Viimeinen Alfa

Viimeinen Alfa

Jaa sivu Viimeinen Alfa
Suodatettu avainsanalla nettikeskustelut

Koiranluu - Tämä ei ole sen arvoista

tiistai 30.07.2019 Avainsanat: autohuolto , Autokorjaamo , kallistuksenvakaaja , koiranluu , Nettikeskustelut , Varaosat , Volvo C70

Kuvat ja teksti: Arttu Lustig

Koiranluun vaihtamiseen meni kolme päivää. Selitys leveään hymyyn huoltamolla, kun päätin vaihtaa osan itse, sai rationaalisen selityksen. Autohuoltamon asiakaspalvelukokemukseen ei oltu lisätty hymyä, niin kuin jossain pikaruokaravintolassa, vaan korjaamolla tiedettiin mitä olisin pihallani kohta kokeman.

Olin intoa täynnä. Raikas, kiiltävä ja neitseellinen kallistuksenvakaaja odotti myyntilaatikossa. Vain muutama sormenjälki oli koiranluuhun tarttunut, kun edellisenä iltana olin sitä hetken ihaillut. Auton nousi pihalla tuttuun tapaan ilmaan, renkaan vieritin sivuun ja tutkailin hetken kulahtaneen koiranluun ruosteenrosoista mutteria.

Auringon paisteessa sovittelin kaikessa rauhassa hylsyjä mutteriin. Totesin, että 14 oli liian pieni ja 16 liian suuri. Valikoimastani ei löytynyt kokoa 15. Hätä ei ollut suuri, koska reippaan kävelymatkan päässä oli rautakauppa, josta voisi löytyä hylsy tai työväline, joka sopisi mutteriin.

Rautakaupassa vedin vesiperät. Ei heiltäkään löytynyt kokoa 15 tai uskottavaa työvälinettä taisteluun mutteria vastaan. Tunnin kestäneen seikkailun rautakauppaan ja takaisin päätin laittaa renkaan takaisin paikoilleen. Seuraavana päivänä matkaisin suurempien työkaluvalikoimien ääreen ja mutteri pääsisi näyttämään mitä on miehiään.

Auto oli taas seuraavana päivänä ylhäällä ja olin uutukaisen työkalun kanssa valmiina kohtaamaan mutterin. Koko oli nyt oikea, mutta kovanaamainen mutteri ei suostunut liikahtamaankaan uuden työkalun paineen alla. Pohdin, että ehkä mutteri kaipaa vähän voitelua ja pehmikettä irrotuksen saatteeksi. Suihkuttelin mutteria runsailla rasvoilla ja päätin pitää huoltotauon itselleni. Keitin kahvia ja tein muutaman voileivän odotellessani mutterin heltymistä komentooni.

Voitelu ei ollut merkannut mutterille mitään. Käytin jatkovartta saadakseni työkaluun lisään vääntöä. Ei auttanut. Pamauttelin röyhkeästi ja kovaäänisesti vasaralla niin työkalua kuin mutteriakin. Mutterin ilme ei edes värähtänyt. Käytin jättimäistä kankea monella mielikuvituksellisella tavalla apuna saadakseni vielä kovempaa painetta mutteria kohtaan. Mutteri pysyi lujana. Jouduin tunnustamaan hävinneeni tämän erän. Kiinnitin pyörän takaisin kiinni ja päätin loppupäivän miettiä uutta suunnitelmaa mutterin päänmenoksi.

Ratkaisuksi valitsin pienen työkalun, jolla halkaistaan tottelemattomia ja ilkikurisia muttereita. Matkasin heti seuraavana aamuna uudemman kerran laajojen työkaluvalikoimien pariin. Tutun proseduurin jälkeen esittelin mutterille uutta tuttavuutta. Työkalun terä upposi hiljalleen mutteriin. Näytti hetken, että mutteri oli kohdannut voittajansa. Mutteri antoi hiukan periksi, mutta ilo oli ennenaikaista. Mutteri edelleen omasi pienemmät kertoimet. Mutterinhalkaisija sanoi sopimuksen irti ja hajosi vahvempansa edessä. Mutteri oli ottanut lujasti siipeensä, mutta edelleen seisoi liikahtamatta siinä paikassa, johon aikoinaan oli asennettu.



Kyykyssä tuskaillen pohdin mutterin edessä seuraavaa siirtoani. Mutteri oli käytännössä halki, mutta ei kuitenkaan irti. Naapurista mies tuli kanssani ihmettelemään kulmakunnan kovinta mutteria. Kerroin hävitystä taistelustani mutteria vastaan. Naapurin mies halusi myös kokeilla, jos hänestä olisi vastusta mutterille. Yritimme vielä kerran niin yhdessä kuin yksissä tuumin erilaisia manööverejä väännöistä iskuihin, mutta kaikki olivat tehottomia.

Naapurin mies kertoi omistavansa työkalun, jolle yksikään mutteri ei olisi ongelma. Naapuri haki paikalle rälläkän eli kulmahiomakoneen. Kipinät lentelivät komeassa kaaressa, kun kuriton mutteri alkoi lukemaan viimeisiä päiviään. Koiranluun toisessa päässä möllöttävä mutteri oli yhtä alistuvainen rälläkän ilotteluun. Lopulta runneltu koiranluu mutterin sirpaleet vierellään makasi maassa.

Kiitin vuolaasti naapuria avusta. Kysyin mitä olin velkaa. Naapuri ei halunnut mitään, koska oli hänelläkin ollut joskus autossa remontteja. Naapurin kuitenkin pohti, etteivät tällaiset remontit ole aina oikein vaivansa arvoisia. Meillä on kuitenkin hyvin lähellä hyvin asiallinen korjaamo. Osat maksavat aina teki remontin itse tai ammattilainen eikä tuntihinta työlle ole lopulta mahdoton.

Naapuri oli oikeassa. Lähellä on ammattilaisia, joilla on sadoista autonhuolloista kokemusta, asialliset tilat autonhuoltoon sekä kaikki mahdolliset ja mahdottomat työkalut työn saattamiseksi alusta loppuun tehokkaasti. Omakotitaloalueen sankarina minulla on turvana netin hakukone, paljas taivas sekä valistunut arvaus seuraavalle työkalulle. Tämä ei ole sen arvoista.

Poliisi alinopeudesta

maanantai 27.06.2016 Avainsanat: alinopeus , laki , liikenneraivo , liikenneturvallisuus , Nettikeskustelut , ohittaminen , poliisi , rattiraivo , Tieliikenne , Tieliikennelaki

Teksti ja kuva: Arttu Lustig

Tullessani kaupunkimme uimahallin kuntosalille huomasin, että paikalla oli kuntoaan kohottamassa myös tuttu poliisi, Elina, joka paikkakunnallamme toimii vanhempana konstaapelina. Näin, että tämä oli hetkeni päästä ammattilaisen kanssa puhumaan pelastajasta ja vapahtajastamme: alinopeudesta. Lain mukaan alinopeutta ei ole olemassa. Asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen, koska ajamalla liian hitaasti voi liikenteessä myös töppäillä sakonarvoisesti. Lisämutkana kanssa-autoilijoiden suussa alinopeus pyörii vilkkaasti ja leimaavana käsitteenä ikään kuin se olisi virallisten tahojen säätämä termi. Näiden kaikkien seikkojen vuoksi halusin saada tavalliselta autoilijoita kaitsevalta poliisilta pikaisen lausunnon autoilijan hitauteen varsinkin, kun yksi paheistani liikenteessä on ollut nopeusrajoituksen reilu alittaminen.

Lähestyin vapaa-ajallaan toimintakykyään ylläpitävää poliisia ja pyysin mitä nöyrimmin puheenvuoroa saadakseni vastauksen muutamaan mieltäni askarruttaneeseen asiaan liittyen alinopeuteen. Elina laski käsipainot alas, ja sanoi suostuvansa vastaamaan pikaisesti muutamaan kysymykseen. Kysymyksen esitettyäni Elina katsoi hetken kaukaisuuteen ja vastasi, että koskaan ei ole kyse hitaasta ajosta, vaan siitä estääkö kuljettajan ajo liikennevirtaa kulkemasta sujuvasti. Jos hidas ajo tai syyttä jarruttelu estää muiden tiellä liikkujien etenemistä, voi kuljettaja päästä keskustelemaan virkavallan kanssa liikennekäyttäytymisestä. Elina lisäsi, että asia erikseen on tietysti vaikea ajokeli, johon nopeus on tärkeää suhteuttaa. Tiedustelin, kuinka usein kylillämme pysäytetään autoilijoita hitauden ansiosta. Elina tilastotieteili, että hyvin harvoin, ja merkittävästi alle nopeusrajoituksen ajavat kuljettajat ovat yleensä vanhuksia, jotka eivät vain jostain syystä uskalla ajaa kovempaa.

Kerroin tarinan, jonka perusteella epäilin, että tulin kerran poliisin pysäyttämäksi, koska ajoin runsaasti alle nopeusrajoituksen kuin bensapihein ja pelokkain papparainen. Tapaukseni eteni jotenkin näin. Olin ajamassa hiukan tuntematonta tietä ja poliisi oli ajanut pitkään perässäni kuin yksi muista ajoneuvoista. Muistin, että nopeusrajoitus vaihtuisi suurempaan jossain vaiheessa kyseisellä tiellä. Olin kuitenkin liian kiireinen seuratessani poliisin ajoa peileistäni, joten uskoin ohittaneeni liikennemerkin, jossa nopeusrajoituksen muuttumisesta ilmoitettiin. En ollut kuitenkaan varma, joten en uskaltanut nostaa nopeuttani, koska perässäni kuitenkin ajoi poliisi. Päätin ottaa varman päälle ja ajaa mieluummin reilusti alle nopeusrajoituksen kuin mahdollisesti runsasta ylinopeutta. Lopulta poliisiauton valot vilkahtivat ja aikani oli pysäyttää auto tienreunaan. Poliisi puhallutti, tarkisti ajokorttini ja toivotti hyvää päivän jatkoa. Elina arvioi tarinastani, että pysäyttämisen syynä saattoi olla hitaus, mutta ajoni on voinut myös kokonaisuutena näyttää epävarmalta tai muuten poikkeavalta.

Elina kertoi lopuksi salaisuutena, että joskus hän itsekin ajelee hissukseen Yariksella, mutta jonoa kertyessä taakse pysähtyy bussipysäkille antamaan kiireisimmille tilaa. Ei pidä provosoida muita tienkäyttäjiä hitaudellaan, vaan antaa tilaa, jos se vain on mahdollista, Elina ohjeisti. Kiitin ajasta sekä sanoista ja annoin poliisin rauhassa jatkaa kunnonkohottamistaan. Elinan sanoista valaistuneena järkeilin, että autoa pitää ajaa kuin suomalainen yleisurheilija kilpailee: teet parhaasi ja katsot mihin se riittää. Vaikka oikealta ja vasemmalta menisi ohi miten kovia suorituksia tahansa, ei saa antaa itsetunnon murentua ja yrittää epätoivoisia kikkoja. Keskitytään siihen omaan tekemiseen ja mennään tuloksellisempien edestä pois.

Tunnustan, että en saanut selventävää vastausta siihen, milloin vauhtia on liian vähän. Tämä vain johtui seikasta, ettei oikeaa vastausta ollut, vaan moitittava hitaus liikenteessä on tilanteesta ja poliisin näkökannasta kiinni. Ehkä ratkaisuna omalle kohdalleni vain on, että poliisin tai Yariksen osuessa horisonttiin painan varmuuden vuoksi hiukan lisää kaasua. Enhän haluaisi poliisin kuvittelevan, että ratissa olisi vanhus.

Teksti perustuu keskusteluun jämsäläisen poliisin kanssa. Tieliikennelaissa aiheesta löytyy lisää ainakin pykälistä 24 ja 25.

Kauhugalleria

torstai 02.04.2015 Avainsanat: Nettikeskustelut , Varaosat , viimeinen alfa

Kuva & teksti: Arttu Lustig

Internetin keskustelupalstoilla kyyti on kylmää. Kolina auton takaosassa voi tarkoittaa irtonaista takapyörää, väljää niveltä, taka-akseliston liitos on repeämäisillään tai takatukivarren etummainen pulsa kulunut loppuun. Kolina etupäässä voi taas tarkoittaa rikkinäistä pulsaa alavääntövarressa, viallista kallistuksenvakaajan helaa, kulunutta iskunvaimentimen yläpään laakeria tai vaihdelaatikon ja korin välinen tuki sanonut hyvästi tälle maailmalle. Vastaus moneen vaikeasti kuvailtavaan ongelmaan löytyy kuitenkin vuotavasta stefasta automerkistä riippumatta. Mikä on stefa, en tiedä, mutta minusta autoteollisuuden yhtenä rintamana pitäisi panostaa suuria summia kehitystyöhön, jotta stefasta päästäisiin eroon. Stefa on aiheuttanut liian paljon mielipahaa autoilevien kansojen joukoissa. Stefa muutenkin kuulostaa vähän kilipääkaverin nimeltä, joka on mukava ainoastaan nousuhumalassa. Miksi meillä on vieläkin tällainen mukana?

Keskustelupalstoilla romantikkojen keskinäinen myötätunto katoaa tyhjiin, näkymättömiin kuin sitä ei koskaan olisi ollutkaan olemassa. Syntyy keskinäinen kilpailu, jossa tuntemattoman kanssa-autoilijan auton oire analysoidaan vereslihalle. Tämä voi olla myötätuntoa, jota en ole vielä ymmärtänyt. Voi olla, että auton takaosasta kuuluva kolina analysoidaan ratkeamispisteessä olevaksi taka-akseliston liitokseksi ja stefaksi, koska kolinan lähde on todennäköisesti metallisen suppilon kylkeen hakkaava rengasrauta. Tätä kautta kanssa-autoilijalle saadaan luotua pieni onnentunne, kun kaikki onkin kunnossa.

Suurinta henkistä masokismia edustavat keskustelut, jotka käsittelevät ongelmia autosta ja merkistä, jonka itse omistat. Ihmiset kertovat kokemuksistaan, kuinka auto sammuu aina 20 minuutin ajon jälkeen, auto ei käynnisty edes korjaamoreissun jälkeen, auto tärisee ja heittelehtii voimakkaasti 120km/h vauhdissa, auto ei käänny vasemmalle tai sitten vain jarrut katoavat kesken ajon. Nämä kaikki voivat olla edessäsi, koska kaikki lukemasi on tapahtunut täysin identtiselle autolle, jonka omistat.

Onko automerkkiä ja mallia, josta ei peloteltaisi sähkövioista? Vastaus on, että ei ole sähköviatonta automallia olemassa. Kaikissa autoista löytyy sähköongelmia. Kokeile googlella omaa autoasi. Kukaan ei ole kuitenkaan tarkemmin selvittänyt, mitä nämä sähköviat ovat tai mikä niistä tekee niin erityisen pelottavia, että muuten miellyttävä auto olisi parempi jättää ostamatta.

Itse päädyin näiden kauhukuvien ääreen täysin viattomasti, niin kuin varmasti moni muukin. Autostani kuului ylimääräinen, jota en mielestä ollut kuullut ennen. Halusin saada mielelleni rauhan. Halusin lukea, ettei uusi ääni ole mitään epätavallista. Ikääntyneen auton sisätilan muovilista pitää sellaista ääntä tavallisesti, sanoisi joku keskusteluun osaaottavista ja muut olisivat samaa mieltä. Ei sellaista vastausta löydy niiltä ihmisiltä. Vuotava stefa piti ääntä. Näissä neuvoissa väräjää positiivinen väre kaiken tuskan ja epätoivon alla. Kansanmiehet kirjavilla kirjoitustyyleillään ohjeistavat, kuinka auton uusi ja yllättävä ominaisuus on helposti korjattavissa. Ei tarvitse kuin ottaa hihnankiristimet irti, putsata männän renkaat dieselillä sytytystulppien rei'istä ja laittaa uusi kolme euroa maksava stefa kampiakselin päähän. Keskustelupalstat rikkovat autosi nopeammin ja pahemmin kuin kodin lääkärikirja sairastuttaa keski-ikäisen naisen.

Tietoa blogista

Tervetuloa virtuaaliseen Esson baarin pöytään kuuntelemaan jännittäviä tarinoita ja outoja teorioita.

Blogin sisällysluettelo löytyy blogin tiedoista.

Yhteydenotot, ihailijaposti, väärät puhelinnumerot sekä osoitukset omasta paremmuudestaan bloggaajaa kohtaan osoitteeseen:

viimeinenalfa@gmail.com

Arkistot
2019 (9)
elokuu (1)
Ei kenenkään beibe - parkkipaikka ilman sääntöjä
heinäkuu (1)
Koiranluu - Tämä ei ole sen arvoista
kesäkuu (1)
Koiranluu - Motonet-asento
toukokuu (1)
Autopesu - komea poika
huhtikuu (1)
Kuinka ostat edullisen auton
maaliskuu (1)
Neljä syytä olla käyttämättä turvavyötä
helmikuu (1)
Käytetty sähköauto - kauppakassi
tammikuu (2)
Ajokortti on turha
Ajoin kolarin - vakuutusyhtiö
2018 (15)
joulukuu (1)
Ajoin kolarin - vähän
marraskuu (1)
Jarrupalat
lokakuu (1)
Kesäromanssin loppu - auto telkkarilla
syyskuu (1)
Ostajan etikettiopas - kuinka ostat auton kuin aatelinen osa 2.
elokuu (1)
Ostajan etikettiopas - kuinka ostat auton kuin aatelinen osa 1.
heinäkuu (1)
Esittelyssä Mercedes-Benz E230 - Pelto-Väyrynen
kesäkuu (2)
Saab romuttamolle - hyvästi Saab
Haulikkohäät - ostin Mersun
toukokuu (1)
Syvien vesien Saab
huhtikuu (2)
JMK Ralliradio osa 3 - Ei pakkia
JMK Ralliradio osa 2 -rallireportteri Alfa
maaliskuu (2)
JMK Ralliradio osa 1 - Viimeinen Alfa radioshow
Katsastus - hylätty
helmikuu (1)
Urban Survivor
tammikuu (1)
Valohippa
2017 (18)
joulukuu (1)
Avaimet takakonttiin
marraskuu (1)
Tule katsastus kultainen
lokakuu (1)
Hirvet
syyskuu (2)
Kritiikkiä ja ehdotuksia Yleisradiolle
Bensa loppui
elokuu (1)
Koeajossa exän Rättäri
heinäkuu (2)
Formula 1 ja herrojen metkut Ferrarilla
Tipaton Jämsä - miksi bensa-asemalta ei löydy etanolibensaa
kesäkuu (1)
Liftari
toukokuu (2)
Näin vältät ylinopeuden
Maailma ilman suojateitä
huhtikuu (2)
Kuinka kohdata jobbari
Rakkauden renkaanvaihto
maaliskuu (2)
Rattiterapia
Raaka Diili
helmikuu (1)
Seitsemän autoilun kuolemansyntiä - himo
tammikuu (2)
Ministeri Berner ja lähivuosien suuri muutos
Seitsemän autoilun kuolemansyntiä - mässäily
2016 (20)
joulukuu (2)
Seitsemän autoilun kuolemansyntiä - ahneus
Seitsemän autoilun kuolemansyntiä - laiskuus
marraskuu (1)
Seitsemän autoilun kuolemansyntiä - viha
lokakuu (2)
Seitsemän autoilun kuolemansyntiä - kateus
Seitsemän autoilun kuolemansyntiä - ylpeys
syyskuu (1)
Moposokeus
elokuu (1)
Jäähyväiset Fiat Multiplalle
heinäkuu (2)
Liikaa unta Jaguarissa
Auton korjaamisen raskassarja
kesäkuu (3)
Poliisi alinopeudesta
Kuskina kesäyössä
Tuotearvio: kolme suomalaista tieuutuutta
toukokuu (1)
Wickholmin Volvolla
huhtikuu (2)
Pikkusisko ei halua autoa
Kehäteiden kamerat
maaliskuu (2)
Vakionopeudensäädintä etsimässä
Parhaat vinkit katsastukseen
helmikuu (2)
Skoda Felician ohittaminen
Naisautoilijat osa 2. - Mikon ja Akin salaisuus
tammikuu (1)
Rattiraivo: Calibra vs. 9-5 Griffin
2015 (41)
joulukuu (2)
Kaksi muistoa Alfa Romeosta
Pyyhkijänsulkia ostamassa
marraskuu (3)
Suomi-auton korruptio
Autonominen auto
Koeajossa: musta jää
lokakuu (3)
Jäteöljyä luonnossa
Heijastinliivimies
Vilkun lasi rikki huollon jälkeen
syyskuu (2)
Vedellä toimiva auto
Aja hiljaa
elokuu (3)
Mummo kolhi autoani parkkipaikalla
Lopetin haaveilemisen lentävistä autoista
Kitkarenkaat kesällä
heinäkuu (2)
Ystäväni Check Engine
Huoltokirja on valhe
kesäkuu (3)
Salaisuuksia ja tuoksuja
Minä, F1 ja Räikkösen visio
Nelipyörä (kevyt)
toukokuu (3)
Koeajossa: Johannan Lada
Kolari
Papa Swag
huhtikuu (20)
Miehuuskoe
Naisautoilijat
5 autoa jotka jokaisen autoilijan pitäisi kokea kerran elämässään
Katsastus
Navigaattori
Biltema
Tupakointi
Varashälytin
Jobbari
Lottovoitto
Reikä
Volvo-kuiskaaja vs. ajokoira
Kauhugalleria
Vielä kerran Alfa
Zen ja autoilu
Mestarin luona
Paronin hautajaiset
Lippulaiva
Paroni
Viimeinen Alfa
2014 (1)
syyskuu (1)
Romanssi

Katso suosituimmat vaihtoautomme juuri nyt!