Viimeinen Alfa

Viimeinen Alfa

Jaa sivu Viimeinen Alfa
Suodatettu avainsanalla mopoauto

Rattiterapia

lauantai 11.03.2017 Avainsanat: liikennevalvonta , mopo , Mopoauto , mopoilu , poliisi , Tieliikenne , Tieliikennelaki , tulevaisuus

Teksti ja kuva: Arttu Lustig

Julkituodussa uudessa lakiesityksessä vanhat rikesakot poistuvat ja tilalle tulevat liikennevirhemaksut. Näiden uusien virhemaksujen seasta löytyy yksi huutava vääryys, joka koskee mopoilijoita. Päämäärättömästi mopoilevaa uhkaa 40€ liikennevirhemaksu. Päämäärättömästi ajeleminen on yksi moottoriajoneuvolla kulkevan ihmisen henkireikä. Päämäärättömästi ajelua voi kutsua myös toisella nimellä: rattiterapia.

Tavallisesti päämäärättömällä ajolla terapoidaan itseään iltaisin, kun elämäntilanne syystä tai toisesta tuntuu tukalalta. Viikonpäivällä ei ole kai väliä, mutta veikkaan, että sunnuntai on tälle toiminalle tavallisin päivä, kun tulevan viikon haasteet syöksyvät mieleen yhtenä suurena ja sekavana klönttinä. Asunnon sisällä kattovalaistuksen kelmeässä valossa seinät tuntuvat kaatuvat päälle ja tätä romahduksen vaaraa paetaan ratin taakse. Moottorin käynnistyttyä ja matkan alettua autoilijan sisään syntyy heikko tunne siitä, että olisi tekemässä asioiden eteen jotain. Ajo etenee vallattomasti ja rauhallisesti niin, että hiukan ennen risteystä tehdään pikainen päätös uudesta suunnasta tai sitten vain ajetaan tutuksi tullut rauhoittava lenkki.

Maisemien rullatessa ikkunoiden toisella puolen radio soi hiljaa taustalla kuin muistutuksena: vielä pyritään olemaan ainakin löyhänä osana yhteiskuntaa. Jossain vaiheessa saattaa yksinäisen ajelun keskellä syntyä kaipuu ihmisten pariin, jolloin suunnaksi otetaan tuttu huoltoasema. Huoltoaseman kahviossa kahvi seuralaisena voi aistia, että muutama muukin on mahdollisesti ottamassa pientä levähdystaukoa rattiterapiasta. Enimmäkseen katse hamuaa ikkunan läpi tyhjyyttä kuin löytääkseen vastauksen jostain äärettömästä. Toisinaan katseet äkillisesti kohtaavat kaltaisensa kanssa, mutta katseet erkanevat kuin säikähtäen sinne mistä tulivatkin. Kummallekin tulee kuitenkin tunne, ettei tilanteen kanssa olla yksin.

Huoltamon pihalla ajatuksetkin siintävät jo takaisin kohti kodin lämpimiä ja turvallisia nurkkia. Paluumatkalla radioon on tullut lisää äänenvoimakkuutta viihdyttämään hiukan kohollaan olevaa tunnelmaa. Kotona kaikki on kuitenkin ennallaan, mutta valaistus ei ole enää niin kelmeä ja seinätkin pysyvät ryhdikkäämmin paikallaan pienen ajelun jälkeen. Asioiden eteen oli siis tehty jotain pientä ja maagista ratin takana, eivätkä seuraavan viikon möröt enää laukkaa villisti puhdistettujen ajatusten seassa.

Autolla tämä edellä kuvattu rattiterapia olisi siis tulevaisuudessakin ilmaista, mutta mopolla nuorelle miehelle samasta toiminnasta annetaan maksullinen opetus. Nuoren harjoitellessa oman vaatimattoman arjen puristuksessa isojen ihmisten selviytymiskeinoja tuloksena on siis sakko, korjaan virhemaksu. Miksi yhteiskuntamme pitäisi olla näin julma ajatuksiaan ja mieltään puhdistavaa nuorukaista kohtaan? Miksi ei vain voitaisi antaa ikään katsomatta ihmisen punnita ajatuksiaan rauhassa moottoriajoneuvonsa kyydissä?

Virhemaksu millään kulkuvälineellä tehdystä päämäärättömästä ajosta on kuin saisi maksun, koska ei ollut tarpeeksi hyväntuulisen oloinen julkisella paikalla. Poliisi antaisi sakon mutruhuulelle samalla kehottaen hiukan hymyilemään, jottei kadun yleisilme pilaantuisi ja voitaisiin saada yleinen mielenrauha ulkomaiden ajattelusta Suomea ja suomalaisia kohtaan. Virhemaksuun peitelty terapiapalkkio mopoilijoille olisi vain yksinkertaisesti ja ehdottomasti väärin. Vaadin tasa-arvoa tässä suhteessa kaikille moottoriajoneuvoille. Pitää saada ajella rauhassa ilman päämäärää.

Nelipyörä (kevyt)

torstai 11.06.2015 Avainsanat: Koeajo , Mopoauto , viimeinen alfa

Teksti: Arttu Lustig

Kuvat: Maija Härö

Lada-katastrofin jälkeen tunsin tarvetta ryhdistäytyä. Olen seurannut kuinka Jenni Rossi, siis POLOinen, koeajaa uusia hybridiautoja sekä saa 4,7 litran polttoaineenkulutuksia. Itse en muista koskaan ajaneeni edes tällä vuosituhannella valmistettua autoa, ja olen onnekas, jos saan autollani polttoaineenkulutuksessa maantieajossa samat numerot eri järjestyksessä. Tunnenkin kuuluvani päivä päivältä enemmän siihen ihmisjoukkoon, joka syö janoonsa lunta sekä pystyy antamaan paikkakunnalleen lisäarvoa vain jos pukee vanhan puvuntakin päälle poistuessaan asunnostaan.

Tällä kertaa Viimeinen Alfa ei sotke silmän ympärystään pakoputken päällä tai haistele maasta löytynyttä öljyläikkää sormenpäistään. Aion päästää itseni nauttimaan jostain uudesta ja raikkaasta. Vedin nahkatakin päälle ja sujautin kengät jalkaan. Minulla oli missio ja missioni toteuttaisin autokaupassa ajattaen allani ensimmäistä kertaa elämässäni uutta autoa. Kerrankin auto ei huokaisisi löysiä niveliään ja tukikumejaan, vaan ryhdikkäänä ja jäntevänä veisi niin minua kuin uusinta teknologiaa kohti seuraavaa pysähdyspaikkaa.

Astuin autokauppaan sisään. Myyjä istui työpöydän takana mietteliäänä katsellen äärettömyyteen. Kävelin suoraan myyjän luokse, ojensin käteni ja esittelin itseni. Kerroin, että haluaisin koeajaa uuden auton. Myyjä kysyi oliko minulla jokin tietty merkki tai malli mielessä. Vastasin, ettei ollut väliä, kunhan auto olisi vain uusi. Jatkoi kertomalla surullista tarinaani siitä, kuinka olen vanhojen autojen vankina. Kesken esitelmöintini myyjä läiskäisi kämmenen pöytää vasten merkkinä puheenvuorosta ja otti avaimet pöytälaatikosta. Myyjä kehotti seuraamaan, koska hänellä olisi minulle koeajettavana uusinta trendiä.

Myyjä teki nopean esittelyn autosta: Ligier ixo kulutus noin kolme litraa sadalle kilometrille, huippunopeus lain sallimissa rajoissa, keskuslukitus, nastarenkaat sekä cd-radio-soitin. Kutsutaan leikkisästi mautoksi tai direktiivin mukaan kevyeksi nelipyöräksi. Olin jähmettynyt ja sanaton tilanteesta enkä voinut enää perääntyä. Myyjä jatkoi selittäen, että vaihteita oli kaksi: eteen ja taakse sekä niiden välissä vapaa. Myyjä kannusti tankkaamaan, koska autoliike ei ole huvittelukeskus, ja tunki avaimet käteeni.

Avasin ovet avaimen napista ja istuin sisään. Ahtaassa jalkatilassa oli kaksi poljinta. Käynnistin nelipyörän ja sisätilat valtasi traktorista tuttu diesel-moottorin jyrinä. Pujotellessani kohti ensimmäistä risteystä opin, että variaattori poikkesi autoni automaattivaihteistosta. Voi olla, että jalkani oli tottunut liian hyvään, mutta kaasupolkimessa oli minulle vain kaksi asentoa: päällä ja pois päältä. Ajotuntuma kuitenkin helpottui jokaisen metrin jälkeen, jonka diesel-moottori kokonaisuutta veti perässään.

Olin nyt teiden 45 kilometriä tunnissa liikkuva pujottelukeppi. Normaalisti autoillessani minulle maistui kaistaltani vastaantuleva kevyt nelipyörä, vaikka tavallisesti vältänkin ohittamista ja jään rekan perään säästämään polttoainetta. Nelipyörän ohittaminen on aina ollut mukavaa vaihtelua paikallisliikenteessä. Ohittaminen on helppoa ja turvallista, koska tulevan tieosuuden näkee lähes esteettä sekä ohitettavan kulkuneuvon nopeus on ennakoitavissa.

Alkujännityksen karistua pois ja ajotuntuman käydessä tutuksi aloin nauttimaan ajamisesta. Moottori piti tunnelmallista ääntä ja kaasu pohjassa pystyi ajamaan tilanteessa kuin tilanteessa. Minulla oli rehellisesti sanottuna hauskaa yllättävän nelipyörän ratissa. Muut autoilijat ottivat huomioon eikä pahojen kielien aggressiivinen puhe nelipyöriä kohtaan konkretisoitunut liikenteessä. Tunsin itseni huolettomaksi, kun näppärästi liikuin pitkin pienen kaupunkimme keskustaa.

Palasin lopulta takaisin autoliikkeeseen. Antaessani avaimia takaisin myyjälle kehuin, että voisin harkita nelipyörän omistamista, jos taloudellinen tilanteeni antaisi periksi uudelle harrastukselle. Myyjän kysyessä tankkaamisesta vastasin kiittäen ja poistuin liikkeestä. Valloittavan kokemuksen jälkeen en jaksanut miettiä, oliko missioni tullut täytettyä teoriassa vai käytännössä. Tiedän vastedes kuitenkin, että joka kerta bongatessani nelipyörän liikenteestä joku, yksin tai ystävän kanssa, on viettämässä hitaasti liikkuvaa hauskaa ilman, että kaasupoljin tai nopeusrajoitusmerkit olisivat hauskan esteenä.

Kiitokset Jämsän O.K. auton hyväntuulisille myyjille yhteistyöstä.

 

Tietoa blogista

Tervetuloa virtuaaliseen Esson baarin pöytään kuuntelemaan jännittäviä tarinoita ja outoja teorioita.

Blogin sisällysluettelo löytyy blogin tiedoista.

Yhteydenotot, ihailijaposti, väärät puhelinnumerot sekä osoitukset omasta paremmuudestaan bloggaajaa kohtaan osoitteeseen:

viimeinenalfa@gmail.com

Arkistot
2019 (2)
tammikuu (2)
Ajokortti on turha
Ajoin kolarin - vakuutusyhtiö
2018 (15)
joulukuu (1)
Ajoin kolarin - vähän
marraskuu (1)
Jarrupalat
lokakuu (1)
Kesäromanssin loppu - auto telkkarilla
syyskuu (1)
Ostajan etikettiopas - kuinka ostat auton kuin aatelinen osa 2.
elokuu (1)
Ostajan etikettiopas - kuinka ostat auton kuin aatelinen osa 1.
heinäkuu (1)
Esittelyssä Mercedes-Benz E230 - Pelto-Väyrynen
kesäkuu (2)
Saab romuttamolle - hyvästi Saab
Haulikkohäät - ostin Mersun
toukokuu (1)
Syvien vesien Saab
huhtikuu (2)
JMK Ralliradio osa 3 - Ei pakkia
JMK Ralliradio osa 2 -rallireportteri Alfa
maaliskuu (2)
JMK Ralliradio osa 1 - Viimeinen Alfa radioshow
Katsastus - hylätty
helmikuu (1)
Urban Survivor
tammikuu (1)
Valohippa
2017 (18)
joulukuu (1)
Avaimet takakonttiin
marraskuu (1)
Tule katsastus kultainen
lokakuu (1)
Hirvet
syyskuu (2)
Kritiikkiä ja ehdotuksia Yleisradiolle
Bensa loppui
elokuu (1)
Koeajossa exän Rättäri
heinäkuu (2)
Formula 1 ja herrojen metkut Ferrarilla
Tipaton Jämsä - miksi bensa-asemalta ei löydy etanolibensaa
kesäkuu (1)
Liftari
toukokuu (2)
Näin vältät ylinopeuden
Maailma ilman suojateitä
huhtikuu (2)
Kuinka kohdata jobbari
Rakkauden renkaanvaihto
maaliskuu (2)
Rattiterapia
Raaka Diili
helmikuu (1)
Seitsemän autoilun kuolemansyntiä - himo
tammikuu (2)
Ministeri Berner ja lähivuosien suuri muutos
Seitsemän autoilun kuolemansyntiä - mässäily
2016 (20)
joulukuu (2)
Seitsemän autoilun kuolemansyntiä - ahneus
Seitsemän autoilun kuolemansyntiä - laiskuus
marraskuu (1)
Seitsemän autoilun kuolemansyntiä - viha
lokakuu (2)
Seitsemän autoilun kuolemansyntiä - kateus
Seitsemän autoilun kuolemansyntiä - ylpeys
syyskuu (1)
Moposokeus
elokuu (1)
Jäähyväiset Fiat Multiplalle
heinäkuu (2)
Liikaa unta Jaguarissa
Auton korjaamisen raskassarja
kesäkuu (3)
Poliisi alinopeudesta
Kuskina kesäyössä
Tuotearvio: kolme suomalaista tieuutuutta
toukokuu (1)
Wickholmin Volvolla
huhtikuu (2)
Pikkusisko ei halua autoa
Kehäteiden kamerat
maaliskuu (2)
Vakionopeudensäädintä etsimässä
Parhaat vinkit katsastukseen
helmikuu (2)
Skoda Felician ohittaminen
Naisautoilijat osa 2. - Mikon ja Akin salaisuus
tammikuu (1)
Rattiraivo: Calibra vs. 9-5 Griffin
2015 (41)
joulukuu (2)
Kaksi muistoa Alfa Romeosta
Pyyhkijänsulkia ostamassa
marraskuu (3)
Suomi-auton korruptio
Autonominen auto
Koeajossa: musta jää
lokakuu (3)
Jäteöljyä luonnossa
Heijastinliivimies
Vilkun lasi rikki huollon jälkeen
syyskuu (2)
Vedellä toimiva auto
Aja hiljaa
elokuu (3)
Mummo kolhi autoani parkkipaikalla
Lopetin haaveilemisen lentävistä autoista
Kitkarenkaat kesällä
heinäkuu (2)
Ystäväni Check Engine
Huoltokirja on valhe
kesäkuu (3)
Salaisuuksia ja tuoksuja
Minä, F1 ja Räikkösen visio
Nelipyörä (kevyt)
toukokuu (3)
Koeajossa: Johannan Lada
Kolari
Papa Swag
huhtikuu (20)
Miehuuskoe
Naisautoilijat
5 autoa jotka jokaisen autoilijan pitäisi kokea kerran elämässään
Katsastus
Navigaattori
Biltema
Tupakointi
Varashälytin
Jobbari
Lottovoitto
Reikä
Volvo-kuiskaaja vs. ajokoira
Kauhugalleria
Vielä kerran Alfa
Zen ja autoilu
Mestarin luona
Paronin hautajaiset
Lippulaiva
Paroni
Viimeinen Alfa
2014 (1)
syyskuu (1)
Romanssi

Katso suosituimmat vaihtoautomme juuri nyt!