. Esimerkiksi talviosiossa muistutetaan, että tuulilasinpyyhkijöiden sulat saattavat jäätyä kiinni ikkunaan eikä niitä kannata riuhtaista irti, ettei riko niitä. Pysäköintisääntöjen ohessa puolestaan kerrotaan, että pysäköinti on mahdollista maksaa myös puhelimella.
Startti on mielestäni ehdoton hankinta kaikille ajokortin opetusluvalla suorittaville, sillä siitä on hyötyä sekä opettajalle että oppilaalle. Hintakaan ei ole Autoliiton jäsenille kuin 14,90 e, joten ei paha! (Muille 39,90 e.) Vielä kun katsoo kirjan aiheisiin liittyvät videot Autoliiton Ajokoulusta, niin teoriapuolen pitäisi olla hallussa. Toki opettajan pitää opettaa nämä asiat oppilaalle myös, mutta hänelle kirja toimii hyvänä lähdemateriaalina.
* Olen saanut kirjan arvostelukappaleen Autoliitolta, mutta muita yhteistyökuvioita jutussa ei ole takana. Kirjasta otettujen kuvien julkaisuun olen saanut luvan. Linkkien klikkaaminen ei tuota minulle mitään.
keskiviikko 01.11.2017 Avainsanat: Autokoulu , Opetuslupa
Kävin kuuntelemassa Autoliiton järjestämän infotilaisuuden ajokortin hankkimisesta opetusluvalla. Vaikka olen ensisijaisesti ammattimaisen autokouluopetuksen kannalla, minua kiinnosti kuitenkin nähdä, mitä Autoliitolla on tarjota opetuslupaopetuksen valinneille. Se vähä mitä olen vilkuillut Autoliiton Ajokoulun opetusmateriaaleja on ainakin vaikuttanut tosi monipuoliselta!
Tilaisuuden puhuja, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen, kertoi aluksi opetusluvan eduista. Sen suurin vahvuus on luonnollisesti valtavat ajomäärät. Etenkin jos oplun hankkii heti kuin mahdollista eli 17-vuotiaana, ehtii ennen 18-vuotissyntymäpäivää ajaa periaatteessa tuhansia kilometrejä. Opetusluvan etuna on myös se, että ajokokemusta on mahdollista kerryttää kelissä kuin kelissä. Samalla vanhemmat ja nuoret saavat viettää yhdessä aikaa ennen kuin nuori lentää pesästä.
Itse miettisin myös, osaanko välittää tietoa oppilaalle riittävän hyvin. Kuka tahansa pystyy neuvomaan, miten autoa ajetaan teknisesti, mutta se on vain murto-osa koulutuksesta. Pitää osata välittää eteenpäin myös oikeita asenteita ja kiinnittää huomiota oikeisiin asioihin, jotta oppilaasta tulee muut huomioiva ja vastuullinen kuljettaja.
Opetuslupaopettajaksi hyväksytään melko helposti. On oltava vähintään 25-vuotias, ajokortti on ollut vähintään 3 vuotta ja on oltava henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan opettajaksi soveltuva. Esimerkiksi aiemmat ajokiellot voivat estää luvan saamisen, mutta yksittäinen ylinopeussakko ei ole este. Lisäksi pitää läpäistä opetuslupaopettajan teoriakoe. Siinä on pitkälti samoja kysymyksiä kuin oppilaan teoriakokeessa, mutta virheitä saa tulla vähemmän.
Ajo-opetuksessa käytettävään autoon on asennettava opettajalle oma jarrupoljin, sivupeili sekä taakse valkoinen kolmio. Lisäksi auto pitää katsastaa opetusajoneuvoksi. Autossa on suositeltavaa olla oma taustapeili myös opettajalle, vaikka se ei olekaan pakollinen.
Opetusajoneuvona voi käyttää lähes mitä tahansa normaalirakenteista B-luokan kortilla ajettava autoa, jopa matkailuautoa! Väärällä puolella oleva ratti sen sijaan jo liian epänormaali, eikä kelpaa.
Opetusauto voi olla automaattivaihteinen, mutta jos haluaa ajokortin, jolla saa ajaa myös manuaalia, täytyy kuljettajantutkinto ajaa manuaalivaihteisella autolla. Mikään ei toki estä käyttämästä kahta opetusajoneuvoa, joista toinen on manuaali ja toinen automaatti. Vesalainen kertoi aikovansa tehdä näin, kun aikanaan opettaa oman tyttärensä ajamaan.
Autokouluautoissa opettajalla on käytössä useimmiten jarrun lisäksi kytkin ja mahdollisesti kaasupoljinkin. Opetuslupa-autoihin asennetaan yleensä vain jarrupoljin, sillä useamman polkimen paketti on kallis. Hinta asennuksineen voi olla kuulemma jopa toista tonnia, joten ei oikein kannata.
Autoliitolta voi ostaa paketin, jossa on jarrupoljin, peili ja kolmio. Se maksaa jäsenille 115 e, minkä päälle tulevat tietysti asennuskulut. Vesalainen ei osannut sanoa, mitä asennus maksaa, koska se kuulemma riippuu niin paljon autosta. Eräs paikalla olleista kertoi maksaneensa lisäpolkimen asennuksesta Ford Mondeoon 200 e.
Vesalainen kertoi, että opetuslupaopetuksen yhtenä haasteena on ollut teoriaopetuksen järjestäminen. Mistä hankkia opetusmateriaalit?
Autoliitto on kehittänyt Ajokoulu-verkkosivuston tähän tarpeeseen. Siellä on jokaiselle B-opetussuunnitelman mukaiselle aihepiirille oma sivu, jossa on kerrottu tunnin aihe ensin videolla ja sen jälkeen tekstillä, kuvilla ja lyhyemmillä videoilla. Jokaisen aihepiirin sivun lopussa on kommentointipalsta, jossa voi esittää aiheeseen liittyviä kysymyksiä ja Autoliiton asiantuntija sitten vastaa niihin.
Ajokoulussa on oppimateriaalien lisäksi mm. teoria ja kuvakoeharjoitukset niin oppilaalle kuin opettajallekin, riskitilannevedioita sekä video ajokokeen kulusta jännitystä lievittämään. Sivulle on myös kerätty linkkejä liikennemerkkeihin, ajoharjoitteluratojen tietoihin ja maksuihin.
En ehtinyt tutustua Ajokoulun materiaaleihin vielä kovin syvällisesti, mutta ensivaikutelma oli ainakin varsin vakuuttava. Niistä voi kortillinenkin kertailla asioita kivasti. Itse ajattelin, että voisin katsoa ainakin videot läpi, sillä tilaisuudessa esitetyt näyttivät mukavan rennolla otteella toteutetuilta.
Osa Ajokoulun materiaaleista on vapaasti katsottavissa, mutta esimerkiksi opetussuunnitelman mukaiset oppimateriaalit ja opettajan teoriakokeen kysymysharjoitukset vaativat kirjautumisen palveluun eli Autoliiton jäsenyyden. Tuosta materiaalimäärästä vuosijäsenyys 55 e (tai alle 24-vuotiaiden nuorisojäsenyys 30 e) ei tosin ole summa eikä mikään. Yhdellä jäsenmaksulla ajokoulua voi käyttää sekä opettaja että oppilas ja lisäksi saa tietty kaikki muut AL:n jäsenedut.
Se mitä jäin Autoliiton Ajokoulusta kaipaamaan oli opettajalle tehdyt ohjeet siitä, miten oppilasta autetaan oppimaan asiat. Löysin ohjeet B-korttiluokan ajo-opetukseen netistä Ajokorttikoulu-nimiseltä nettisivulta ja ne tuntuivat varsin hyviltä.
Vastaavanlaiset ohjeet olisivat mielestäni hyvä lisä Autoliiton Ajokoulu-sivustoon. Uskoisin, että jos ensikertalainen opettaja saisi pienet vinkit miten opetusta kannattaa suorittaa, niin hän pystyisi opettamaan asiat asiat vielä paremmin vs. pelkkä opetussuunnitelma.
Jos netissä olevasta Ajokoulusta puuttuukin ohjeet opettamiseen, niin opetuslupainfossa Vesalainen antoi siihen mielestäni tosi hyviä vinkkejä!
Hän korosti, että opettamisessa on tärkeää, että jokaisella ajotunnilla on etukäteen mietitty tavoite, jolloin saadaan paras oppimistulos. Huomioitavaa on myös se, että ei riitä, että asia on opetettu, vaan sen pitää olla myös opittu. Kun yksi aihe on käsitelty ja opittu, voidaan siirtyä seuraavaan aiheeseen. Seuraavan aiheen kohdalla edellisen tunnin aihe pitäisi siis olla hallussa.
Vesalainen kertoi myös tavan päästä oppilaan "pään sisälle”. Tätä voi pyytää ajattelemaan ääneen ajaessa, jolloin opettaja pääsee selville, miten oppilas oikeasti ajattelee risteyksistä ajamisesta sun muusta. Tällä tavoin on mahdollista puuttua esimerkiksi vääriin ajatusmalleihin.
Ajotuntien reitti kannattaa miettiä etukäteen, sillä harjoittelu on paljon mielekkäämpää, kun ajetaan jokin oikea reitti sen sijaan, että ajettaisiin samaa risteystä uudelleen ja uudelleen. Reitille kannattaa myös mietti erilaisia ja haasteellisia paikkoja. Esimerkiksi kääntymiset yksisuuntaiselle kadulle ja pois sieltä sekä risteykset, joissa on useampi samaan suuntaan kääntyvä kaista. Myös mutkatiellä kannattaa ajoharjoittelun aikana poiketa, koska siellä yleensä tapahtuu nuorten ulosajo-onnettomuudet…
Opetuslupaopetukseen oleellisesti kuuluvat “asiointiajot” eli kauppareissut ja matkat mummolaan yms. Vesalainen suositteli aloittamaan vasta, kun kaikki opetussuunnitelman mukaiset asiat on käyty läpi.
Opetuslupainfo oli vakuuttava tietopläjäys, joka kannattaa ehdottomasti käydä kuuntelemassa, jos harkitsee opettavansa itse. Tilaisuudessa käytiin tosi kattavasti läpi säännöt ja määräykset, mitä opetuslupaan liittyy sekä annettiin vinkkejä opetuksen toteuttamiseen.
Osallistujat saivat esittää koko tilaisuuden ajan väliin mieltä askarruttavia kysymyksiä. En tosin käy niitä kaikkia nyt tähän listaamaan, koska en millään muista kaikkea… Jos tulit lukemaan tämän jutun etkä saanut vastausta kysymykseesi, niin kannattaa ainakin aluksi lukea Trafin “B-luokan opetuslupaopetus” -oppaasta.
Autoliitto on muuten tehnyt Ajokoulu-verkkosivuston lisäksi paperisen Startti-oppikirjan, joka vaikutti pikaisella selailulla tosi kivalta. Eikä se maksa AL:n jäsenille kuin 14,90 e! Kokonaisen kirja-arvostelun saatte lukea lähiaikoina, sillä pyysin siitä mukaani arvostelukappaleen. :)
keskiviikko 23.09.2015 Avainsanat: Autokoulu , Liikenneturvallisuus , Opetuslupa
Suomessa on mahdollista hankkia ajokortti kahdella tapaa: autokoulu tai opetuslupa. Molemmissa on hyvät puolensa: autokoulujen liikenneopettajat ovat kokeneita ja opetus laadukasta, kun taas opetusluvan etuna ovat edullinen hinta ja suuret ajomäärät.
Opetuslupaopetukseen liittyvä lainsäädäntö on muuttunut viime vuosina tiuhaan tahtiin: välistä opettajan ja oppilaan piti käydä autokoulussa yhteisopetustunneilla, mutta vuoden 2014 alusta ne poistettiin. Nykyisin oppilaan ei myöskään tarvitse enää olla opettajan lähisukulainen, vaan opetusluvalla voi opettaa kolme perheen ulkopuolista oppilasta kolmen vuoden aikana.
Viime viikolla ajokorttimarkkinoita sekoittamaan julkaistiin uusi palvelu #Ratti.fi, jonka ideana on yhdistää opetusluvan haltijat ja ajokorttia haluavat ihmiset. Ajokorttien Uber siis. Oppilas maksaa palvelulle 499 e ja se etsii listoiltaan sopivan opetuslupaopettajan, joka saa oppilaasta 429 e korvausta. Kuulostaa helpolta ja halvalta.
Näen opetuslupabisneksessä kuitenkin yhden perustavanlaatuisen ongelman. Tavallisesti opetuslupaoppilaalle kertyy ajokokemusta perheen tavallisten asiointiajojen ohessa moninkertainen määrä autokouluun verrattuna, mikä on mielestäni opetusluvan paras juttu. Ratti.fi:n kautta tehdyissä opetussopimuksissa ajo-opetusta annetaan kuitenkin vain pakolliset 18 tuntia. Kyseinen tuntimäärä ei tahdo riittää kaikkien asioiden omaksumiseen autokoulussakaan, joten miten opetuslupaopettaja pystyisi opettamaan asiat tehokkaammin?
Mikäli ajokoe ei mene läpi 18 ajotunnin jälkeen, on opetuslupaopettaja velvollinen antamaan oppilaalle lisäopetusta maksimissaan neljä tuntia. Tämän jälkeen oppilas voi hankkia lisäopetusta omalla kustannuksellaan esimerkiksi autokoulusta. Uskoisin kyllä, että lisätunnit järjestyvät siltä tutuksi käyneeltä opettajalta. Siitä seuraa opetuslupabisneksen toinen mahdollinen ongelma: hoitaako opettaja verovelvoitteet oppilaalta saamistaan rahoista vai päätyvätkö ne taskuun pimeänä? Opettajan on kyllä ymmärtääkseni hoidettava verokuviot itse myös Ratti.fi:ltä saamastaan palkkiosta, koska opettaja ei ole työsuhteessa palveluun.
Itse puollan ajokortin hankinnassa autokoulua, sillä sieltä voi luottaa saavansa laadukasta ja ammattitaitoista opetusta. En toki kiellä, etteikö opetusluvalla voi saada ihan yhtä hyvät valmiudet tien päälle. Eihän opetuslupajärjestelmää olisi, jos tavisten kykyyn opettaa ei uskottaisi. Mutta esimerkiksi kun foorumeita lukee, porukka kertoo kuinka teoriaopetukset on merkitty opetuslomakkeeseen, vaikka oppikirjaa on tuskin avattu. Autokoulussa kaikki asiat tulee varmasti käytyä läpi ja monelta kantilta. Toki on mahdollista tehdä vaikka niin, että hankkii osan opetuksesta, esim. teoriat ja liukkaan kelin harjoittelun, autokoulusta ja opettaa muuten opetusluvalla.
Ratti.fi madaltaa varmasti kynnystä hankkia kortti opetusluvalla, kun opettajaa ei tarvitse löytää omasta lähipiiristä. Toivon kuitenkin, että ihmiset miettisivät muutakin kuin rahaa. Ajokortin hankkiminen autokoulussa on arvokasta, mutta sieltä saa varmasti laadukasta opetusta. Jos tuttu ihminen opettaa, silloinkin tietää suunnilleen mitä saa. Mutta miten on tuntemattoman kanssa? Ratti.fi:n opetuslupaopettajille tehdään poliisin taustatarkistus, mutta se ei kerro asenteista tai kyvystä opettaa. Entä ehtiikö kaiken oppia 18 tunnissa? Ratti.fi lupaa nettisivuillaan ajo-opetukselle tyytyväisyystakuun, mutta käyttöehdoissa siitä ei mainita sanallakaan. Varsinainen ajo-opetussopimus on kuitenkin oppilaan ja opettajan välinen eikä Ratti.fi ole siinä mukana.
Käyttöehtoja lukiessani muuten huomasin sellaisen hassun jutun, että ajo-opetuspäiviä per oppilas saa olla enintään 12 kpl, mikä tarkoittaa, että puolet tunneista on pidettävä tuplatunteina. Ajamaan opettelu vaatii kuitenkin sen verran paljon keskittymistä, että muistan ainakin itse olleeni helposti yhden tunnin jälkeen jo aika väsynyt. Niin paljon sisäistettävä lyhyessä ajassa. Mutta mitä sitten, jos opettaja opettaisikin vaikka 13:na päivänä? Potkut Ratti.fi:stä? Onko se niin justiinsa?
Voisi tietysti ajatella, että Ratti.fi:hin kirjautuvat opetuslupaopettajiksi vain sellaiset, jotka ovat liikkeellä harrastusmielessä ja haluavat tehdä hyviä kuskeja. Bisnemielessä touhu ei kannata, sillä yhdestä oppilaasta saatava 429 euroa on aika vähän käytettyihin tunteihin nähden ja meneehän osa tuosta summasta vielä bensoihinkin. Ratti.fi on laskenut tuntipalkan olevan 8,64 e, millä ei hirveästi juhlita. Sittenhän tuo ei kannata alkuunkaan jos autoon pitää vielä asentaa opetuspolkimet ja katsastaa se. Ratti.fi:n oletuksena taitaa kuitenkin olla, että opetuslupa on hankittu jo perheenjäsenen opetusta varten, jolloin autoon ja opettajan opetuslupaan liittyviä kuluja ei enää tule.
Autokouluala on luonnollisesti käärmeissään uudesta pelurista ja huolissaan harmaan talouden lisääntymisestä. Ratti.fi aikoo puolestaan valittaa kilpailuvirastoon opetusluvan kolmen oppilaan rajasta, koska se suojelee yrityksen mukaan autokouluja... Saapa nähdä, mitä tästä vielä seuraa. Autokoulun pyörittäminen on luvanvaraista liiketoimintaa ja liikenneopettajan pätevyys monen näytön takana, joten siinä mielessä opetuslupien muuttaminen bisnekseksi on aikamoinen oikopolku ja siksi hieman epäilyttävää. Itselleni yksi asia on kuitenkin yli muiden: liikenneturvallisuus. Sen pitää säilyä nyt ja tulevaisuudessa ajo-opetuksen kirkkaimpana tähtenä.
POLOinen on liikenne- ja autoblogi, jonka perustin kesällä 2008. Aiemmin autot eivät kiinnostaneet yhtään, mutta hankittuani auton olosuhteiden pakosta innostuinkin autoilusta oikein kunnolla. Liikenne on minulle peliä, jossa pyrin menestymään aina vain paremmin!
Kirjoittelen blogiin kaikenlaisista autoiluun liittyvistä asioista moottoripyöräilyä unohtamatta. Erityisesti sydäntäni lähellä ovat Volkswagen, liikenneturvallisuus ja taloudellinen ajaminen.
Ota yhteyttä: poloinenblogi(a)gmail.com