Me tykkäämme sinusta!
Tykkäätkö sinä jo meistä?
Me tykkäämme sinusta!
Tykkäätkö sinä jo meistä?
maanantai 22.09.2014 Avainsanat: Kevytliikenne , Liikennesäännöt , Maantiellä ajo , Moottoripyöräily , Muiden käyttäytyminen , Omat mokat , Pohdiskelu
maanantai 15.09.2014 Avainsanat: Liikenneturvallisuus , Polo , Polo Junior , Sumu , Valot , Volkswagen
keskiviikko 10.09.2014 Avainsanat: Ecorun , Hybridiautot , Polo , Polo Junior , Skoda , Taloudellinen ajo , Toyota , Volkswagen
keskiviikko 03.09.2014 Avainsanat: Ecorun , Polo , Polo Junior , Taloudellinen ajo
Nyt en voi olla kuin tyytyväinen! Viime lauantain taloudellisen ajon kilpailu Vesijärven Auto EcoRun meni paremmin, kuin olisin ikinä voinut kuvitella. Meidän 1.2 TSI DSG 77 kW Volkwagen Polon kulutus 244 km pitkällä kilpailureitillä oli vain 4,53 l/100 km, kun tavoitteeni oli 4,6-4,9 l/100 km. Polon ilmoitettu maantiekulutus on 4,4 l/100km, joten en jäänyt siitä kuin desin!
Kilpailutuloksissa kulutukseeni lisättiin 5 % sakkoa parista virheestä, mikä nosti kisakulutukseni 4,72 l/100 km:iin. Sen seurauksena sijoitus oli luokan 6/7 ja yleiskilpailun 11/13. Ilman sakkoa olisin ollut jo luokan neljäs! Kilpailu oli minulle kuitenkin ennen kaikkea itseni ja autoni haastamista äärimmäisen taloudelliseen suoritukseen, joten sijoituksella ei ole niin väliä. (Kunhan en ollut viimeinen…) Tietenkin virheet pitää jatkossa karsia pois, mutta nyt sain sen mitä halusinkin eli voin todeta, että osaan ajaa taloudellisesti ja Polo on vähäruokainen auto, kun oikein yrittää.
Kokonaisuudessaan EcoRun-päivä oli tosi hauska. Kaverini oli kartturina ja juttu luisti ja kilometrit taittuivat ihan huomaamatta. Matkaankaan ei tullut yhtään ylimääräistä uukkaria tai pysähdystä.
Ihan ilman sekoiluja kisa ei tosin mennyt, mutta laitettakoon aloittelun piikkiin. Ei kuitenkaan mitään vakavaa. Viimeisellä AT:llä ajoimme pienen kunniakierroksen parkkipaikalla, kun emme kumpikaan huomanneet tarkastuspistettä vasemmalla. Ehdimme kuitenkin pisteelle omalla minuutillamme, joten no problem. Seuraava kilpailija teki muuten samanlaisen piruetin...
Alkukatsastuksesta tankkaukseen ajelin vähän liikaa “paikallistuntemuksella”. Katsastaja sanoi, että ajakaa ABC:lle ja minähän ajoin kun se kerran siinä lähellä oli. Muuten hyvä, mutta olisi pitänyt ajaa tiekirjan mukaan ja eri ABC:lle. Hups! Ei muuta kuin takaisin katsastuspaikalle ja uusi yritys. Tankkaukseen ajo oli onneksi harjoittelua, eikä osa kilpailua.
Kilpailussa saimme vahingossa 2 % sanktiota liian aikaisesta tarkastuskortin antamisesta AT-pisteen toimitsijalle. EcoRun-kilpailussa kullakin kilpailijalla on oma lähtö- ja saapumisminuuttinsa aikatarkastusasemilla, emmekä tajunneet pitää autossa sekunnitkin näyttävää kelloa. Olimme vain tyytyväisiä reitin mukaiseen keskinopeuteen emmekä muistaneet, että kilpailun virallinen aika on tosissaan näin merkitsevä. Ruokatauon jälkeen otimme käyttöön myös sekuntikellon (valittu trippimittarisovellus ei näyttänyt aikaa), mutta järkevämpää olisi varmaan pitää ihan oikeaa kelloa. Jatkossa osaamme tämän!
Toinen sakko 3 % oli ihan omaa tyhmyyttäni. Muutamissa alamäissä annoin Polon kiihtyä ylinopeuteen, koska en tohtinut hukata hyvää liike-energiaa. Tämä kostautui, sillä jossain oli ollut järjestäjän nopeusvalvonta, joka sai meidät kiinni 5,1-10 km/h ylinopeudesta. Sanoin vielä kaverille muutamassa kohtaa, että toivottavasti täällä ei oo tutkaa! Että tässä minä nyt tunnustan julkisesti ajaneeni ylinopeutta, mutta lupaan myös yrittää jatkossa malttaa jarruttaa tarvittaessa.
Lahden kilpailun etapit olivat keskenään aika saman tyylisiä. Pääosin asfalttia, mutta myös sorateitä. Paljon mäkiä ja vaihtelevia nopeusrajoituksia ja olipa siellä muutama tietyökin. Keskinopeudet olivat 60 km/h molemmin puolin. Muuta liikennettä oli mukavan vähän, eikä tähän aikaan vuodesta liikkuvia leikkuupuimureitakaan tarvinnut ohittaa kuin yksi.
Muutamat soratiet olivat varsin liukkaita irtosorasta johtuen ja Polon ajonvakautus pääsikin monta kertaa tositoimiin. Aina kun päästiin pois soralta, huokaistiin helpotuksesta. Muistan, kuinka jonkun luistelun jälkeen katsahdimme kaverin kanssa toisiamme ja meinasimme vaan käydä nauramaan hysteerisesti, kun oli ollut vähän jännät paikat. Ei onneksi niin “läheltä ojaa piti” -tilanne, kuten viimeksi Mazdalla.
Parin etapin jälkeen päätimme ajaa alkumatkasta aina vähän keskinopeutta varastoon, jotta voidaan ottaa hiekkapätkät rauhallisemmin. Tämä toimikin hyvin. Samoin viimeisellä pätkällä piti ajaa vähän vaadittua nopeampaa keskinopeutta, että lopussa olevissa liikennevaloissa oli varaa menettää aikaa. Se kannatti, sillä valoihin pysähtyessä keskinopeus oli 69 km/h, mutta lähtiessä enää 66 km/h.
Kilpailun järjestelyt ja reittikin olivat Vesijärven Auto EcoRunissa mielestäni paremmat kuin keväällä Neste Myllylampi EcoRunissa. Autoliike mahdollisti kunnon tilat niin toimistoon kuin katsastukseenkin. Kilpailureitti puolestaan oli keväistä kivempi, koska reitillä ei ajettu samoja teitä useampaan kertaan eikä reitillä ollut moottoritietä. Iso käsi myös kilpailun jälkeisestä lounaasta! Ruoka oli hyvää ja tulosten odottelu oli syödessä mukavaa vs. viime kerran häröpalloilu huoltoaseman pihassa.
Ennakkoon pidin kilpailun suurimpana haasteena oikean ajonopeuden löytymistä etapeille. Ne tulivat kuitenkin luonnostaan, koska reitille ei sattunut yhtään 120 km/h nopeuksia ja 100 km/h:kin äärimmäisen vähän. Miettiessäni nopeuksia ääneen joku kokenut kilpailija totesi, että kun tietää, kuka on suunnitellut reitin, tietää millaisia nopeuksiakin on. Ihan ei mulla ole vielä tällaista kokemusta! :D
Edellisessä blogauksessani mainitsin, että Pololla ei tarvitse välittää vaihteista, koska se on automaatti. Sain siihen kanssakilpailijalta kommentin, että kyllä muuten pitää huolehtia. Ennen kisaa pyysin tästä tarkempaa selitystä ja hyvän vinkin sainkin! Eli jos tiedän, että moottori jaksaa jollain tietyillä kierroksilla/vaihteella vetää mäen ylös, niin kannattaa pakottaa auto pysymään sillä vaihteella, ettei automaatti pienennä enempää. Käytännössä tämä meni minulla niin, että Polo tiputti mäissä vaihteen 7->6, minkä jälkeen tökkäsin vaihdekepin manuaaliasentoon, ettei vaihdu turhaan 6->5. Mäen jälkeen takaisin automaatille. Useamman kerran Polo tosin vaihtoi vielä mäen jälkeen vitoselle eli pitää vielä vähän hioa ajoitusta. Logiikan kuitenkin tajusin. :)
Seuraava EcoRun järjestetään Vantaalla Auton päivänä 6.9.2014 eli jo tämän viikon lauantaina. Yllättäen olen osallistumassa sinnekin! Kaverini ei valitettavasti pääse mukaan, mutta kun itse lajipäällikkö pyysi kisaan ja eräs kokenut konkari tarjoutui kartturikseni, niin täytyyhän sitä lähteä. Kokeneelta parilta irtoaa varmasti hyviä vinkkejä ajoon, joten odotan mielenkiinnolla. Katsotaan sitten pystynkö pihistelemään yhtä hyvin kuin tässä kisassa. Virheprosentit voisi ainakin jo jättää väliin.
POLOinen on liikenne- ja autoblogi, jonka perustin kesällä 2008. Aiemmin autot eivät kiinnostaneet yhtään, mutta hankittuani auton olosuhteiden pakosta innostuinkin autoilusta oikein kunnolla. Liikenne on minulle peliä, jossa pyrin menestymään aina vain paremmin!
Kirjoittelen blogiin kaikenlaisista autoiluun liittyvistä asioista moottoripyöräilyä unohtamatta. Erityisesti sydäntäni lähellä ovat Volkswagen, liikenneturvallisuus ja taloudellinen ajaminen.
Ota yhteyttä: poloinenblogi(a)gmail.com
