Viimeinen Alfa

Viimeinen Alfa

Jaa sivu Viimeinen Alfa
Suodatettu avainsanalla ralli

Eläköön rallienglanti!

torstai 31.10.2019 Avainsanat: Grönholm , Kankkunen , Mäkinen , ralli , rallienglanti

Teksti ja kuva: Arttu Lustig

Vuosien ajan Internetin meemikätköissä on ammennettu suomalaisten rallikuskien tapaa ääntää englantia. On ollut pyöreitä Pirellin renkaita ja Timo satuttanut takamuksensa. Kaukana on oltu oksvorttien enklannin ääntämisestä, kun syvien havumetsien pojat ovat kilpaa polkeneet enemmän kaasua kuin jarrua. Suoritukset ovat olleet lopulta aikansa huippuja eikä monia vertaisia ole löytynyt. Lopulta kansainvälisten kameroiden edessä suomalaiset autourheilutähdet ovat päässeet jakamaan ajatuksia maailmaan laajuisesti. Voi kuinka paljon hilpeyttä onkaan kotimaassaan aiheuttanut, kun englanti ääntämiseltään ja sanaston laajuudeltaan ei ole ollut sitä, mitä opetussuunnitelmassa oli vaadittu.

Pitkään häpesin englannin taitoani, ja se mitä ihminen häpeää, sitä ihminen piilottelee. En muista käyneeni koskaan ainoataan oikeaa englannin keskustelua. Suomalaisten seurassa sain aina naureskelua ja matkimista. Ulkomaalaisten kanssa yritin toistaa muutaman kerran uudestaan ja sitten vielä kerran kovempaan ääneen suomeksi. Toivotonta ja lannistavaa olivat nämä yritykset kommunikoida kasvokkain englanniksi.

Tuli kuitenkin aika, jolloin en enää voinut välttyä puhumasta englantia. Pieni kaupunkimme on kansainvälistynyt kiihtyvällä tahdilla. Myös allekirjoittanut joutui kohtaamaan haasteen ja itsensä ilmaisu vieraalla kielellä oli tosiasia.

Teoriassa olin kuivilla haasteen edessä. Englanti kielenä oli tuttu ja arkipäiväinen asia. Hiukan syvemmät tiedot autoista, varaosista ja ohjeista olivat vieraskielisyydestään huolimatta helppo omaksua. Olinhan korjannut auton katsastusmiehelle kelpaavaksi juuri englanninkielisistä videoista vinkkejä noukkien. Tämä viimeistään olisi jo todiste siitä, että kielitaidossa ei olisi vikaa.  Englanti tuli suusta yskähdellen kuin vanha dieselmoottori kovalla pakkasella, vaikka vahva V8 oli tavoite.

Tarvitsin esikuvia selvitäkseni haasteesta. Tarvitse vertaistukea. Tarvitsin mielikuvia ihmisistä, joita ihailin. Oli aika palauttaa mieleen lapsuuden idolini Marcus ”Bosse” Grönholm, Juha Kankkunen, Tommi Mäkinen. He olivat täydellisiä esikuvia, jollaisin tarvitsisin selvitäkseni englannin haasteesta. Kaikki kolme olivat maailmanmestareita. Miksi en siis puhuisi rohkeasti ja itsevarmasti englantia kuin maailmanmestari?

Annoin siis englantini päristä suustani kuin roudan nostattamasta kivestä reiän saanut pakoputki. R-kirjaimia en peitellyt kitalakeen, vaan annoin niiden rymytä ulos suusta pitkin pusikoita räsähdellessä. En antanut sanojeni keulan puskea tai perän karata alta, vaan englanti sai seistä tasaisena pystymetsänä vierelläni, kun kiidin sen läpi kaasupohjassa sanavarastoni ohutta hiekkatietä pitkin. Kielioppi puheen kartturina oli oheistavaa tarpeen tullen, muuten matkasin sanomaani intuitiolla.

Tulin voittajana maaliin erikoiskoe toisensa jälkeen. Sanoma oli mennyt juuri sellaisena perille vastaanottajalle kuin olin sen mielessäni tarkoittanut. Puhuin kotimaisten mestarien kieltä, englannin suomalaista rallimurretta Ouninpohjan aksentilla. Jämäkkää ja yksinkertaista ilmaisua ilman krumeluureja. Tyylillisesti se on ehkä harmaata ilmaisua, mutta lopputuloksena selkeää ja tahdikasta englantia.

Kiitos Grönholm, Kankkunen ja Mäkinen.

JMK Ralliradio osa 3 - Ei pakkia

sunnuntai 29.04.2018 Avainsanat: JMK ralli , ralli , rattiraivo , Saab 9-5 , talvi

Teksti ja kuva: Arttu Lustig

Viimeisen rallireportaasin jälkeen katselin mäen päältä käärmeenlailla luikertelevaa pysäköityjen autojen letkaa leveän hiekkatien varressa samalla, kun ralliautot harvakseltaan suhauttivat ohi matkatessaan seuraavalle erikoiskokeelle. Autokäärmeen jossain loppupäässä olisi omani. Tämä tarkoittaisi, että hyvin lyhyt ralliradiotoimittajanura olisi loppu toistaiseksi.

Kiireessä pysäköity Saab oli vastakarvaan muita autoja. Onneksi vain yksi auto oli jälkeeni pysäköinyt tienvarteen. Lähteminen olisi tästä huolimatta haastavaa, koska laskelmieni mukaan alle minuutin välein tulisi ralliauto. Eteenpäin en voisi lähteä ajamaan, koska hiekkatielle ei mahtuisi kolmea autoa rinnakkain ja pysäköityjen autojen jono oli satoja metrejä. Pitäisi siis poistua peruuttamalla mitä pikimmiten.

Laitoin pakin päälle. Moottorin ottaessa kierroksia peruutuspeilistä näin, kuinka moottori puhalsi terhakkaasti usvaa kiristyvään pakkasilmaan, mutta auto ei liikkunut. Veikkasin, että renkaat olivat jo niin loppu, ettei pitoa vain löytynyt jäisen tien pinnasta.

Katsastin renkaat, joista tosiaan puuttui nastoja, mutta toisaalta tiessä ei ollut sutimisen jälkiä. Halusin varmistua asiasta. Otin penkin alle piilotetun silikageelillä täytetyn sukan ja rikoin sen toisen renkaan juurelle. Polkaisin kaasua muutaman kerran uudestaan ja tarkistin tilanteen. Silikageelit olivat koskemattomina. Tajusin olevani jumissa – auto ei suostunut liikkumaan taakse päin.

Istahdin autoon hiukan epätoivoisena samalla, kun ralliautot toisensa jälkeen jyräyttivät ohi. Kytkin hätävilkut päälle. Jäin vain odottamaan, koska kuitenkin tiesin syvällä sisimmässäni, että Suomessa ihmisen jouduttuaan autonsa kanssa pulaan missä tahansa, ennemmin tai myöhemmin paikalle saapuu avulias herrasmies tai rouvasnainen. Näin kohdalleni oli käynyt monia kertoja.

Hätävilkkujen metronomisen sykkeen keskellä odotukseni pian palkittiinkin ja herrasmies käveli ohi. Avasin nopeasti ikkunan ja pyysin herrasmiestä katsomaan liikkuuko etupyörä, kun painan kaasua. Painoin kaasua, ja herrasmies vastasi, ettei etupyörä liiku. Selvitin herrasmiehelle, että autostani on mitä ilmeisemmin kadonnut pakki, mutta eteenpäin auto tuntuisi liikkuvan. Herrasmies mies pähkäili, että hän voisi olla työntöapuna, jotta auto saataisiin liutettua takapää edellä mäen alla sijaitsevaan risteykseen. Risteyksessä Saabin saisi käännettyä ralliautojen kulkusuunnan myötäiseksi ja matka voisi jatkua.

Avulias herrasmies pukkasi Saabia kaikin voimin ja Saab liukui alamäessä hiljalleen. Mäen alla sain auton käännettyä myötä virtaan ralliautojen kanssa. Kiitin avuliasta herrasmiestä. Auto liikkuikin tavanomaisesti eteenpäin kuin mitään ei olisi tapahtunut ja kaikki olisi niin kuin ennenkin.

Auton temppuilu sai minut hiiltymään pahimman kerran. Matkalla takaisin studiolle huusin naamapunaisena ja kiukkua täynnä autolleni. Mieleeni palasivat posttraumaattisesti viimeinen Alfa Romeon viikko huomassani. Uhkasin Saabia jollain sellaisella, josta Cannibal Corpse -yhtye voisi aivan hyvin tehdä seuraavalle levylle kappaleen, jos vielä kerrankin tekee samanlaisen tempun.

Palasin ralliradion studiolle vieläkin hyvin lämpimänä, mutta huolellisesti parkkipaikan valinneena. Ralliradiota oltiin juuri sulkemassa ja sain vielä puheenvuoron eetteriin. Kertasin mikkiin Saabilleni, kuinka tällaisten vikojen pitää ilmetä kotipihassa eikä keskellä metsää kovassa pakkasessa samalla, kun ralliautot ovat vieressä tekemässä siirtymää seuraavalle erikoiskokeelle.

Kotiparkin kanssa olin onnekas. Kotiparkki oli keskellä mäkeä. Ajoin auton hivenen matkaa ylämäkeä ohi kotiparkin. Vaihdoin vaihteen vapaalle ja annoin auton ottaa vauhtia mäestä. Viime hetkellä käänsin rattia voimakkaasti ja auto liukui parkkiin. Keula oli juuri ja juuri pois tieltä. Tämä riitti. Autolle ei tarvitsisi etsiä esteetöntä parkkipaikkaan syrjäisemmiltä kylän kujilta.

JMK Ralliradio osa 2 -rallireportteri Alfa

perjantai 13.04.2018 Avainsanat: JMK ralli , ralli , Saab 9-5 , talvi

Teksti ja kuva: Arttu Lustig

Audioversio sisältää otteita reportaaseista erikoiskokeiden varrelta

Ilma oli kuin morsian, kun matkasin heti aamusta radiotoimitukseen. Yön aikana pakkanen oli laskenut reilusti alle kymmeneen pakkasasteeseen. Koko maisema oli verhoutunut valkoiseen huntuun ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Päivä tuntui jännittävältä. Olisin ensimmäistä kertaa elämässäni rallitoimittaja, joka utelisi rallikuskeilta kuulumisia erikoiskokeiden jälkeen.

Astuttuani radiotoimitukseen sain mediahenkilön liivin, kaulaan passin toimitsijuudesta sekä auton konepeltiin kiinnitettävän tarran, jolla todistaisin myös Saabini kuuluvan osaksi rallikisan tiedotusta. Työkaluiksi kentälle sain kännykän ja kuulokkeet, joilla haastatteluhetki pikataipaleilta siirrettäisiin radioaalloille. Kartalla ja aikataululla selviäisi missä ja milloin pitäisi olla tekemässä pikahaastattelua. Erikoiskokeet 3 ja 4 olisivat kontollani.

Omat haastatteluvuoroni olivat vasta iltapäivällä, mutta jäin radiotoimitukseen seuraamaan ohjelman etenemistä. Asiantuntijat toimituksessa pohtivat, että sää olisi mitä ihanteellisin talviselle rallikilpailulle.

Samassa rakennuksessa, jossa radiotoimitus sijaitsi, olivat myös muut ralliin liittyvät toiminnat kuten autojen ja kuskien huolto. Jäin odotellessani hönnistelemään keskelle rallihumua. Paikalle oli kokoontunut yli kaksi ja puolisataa ralliautoa ja kuskia. Ilma oli huumaavasti täynnä öljyjen ja polttoaineen vivahteita sekä voimakkaiden moottorien pörinää.

Aikani tuli lähteä kohti erikoiskoe numero kolmea. Erikoiskokeen maalialueella erikoiskokeen johtaja ohjeisti ottamaan radiohaastattelut stopilla, jossa kilpailija pysähtyy kartanlukijan hoitaessaan hetken kilpailuun liittyviä byrokraattisia toimenpiteitä. Tässä vaiheessa kuskilla olisi hetki kommentoida tuoreeltaan kisasuoritustaan.

Ensin tuli kolme erilaista nolla-autoa ja yksi vip-auto, joiden tehtävänä ilmeisesti oli tarkastaa erikoiskoe ennen varsinaista kisaamista. Tämän jälkeen avasin linjat radioon ja odotin, että pääsisin tekemään ensimäistä haastatteluani. Pakkasen purressa sormia noukin kommentteja kuskeilta kuin puolukoita ralliautojen täristäessä housunlahkeita. Hyvin nautinnollista, vaikka en omannutkaan kunnollista tietoa kisan tilanteesta.

Haastattelujen jälkeen palasin hetkeksi takaisin toimitukseen. Neljäs pikataival oli jossain Jämsänniemellä, joka oli allekirjoittaneelle hiukan tuntematonta seutua. Lähdin hyvissä ajoin kohti päämäärää. Otin pikaisen vilkaisun kartasta ja painoin mieleeni reitin haastattelupisteelle.

Ajelin rauhallisesti kuoppaista ja lumista soratietä. Saabin katkennut jousi tuntui pitävän tavallista kovempaa meteliä madaltaen haluja ottaa itsekin muutamaa rallimuuvia metsän peitossa. Lopulta edessä näkyi pitkä pysäköityjen autojen litania, jonka otin merkkinä määränpäästä. Pysäköin autoni jonon jatkoksi ja itsevarmoin askelin jatkoin matkaani loputtomalta tuntuvan autojonon vierellä.

Turvaliiveillä varustetulta henkilökunnalta kysyin, missä erikoiskokeen johtaja mahtaisi olla. Vanhempi herrasmies katsoi hetken hiljaa, nosti oikean kätensä sivulle ja ilmoitti, että kolmen kilometrin matkasta. Ymmärsin heti tulleeni väärään paikkaan. Kaivoin kartan esille ja halusin varmuuden asiasta. Herrasmies kertoi heti rehellisesti, mistä niistä lukuisista risteyksistä olin kääntynyt tai jättänyt kääntymättä.

Siltä seisomalta lähdin juoksujalkaa kohti autoa. Saattaisin ehtiä, jos olisin onnekas. Hidastin vauhtia hetkeksi soittaakseni toimitukseen. Puheluuni vastattiin ja pyysin heti, etteivät laittaisi minua lähetykseen, koska olisi muuta asiaa. Toimituksesta pyydettiin odottamaan hetki. Odotin hetken, jonka jälkeen kuulin kuinka juontaja kertoi rallikansalle, että olin suorassa lähetyksessä. Nöyrästi tunnustin koko rallia seuraavalla kansanosalle, että olin hiukan eksynyt ja haastattelut saattavat hiukan myöhästyä.

Ajoin tuulispäänä kohti neljännen erikoiskokeen maalialuetta. Katkennut jousi paukkui kovempaa kuin koskaan kuopissa, mutta tapahtumasta inspiroituneena löysin Saabiin uusia rallimuuveja. Lopulta tie muuttui pelottavan tyhjä ja hiljaiseksi. Pelkäsin, että olin ajanut uudemman kerran harhaan, mutta kuin tyhjästä vastaan ralliauto, johon oli merkitty numerot 000. Tiesin, että aikaa olisi vielä vähän, mutta olin tälle kertaa oikealla tiellä. Sitten olin nokikkain numeroiden 00 kanssa ja lopulta tuli vastaan vain yksi 0. Tiesin myöhästyneeni, kun kohtasin VIP-auton.

Saatoin uudemman kerran auton parkkiin autoletkan hännille. Juoksin niin taas paljon kuin pystyin. Ensimmäiset kilpailijat köröttelivät ohitseni, kun lohdutin itseäni, että osallistujia olisi vielä ainakin toista sataa jäljellä, joten joku pääsisin taas ääneen jonkun kuskin kanssa. Hengästyneenä avasin linjat radioaalloille ja haastatteluhetki oli taas käynnissä.

 

JMK Ralliradio osa 1 - Viimeinen Alfa radioshow

tiistai 20.03.2018 Avainsanat: Autokuume , JMK ralli , mopoilu , ralli , Tieliikenne , tulevaisuus

Kuva ja teksti: Arttu Lustig

Kuukausia sitten sain puhelun. Puhelimessa puolituttu mies kysyi, jos haluaisin tulla mukaan tekemään kahdeksi päiväksi ralliradiota. Saisin oman perjantaille oman ohjelman ja lauantaina pääsisin haastattelemaan kuskeja erikoiskokeiden jälkeen. Olin ehdottomasti kiinnostunut. Ihmisen elämässä harvoin tulee tilaisuuksia päästä radiojuontajaksi ja -toimittajaksi.

Radio-ohjelma olisi irti suurista mediataloista ja alusta loppuun iloista amatööritoimintaa. Laitteisto ja muu kalusto raavittaisiin kasaan sieltä mistä saataisiin. Antenni asetettaisiin paikallisen laskettelukeskuksen huipulle, jolloin kaksi päivää elävän radiokanavan pitäisi kuulua noin maakunnanlaajuisesti.

Muutaman puhelun jälkeen sovimme, että perjantain radio-ohjelma olisi kestäisi parin tunnin verran ja olisin kahdella erikoiskokeella haastattelemassa kuskeja. Tunnustin kuitenkin, että en tiennyt rallimaailmasta mitään, vaikka kiinnostus oli suuri pienestä pojasta lähtien. Rallia on nimittäin hyvin paljon hankalampi seurata kuin esimerkiksi rataa ympäripyöriviä formula-autoja. Televisiossa muutenkin niin harvoin näytetään rallia.

Vision radio-ohjelmaani työnimellä musiikkia, ei urheilua, vaan autoja. Ohjelmani sisältäisi pelkkää paikallista musiikkia. En halunnut ylläpitää yksin radioshowta. Sain houkuteltua kaksi nuorta ja paikallista naismuusikkoa mukaani New Glasses New Me -yhtyeestä. Toinen muusikoista oli juuri saanut ajokortin ja toinen oli kokenut mopoilija. Studio olisi täynnä kokemusasiantuntijuutta. Keskustelisimme kaikesta siitä, mikä oikeasti on tärkeää autoilussa ohi kaikkien autoteollisuuden markkinointiosastojen mielikuvista.

Olin tyytyväinen kombinaatioon. Keskustelu autoista ja autoilusta näkemykseni mukaan on yleisesti jumiutunut jonnekin valkoihoisten, keski-ikäisten ja nörttiytyneiden miesten suihin. Ei mitään tätä ihmisryhmää vastaan. Olenhan itsekin kovaa kyytiä matkalla tähän samaan kategoriaan. Kuka kuitenkaan lopulta on kiinnostunut hevosvoimista, peräkontin litramääristä tai kinasteluista liikenteeseen liittyvästä lainsäädännöstä? Kuinka paljon hevosvoimilla ja litramitoilla on merkitystä, kun arkipäivänä istut autoosi ja lähdet rullaamaan pitkin maita ja mantuja? Puheenvuorot tuntuvat hyvin pinnallisia. Harvoin puhutaan siitä, mistä autoilussa on lopulta oikeasti kyse. Mitä tapahtuu, kun ihminen istuu autoon?

Nyt yhden ohikiitävän hetken kaikki oli toisin. Antennit hiihtokeskuksen päällä lähettivät kaikella voimallaan viestiä ympäri maakuntaa ja internet tukena puheenvuorot olivat kuultavissa ympäri maailmaa. Alkuun kiitin Tommi Mäkistä ja Marcus Grönholmia suomalaisen englanninosaamisen tukemisesta. Ralliradiossa sain vihdoin rauhassa lausua englanninkieliset kappaleiden nimet omalla vahvalla aksentillani. Keskustelu allekirjoittaneen ja nuorten muusikoiden välillä autoista ja autoilusta oli hämäläisen kepeää. Jaoimme asiantuntijakokemusta taiteellisesta ilmaisusta autossa, totuuden siitä mikä oikeasti vaikuttaa auton valinnassa, mitä kolmio tarkoittaa mopoilijalle sekä ennustimme tulevan trendin autoilussa.

Kuuntele parhaat palat.

https://soundcloud.com/newglassesnewme

Tietoa blogista

Tervetuloa virtuaaliseen Esson baarin pöytään kuuntelemaan jännittäviä tarinoita ja outoja teorioita.

Blogin sisällysluettelo löytyy blogin tiedoista.

Yhteydenotot, ihailijaposti, väärät puhelinnumerot sekä osoitukset omasta paremmuudestaan bloggaajaa kohtaan osoitteeseen:

viimeinenalfa@gmail.com

Arkistot
2019 (11)
lokakuu (1)
Eläköön rallienglanti!
syyskuu (1)
Tuomiopäivä - hopeareunus katsastuksessa
elokuu (1)
Ei kenenkään beibe - parkkipaikka ilman sääntöjä
heinäkuu (1)
Koiranluu - Tämä ei ole sen arvoista
kesäkuu (1)
Koiranluu - Motonet-asento
toukokuu (1)
Autopesu - komea poika
huhtikuu (1)
Kuinka ostat edullisen auton
maaliskuu (1)
Neljä syytä olla käyttämättä turvavyötä
helmikuu (1)
Käytetty sähköauto - kauppakassi
tammikuu (2)
Ajokortti on turha
Ajoin kolarin - vakuutusyhtiö
2018 (15)
joulukuu (1)
Ajoin kolarin - vähän
marraskuu (1)
Jarrupalat
lokakuu (1)
Kesäromanssin loppu - auto telkkarilla
syyskuu (1)
Ostajan etikettiopas - kuinka ostat auton kuin aatelinen osa 2.
elokuu (1)
Ostajan etikettiopas - kuinka ostat auton kuin aatelinen osa 1.
heinäkuu (1)
Esittelyssä Mercedes-Benz E230 - Pelto-Väyrynen
kesäkuu (2)
Saab romuttamolle - hyvästi Saab
Haulikkohäät - ostin Mersun
toukokuu (1)
Syvien vesien Saab
huhtikuu (2)
JMK Ralliradio osa 3 - Ei pakkia
JMK Ralliradio osa 2 -rallireportteri Alfa
maaliskuu (2)
JMK Ralliradio osa 1 - Viimeinen Alfa radioshow
Katsastus - hylätty
helmikuu (1)
Urban Survivor
tammikuu (1)
Valohippa
2017 (18)
joulukuu (1)
Avaimet takakonttiin
marraskuu (1)
Tule katsastus kultainen
lokakuu (1)
Hirvet
syyskuu (2)
Kritiikkiä ja ehdotuksia Yleisradiolle
Bensa loppui
elokuu (1)
Koeajossa exän Rättäri
heinäkuu (2)
Formula 1 ja herrojen metkut Ferrarilla
Tipaton Jämsä - miksi bensa-asemalta ei löydy etanolibensaa
kesäkuu (1)
Liftari
toukokuu (2)
Näin vältät ylinopeuden
Maailma ilman suojateitä
huhtikuu (2)
Kuinka kohdata jobbari
Rakkauden renkaanvaihto
maaliskuu (2)
Rattiterapia
Raaka Diili
helmikuu (1)
Seitsemän autoilun kuolemansyntiä - himo
tammikuu (2)
Ministeri Berner ja lähivuosien suuri muutos
Seitsemän autoilun kuolemansyntiä - mässäily
2016 (20)
joulukuu (2)
Seitsemän autoilun kuolemansyntiä - ahneus
Seitsemän autoilun kuolemansyntiä - laiskuus
marraskuu (1)
Seitsemän autoilun kuolemansyntiä - viha
lokakuu (2)
Seitsemän autoilun kuolemansyntiä - kateus
Seitsemän autoilun kuolemansyntiä - ylpeys
syyskuu (1)
Moposokeus
elokuu (1)
Jäähyväiset Fiat Multiplalle
heinäkuu (2)
Liikaa unta Jaguarissa
Auton korjaamisen raskassarja
kesäkuu (3)
Poliisi alinopeudesta
Kuskina kesäyössä
Tuotearvio: kolme suomalaista tieuutuutta
toukokuu (1)
Wickholmin Volvolla
huhtikuu (2)
Pikkusisko ei halua autoa
Kehäteiden kamerat
maaliskuu (2)
Vakionopeudensäädintä etsimässä
Parhaat vinkit katsastukseen
helmikuu (2)
Skoda Felician ohittaminen
Naisautoilijat osa 2. - Mikon ja Akin salaisuus
tammikuu (1)
Rattiraivo: Calibra vs. 9-5 Griffin
2015 (41)
joulukuu (2)
Kaksi muistoa Alfa Romeosta
Pyyhkijänsulkia ostamassa
marraskuu (3)
Suomi-auton korruptio
Autonominen auto
Koeajossa: musta jää
lokakuu (3)
Jäteöljyä luonnossa
Heijastinliivimies
Vilkun lasi rikki huollon jälkeen
syyskuu (2)
Vedellä toimiva auto
Aja hiljaa
elokuu (3)
Mummo kolhi autoani parkkipaikalla
Lopetin haaveilemisen lentävistä autoista
Kitkarenkaat kesällä
heinäkuu (2)
Ystäväni Check Engine
Huoltokirja on valhe
kesäkuu (3)
Salaisuuksia ja tuoksuja
Minä, F1 ja Räikkösen visio
Nelipyörä (kevyt)
toukokuu (3)
Koeajossa: Johannan Lada
Kolari
Papa Swag
huhtikuu (20)
Miehuuskoe
Naisautoilijat
5 autoa jotka jokaisen autoilijan pitäisi kokea kerran elämässään
Katsastus
Navigaattori
Biltema
Tupakointi
Varashälytin
Jobbari
Lottovoitto
Reikä
Volvo-kuiskaaja vs. ajokoira
Kauhugalleria
Vielä kerran Alfa
Zen ja autoilu
Mestarin luona
Paronin hautajaiset
Lippulaiva
Paroni
Viimeinen Alfa
2014 (1)
syyskuu (1)
Romanssi

Katso suosituimmat vaihtoautomme juuri nyt!