Me tykkäämme sinusta!
Tykkäätkö sinä jo meistä?
Me tykkäämme sinusta!
Tykkäätkö sinä jo meistä?
lauantai 30.01.2016 Avainsanat: Jyväskylä , Liikennesäännöt , Pysäköinti
Viime viikonloppuna oli hyvä keli, joka houkutteli porukkaa luistelemaan ja hiihtämään Jyväsjärvelle sankoin joukoin. Autot pysäköitiin luistinradan kupeeseen sataman kärkeen minne nyt saatiin mahtumaan. Tämä kostautui: lopputuloksena aika moni joutui maksamaan luistelureissustaan 60 e pysäköintivirhemaksun.
Ihmiset olivat tietysti närkästyneitä pysäköinninvalvojien toiminnasta. Monet ottivat asian tiimoilta yhteyttä Keskisuomalaiseen, joka julkaisikin aiheesta jutun sunnuntai-iltana. Ihmisten mielestä pysäköinninvalvojilla pitäisi kuulemma olla vähän pelisilmää, milloin sakottaa. Ollaan on hyvällä mielellä nauttimassa talvisäästä ja siitä saa palkkioksi virhemaksun. Vaikka ei oltu edes kenenkään tiellä! Sitä paitsi satamankärjen pysäköintipaikat on merkitty hyvin epämääräisesti eikä siellä ole selkeää kieltomerkkiä.
Viikolla Keskisuomalainen julkaisi vielä kaksi juttua lisää sataman pysäköinnistä. Ensimmäisessä annettiin ymmärtää, että koko satamankärjessä pysäköinti on kielletty, mutta toisessa korjattiin, että siellä saa kyllä pysäköidä merkityillä paikoilla.
Kävin eilen luistelemassa Jyväsjärvellä ja päätin siinä sivussa suorittaa hieman tutkivaa journalismia: onko pysäköintipaikat oikeasti ilmoitettu niin vaikeasti, kuin mitä lehdessä haastatellut ihmiset antoivat ymmärtää?
Ajoin Leonidaksen satamaan neljän tunnin kiekkopaikalle, nappasin luistimet mukaani ja kävelin viereiselle helikopterien laskeutumispaikkanakin toimineelle kentälle. Heti kentän sisääntuloväylän reunassa oli pysäköintialueen merkki ja sen alla lisäkilpi "Pysäköinti sallittu vain merkityille paikoille". Eli vaikka missasin sataman sisääntuloväylällä olleen pysäköintikieltoaluemerkin, niin tämä kyllä muistuttaa, että autoa ei saa jättää mihin tahansa.
Mihin auton sitten saa pysäköidä? Noh, ensinnäkin ihan alueen reunaan saa pysäköidä vain matkailuautoilla. Sen jälkeen kentälle on merkitty on kolme kaistaletta, mihin auton saa jättää pysäköintikiekon kanssa neljäksi tunniksi. Kunkin kaistaleen molemmissa päissä on P-merkki, autojen pysäköintiasennon kertova kilpi ja lisäkilvet, jotka kertovat, että pysäköidä saa 4 h kiekolla tai vapaasti asukaspysäköintilupa B:llä. Matkailuautoparkin jälkeiseen kohtaan saa laittaa vain yhden rivin autoja, mutta sitä seuraaviin kohtiin autoja saa pysäköidä kahteen riviin.
Helikopterikentän lisäksi ilmaista tilaa on sataman sisääntulon vasemmalla puolella (2 h kiekolla) ja ennen kenttää (4 h kiekolla, mutta vain talvisin, koska paikat on kesällä varattu sataman työntekijöille). Jos kaikki merkityt ilmaiset paikat ovat loppu, ei auta kuin viedä auto esimerkiksi sataman sisääntuloväylän oikealle puolella olevalle maksulliselle paikalle tai Paviljongin pysäköintialueelle/halliin.
Mihin autoa sitten ei saa pysäköidä? Ei mihinkään muualle, sillä sataman alueella vallitsee aluepysäköintikielto. Jos auto on vaikka P-merkin etupuolella, se on pysäköity väärin. Tai jos auto on ihan sataman kärjessä kotakahvilan vieressä, missä on kyllä ihan kivasti tilaa, niin se on silti pysäköity väärin.
Pyörittyäni eilen satamassa ja tänään vielä uudestaan kameran kanssa tulin siihen tulokseen, että pysäköintipaikat on merkitty niin selkeästi, että jos niitä ei tajua, niin sietääkin saada virhemaksun. Ainut bongaamani epäselvyys oli se, että ekan pysäköintikaistaleen toisesta päästä puuttui aluepysäköinnin salliva lisäkilpi, vaikka toisessa päässä se olikin.
Keskisuomalaisessa joku kommentoi, että "Ymmärrän, että he (=parkkipirkot) tekivät vain työtään, mutta nyt kohde on kyllä väärä." Mikä sitten olisi oikea kohde? Säännöt ovat samat kaikille eikä niitä voi muuttaa päivästä riippuen, vaikka kuinka olisi hieno keli, hyvä fiilis ja auto täynnä luistelemaan haluavia lapsia. Ei poliisikaan taida hyväksyä punaisia päin ajamista sillä verukkeella, että oli kiire tai vähän muuta liikennettä?!
En ollut todistamassa viime viikon pysäköintihärdelliä, mutta täytyy sanoa että tänään homma oli aika hyvin hanskassa. Vapaan parkipaikan etsijöitä pyöri sataman kärjessä tasaiseen tahtiin, mutta vain muutama auto oli erehdytty jättämään kielletylle alueelle. Parille miehelle vinkkasinkin, että ei muuten kantsi jättää siihen... Jotkut oppivat kantapään kautta, mutta ehkä se meni perille.
perjantai 22.01.2016 Avainsanat: Pohdiskelu , Tesla , Vuokraus , Yhteistyö
Yhteistyössä Shareit Blox Car *
Oletko koskaan laskenut, miten paljon auton omistaminen maksaa? Ai et? No en ole minäkään. En ole uskaltanut! :D Nimittäin kun mukaan ottaa auton arvon aleneman, niin hinta per kilometri ei taida olla ihan pieni...
Kuinka suuren osan ajasta auto on sitten vain pysäköitynä? Suurimman? Ja samalla siitä juoksevat verot, vakuutusmaksut, rahoituskulut jne. Peltilehmän arvo laskee vaikka sillä ei ajaisi kilometriäkään!
Tutustuin blogiyhteistyön merkeissä autojen vertaisvuokrauspalvelu Shareit Blox Cariin, jonka avulla omistaja voi löytää autolleen maksavia käyttäjiä silloin, kun ei sitä itse tarvitse. Vuokratuloilla voi kattaa auton kuluja, eikä itse tarvitse luopua mistään! Vuokraajalle palvelu puolestaan tarjoaa tavan päästä auton rattiin tarvittaessa ilman auton omistamiseen liittyviä kustannuksia.
"No haloo, en todellakaan lainaa autoani ventovieraalle! Mitä jos se kolaroi sen?! Siinähän sitten ollaan lirissä vakuutusten kanssa, menetän bonukset ja kaikki on pilalla. Sitä paitsi auto on henkilökohtainen, enhän mä lainaa kellekään vaimoanikaan!"
Jep, aika moni suomalainen ajattelee näin. Niin minäkin! Mutta mitä enemmän Shareit Blox Carin perustaja Paul Nyberg minulle kertoi palvelusta, sitä vakuuttuneemmaksi tulin siitä, että homma oikeasti toimii.
Auton vuokraaminen Blox Carin käyttäjille on turvallista ja helppoa. Auton omistaja päättää itse, mihin hintaan, milloin ja kenelle vuokraa autoaan. Jos se on vain naapurin Pera, niin se on ihan ok. Kenties autoa voisi lainata Peralle muutenkin, mutta kun sen vuokraa Shareit Blox Carin kautta, vakuutusbonukset ovat turvassa, jos autolle tapahtuu jotain. Vaikka aika pienihän se todennäköisyys oikeasti on, että mitään käy.
Uskoisin, että kun kyse on yksityishenkilöiden autoista, vuokraajat ovat huolellisempia kuin kasvottoman autovuokraamon autoa käyttäessään. Tietysti porukasta voi aina löytyä joku idiootti, jonka tapa käsitellä autoa on kyseenalainen. Mutta tämä tyyppi tuskin tulee saamaan autoa toiste käyttöönsä. Vuokrauksen jälkeen omistaja ja vuokraaja nimittäin antavat toisilleen käyttäjäpalautetta Huuto.netin tyyliin ja palautteiden perusteella muut käyttäjät voivat päätellä, kannattaako näiden henkilöiden kanssa olla tekemisissä. Kaikki palveluun kirjautuneet käyttäjät tunnistautuvat verkkopankkitunnuksilla, joten autoa ei voi vuokrata kenenkään muun nimissä.
Auton vertaisvuokraaminen SBC:n kautta oli aiemmin turhan monimutkaista, sillä se vaati, että auto oli rekisteröity vuokrauskäyttöön tarkoitetuksi ja vakuutusten hinnat olivat sen mukaiset. Tämä on kuitenkin mennyttä Shareit Blox Carin ja If vahinkovakuutusyhtiön yhteistyön myötä. Nyt riittää, että on tavallinen liikennevakuutus Ifissä. Vuokrauksen ajaksi sen päälle tulee Shareit-Turva, joka suojaa bonukset, mikäli jotain sattuu vertaisvuokrauksen aikana.
Shareit-Turva maksaa kaksi tai viisi euroa per vuokrauspäivä riippuen siitä, haluaako omistaja suojata vain liikennevakuutuksen vai myös kaskon bonukset (jos kasko on Ifissä). Jos kukaan ei vuokraa autoa, ei vakuutusmaksuakaan mene eli tyhjästä ei tarvitse maksaa! Vakuutusmaksut Shareit pidättää suoraan autonomistajalle vuokrauksesta maksettavasta korvauksesta, joten vakuutus ei aiheuta autonomistajalle ylimääräistä säätöä.
Shareit-Turvan vakuutusehdot ovat periaatteessa hyvin selvät. Omistajan bonukset säilyvät, vaikka vuokraaja kolaroisi. Pientä ihmetystä kuitenkin aiheutti liikenne- ja kaskovakuutuksen bonusten erilaiset korvaamistavat. Jos vuokraaja kolhii autoa, liikennevakuutuksen bonus alenee ja bonuksissa menetetyt rahat maksetaan omistaalle rahakorvauksena, kun taas kaskovakuutuksessa ei vain menetä bonuksia eikä raha liiku. Ifistä kerrottiin, että lainsäädäntö ei mahdollista sitä, että bonus ei alenisi, joten se korvataan siksi rahana.
Eli jos vuokraaja ajaisi autollani kolarin, sen liikennevakuutuksen bonus alenisi nykyisestä 45 %:sta 25 %:iin. Bonus nousee vuodessa 5 %-yksikköä, joten menee neljä vuotta, että pääsen takaisin 45 %:iin. Saan tästä kertakorvauksena neljän vuoden bonukset eli 20 % + 15 % + 10 % + 5 % nykyisestä liikennevakuutuksen hinnasta.
Olen ylihuolehtivainen omasta autostani enkä lainaa sitä siksi oikeastaan kenellekään, sillä en todellakaan halua joutua selvittelemään, jos lainaaja kolhisi autoni. Enkä myöskään halua edes riskiä, että silmäterääni kolhittaisiin... Lisäksi olen todella tarkka sen kunnosta, eikä maalipintaan esimerkiksi saa osua millään.
Paul on kuitenkin hehkuttanut pavelua niin paljon, että salaa minua on käynyt vähän kiinnostamaan auton vuokraaminen. Olkapäilläni istuu piru ja enkeli, joista toinen sanoo, että siitä ei voi seurata hyvää ja toinen sanoo, että siitä voisi saada kivasti pientä lisätuloa. Toisaalta haluaisin ottaa vähän rennommin auton omistamisen ja toisaalta taas mietin, että se on minua varten tarkkaan kustomoitu kulkupeli, joka on yksinoikeudella minun. Minun! Miksi ja miten muuttuisin yhtäkkiä autoa tarkkaan suojelevasta omistajasta jakamisen ilosanomaa levittäväksi edelläkävijäksi?
Ajatus on kuitenkin kylvetty ja niinpä lisäsin Leonin testiksi palveluun. Se ei ollut blogiyhteistyön vaatimus, vaan itse halusin tätä merkintää ajatellen testata, miten palvelu toimii. Sitä paitsi eihän minun ole pakko autoa kenellekään vuokrata, vaikka se sivuilla näkyykin. Jos ajatuksen siemen sitten lähteekin itämään, niin laitan vuokrauksen auki.
Hintaa Leonista voisi pyytää vaikkapa 15 e/h ja 70 e/vrk. Vuokraaja maksaa summan SBC:lle, joka tilittää vuokrat kerran kuussa omistajalle. SBC pidättää summasta 30 % itselleen ja tietenkin myös verottaja haluaa osansa, mutta onhan se silti ihan harkinnan arvoista, jos vaihtoehtona on se, että auto makoilee ruudussaan tyhjän panttina.
Kun auto on hyväksytty palveluun, se näkyy etusivulla ja haussa ja sillä on oma tietosivu. Sitten vain kalenteriin lisäämään aikoja, jolloin auto on vuokrattavissa.
Tähän kohtaan jäi minun vuokrailuni, sillä vielä ei ole rohkeutta antaa Leonidasta kenenkään muun kätösiin. Lupasin miehellenikin, että testaan vain käyttöliittymää mutten vuokraa autoa. :D Näin kätevästi homma siis toimii. Sitten kun joku haluaa vuokrata autoa, siitä tulee sähköposti/tekstiviesti-ilmoitus. Jos vuokraaja tai vuokrausaika ei vaikuta hyvältä, pyynnön voi perua.
Vuokrasin blogiyhteistyön merkeissä Shareit Blox Carista ilmaiseksi yrityksen perustajan Paul Nybergin Tesla Model S P85D:n. Vertaisvuokraus perustuu siihen, että auto löytyy läheltä, mutta tässä testitapauksessa hain auton Helsingistä. Ihan mitä tahansa autoa en lähtisi hakemaan pk-seudulta saakka, mutta Tesla oli eri juttu, sillä olin haaveillut sen testaamisesta jo pidemmän aikaa.
Auton varaaminen kävi kätevästi. Käyttäjätunnusten teon ja tunnistautumisen jälkeen pääsin selaamaan autojen kalentereita ja varaamaan auton. Seuraavana aamuna sähköpostin tupsahtikin jo viesti, että omistaja oli hyväksynyt varauksen. Siitä eteenpäin sovimmekin asioista suoraan sähköpostilla.
Paul haki minut Pasilan asemalta, josta ajoimme Kulosaareen. Tarkistimme yhdessä auton kunnon ja nappasimme siitä muutaman valokuvan todistusaineistoksi. Se tuli suoritettua blogiyhteistyön vuoksi hieman ylimalkaisesti, mutta molempien oikeusturvan kannalta homma kannattaa mielestäni tehdä huolella ja riittävän valoisassa paikassa. Näin omistaja ei voi syytää vanhoja vaurioita vuokraajan kontolle ja toisaalta jos vuokraajalta on tullut jotain jälkeä, voi niidenkin todistaa tulleen vuokrauksen aikana. Myös matkamittarista kannattaa ottaa kuva, jotta vuokrauksen jälkeen tiedetään, millaisesta matkasta vuokraajaa veloitetaan. Lisäksi omistajan tulee tarkistaa vuokraajan ajokortti, jotta voidaan varmistua henkilöllisyydestä ja vuokraajan ajo-oikeudesta.
Viimeiseksi Paul luovutti minulle avaimen ja neuvoi miten Teslaa käytetään ja ladataan ja sitten saatoinkin lähteä kohti Jyväskylää ... paitsi että en voinutkaan, sillä latausluukku oli jäätynyt pesun jäljiltä kiinni! Mutta ei hätiä mitiä, Paulilla oli kaksi Teslaa vuokrattavana ja niinpä vaihdettiin lennossa toiseen. Ja sitten ei muuta kuin Jyväskylään. Kirjoittelen Teslasta myöhemmin erillisen merkinnän, sillä tähän juttuun sitä ei todellakaan saa mahtumaan... :)
Sunnuntai ja paluumatka Helsinkiin koitti ihan liian nopeasti. Vastahan mä pääsin sinuiksi Teslan kanssa! Palauttaessa autoa on hyvä käydä vielä yhdessä se läpi ja ottaa uudet kuvat, jotta on taas todistusaineistoa jos jälkeenpäin tulee vielä jotain sanomista. Mahdollisista virheistä on myös syytä ilmoittaa heti. Minä esimerkiksi huomautin turvavyöstä, jonka keskellä oli pikkuinen nirhauma.
Autoa palauttaessa napattiin tietysti myös kuva matkamittarista, koska ajetut kilometrit vaikuttavat vuokrauksen hintaan. Auton omistaja voi itsenäisesti määritellä, sisältääkö vuokrahinta jonkin tietyn määrän kilsoja vai ei. Teslan tapauksessa vuorokausihinta sisälsi 300 km ajoa. Auto oli mulla kaksi vuorokautta ja matkaa kertyi 787 km, joten jos olisin ollut tavallinen maksava asiakas, niin normaalin vuokrahinnan päälle olisi pitänyt maksaa 187:stä ylimääräisestä kilometristä.
Kas siinä kysymys! Suomessa on totuttu siihen, että kaikki omistavat omat autonsa eikä niitä juuri jaella. Mutta maailma muuttuu. Ihmiset vuokraavat jo kotejaan ventovieraille Airbnb-palvelun kautta, joten miksei sitten autoja? Onhan koti kuitenkin vielä henkilökohtaisempi kuin auto.
Ifin teettämän tutkimuksen mukaan kiinnostusta auton jakamiseen kuitenkin on. Sen mukaan etenkin nuoremmat ja kaupungeissa asuvat ihmiset voisivat kuvitella vuokraavansa autoaan eteenpäin. Suurin pelko ihmisillä on auton vaurioituminen ja siitä aiheutuvat kustannukset, mutta Shareit Blox Carin kautta riski on minimoitu. Jos siis autoa ei tarvitse jatkuvasti, niin mielestäni kannattaa ihan oikeasti miettiä vertaisvuokrausta. Siinä on mahis laittaa auto tienaamaan omat ylläpitokulunsa. Mietin myös, että matkailuauton vuokraaminen ja vakuuttaminen onnistuisi kätevästi SBC kautta.
(PS. Päädyin muuten laskemaan Leonin kulut jollain netistä löytyneellä laskurilla ja kyllä - sen tulokset olivat aika jäätävät. Leon on yhdeksän kuukauden omistusaikana maksanut arvonalennus mukaanlukien noin 6000 e eli hinta per kilometri on noin 0,60 e. Auts! Olisi ehkä ollut parempi olla laskematta...)
* Merkintä on toteutettu yhteistyössä Shareit Blox Carin kanssa. Sain jutusta korvaukseksi Teslan käyttööni viikonlopuksi ja matkakulut. Kaikki jutussa esittämäni mielipiteet ovat omiani. Linkkien klikkaaminen ei tuota minulle mitään.
maanantai 04.01.2016 Avainsanat: Koeajo , Muilla autoilla ajaminen , Nissan
Menin marraskuussa Helsinkiin Nissanin turvallisuusteknologiatapahtumaan Onnibussilla, mutta kotiin palasin vähän tykimmällä pelillä: Nissan Juke Nismo RS:llä! Tapahtumakutsun yhteydessä Nissanin edustaja kysäisi, että kiinnostaisiko koeajaa se ja minähän olin heti valmis. Edellinen Juke Nismo oli siisti, joten mielelläni otin testiin tämän faceliftatun version.
Sain auton alleni tapahtumapaikalta Teurastamolta, josta suuntasin parin kilsan päähän kaverini luokse Vallilaan. Nissanin edustaja näytti minulle, miten saan Spotifyn soimaan autossa ja sitten vaan menoksi. Paitsi että en keksinyt, mistä saan säädettyä Juken sivupeilejä... :o Päivällä ajetussa Qashqaissa säätönuppi oli ovessa, mutta ei Jukessa. Sisävalon kanssakaan nuppi ei tullut vastaan, vaan löysin säätimen vasta puhelimen taskulampun avulla varjoisasta paikasta kojelaudan vasemmasta alanurkasta.
Täytyy sanoa, että oli aika jännää navigoida pimeässä ja sateisessa Helsingissä tuntemattomalla autolla. On ihan eri asia ajella kaupunkia huvikseen ristiin rastiin, mutta kun pitäisi mennä kantakaupungissa paikkaan X, jota ei voi edes asettaa täsmällisesti navigaattoriin, niin voin kertoa että tulee aikamoinen soppa kun minä olen kuskina. Navigointitaitoni kun ovat sitä luokkaa, että tipun kartalta kun kävelen Tennispalatsin päästä päähän. Ja tämä on tositarina! :D Sitten vielä kun navigaattori ei näyttänyt kovin hanakasti katujen nimiä, niin oli hieman haasteita löytää kaverin neuvomaan paikkaan. Nooh, ei minun tarvinnut kiertää kortteli kuin kaksi ja puoli kertaa ympäri ennen kuin löysin perille. :P
Kotimatkalla kahvikuppiavustin eli kuljettajan vireystilan valvonta -toiminto olisi päässyt tositestiin, mutta harmillisesti ominaisuutta ei ollut Jukessa. Nissanin edustaja tuumi, että auto on niin hauska ajaa, että siinä ei yksinkertaisesti voi väsyä! :) Kyllä, Juke Nismo RS on hauska auto, mutta nelostie on niin tylsä ajettava, että edes Juke ei pystynyt pelastamaan tilannetta. Jo puoli kymmenen maissa eli reilun tunnin ajon jälkeen aloin olla valmista kauraa nukkumaan. En vain yksinkertaisesti ole niitä ihmisiä, jotka voivat ajaa autolla yötä myöten etenkään, kun on ollut aikainen herätys ja aktiivinen päivä.
Hartolassa oli ihan pakko pitää tauko, kun silmät eivät enää meinanneet pysyä auki ja reaktioaika oli varmaan tippunut puoleen. Suunnittelin ottavani vartin unet Juken takapenkillä, jonka ihanan pehmoiselle alcantarapinnalle olisi kelvannut kellahtaa. Hillomunkin ja Fenix-juoman jälkeen olo oli kuitenkin sen verran uudestisyntynyt, että jätin (päivä)unet väliin. Koko loppumatka sujui ällistyttävän pirteissä fiiliksissä; harvoin nautittuna kofeiini näyttää toimivan hyvin.
Pitäisi kyllä melkein käydä hakemassa esim. Qashqai koeajoon Helsingistä ihan vain siksi, että voisin testata miten kuljettajan vireystilan valvonta toimii. Sen verran varmasti minua aina käy unettamaan ratissa, että olisin täydellinen koekaniini!
Jyväskylässä pyörin Jukella lähinnä marketeissa jouluvaloja metsästämässä. Parkkipaikoilla AVM eli Around View Monitor -kamerajärjestelmä oli ihan mahtava! Nissanin testipäivässä totesin sen käteväksi, mutta kun pääsin käyttämään lukuisia kertoja tositilanteessa niin olin kyllä täysin myyty. Huomasin peruuttavani välillä ruutuun jopa kokonaan kamerakuvan perusteella, kun siitä näki kokonaisuuden ja parkkiruudun viivat niin hyvin.
Vaikka Leonin pysäköintitutka onkin hyvä, niin kyllä se jää vahvasti kakkoseksi, kun vaihtoehtona lisänäköaisti. Mutta mutta - jos kamera on saanut rapaa silmäänsä, ei sillä tietenkään näe mitään. Parasta olisikin jos autossa olisi molemmat. Koeajamassani Jukessa peruutustutkaa ei ollut, mutta se on kuulemma mahdollista hankkia lisävarusteena.
Viikonloppuna satoi ainakin kymmenen sentin ensilumi ja ajattelin, että nytpä pääsen testaamaan nelivetoa, kun sellainen edellisessä testaamassani Juke Nismossa oli. Pettymyksekseni sitä ei kuitenkaan ollut tässä yksilössä, sillä sen saa ainoastaan automaattivaihteiseen malliin ja tämä oli manuaali. Hyvitykseksi manuaalivaihteisessa mallissa oli nelikkoa syvempi takakontti. Nelivetoja tuntevammat varmaan osaavat kertoa, miksi näin, koska minulla ei ole mitään havaintoa.
Kaksivetoisuudesta huolimatta Juke ei ollut moksiskaan lumesta ja se ylitti hämmästyttävän helposti pihaliittymäämme auratun pienehkön lumivallin. En testannut ylittää Leonidaksella samaa vallia, mutta vähintäänkin se olisi ottanut pohjakosketuksen lumesta. Juke vain meni määrätietoisesti yli, mistä mielestäni huomasi, että kyseessä oli vähän normiautoa korkeampi crossover.
Juke Nismo RS:ssä oli pari muutakin ominaisuutta, jotka tekivät siitä mukavan talviauton. Ajan autolla yleensä aina hanskat kädessä, jos ulkona on alle viisi astetta lämmintä, sillä en tykkää pitää kiinni viileästä ratista paljain käsin. Juke Nismo RS:n ratti on kuitenkin päällystetty samalla ihanalla alcantaralla kuin istuimetkin, mikä saa ratin tuntumaan lämpöiseltä käsiä vasten. Minäkin pystyin luopumaan hanskoistani, kun auto oli hieman lämmennyt! Silittelin välillä ajaessani rattia ihan vain siksi, että ratti oli niin pehmoisen tuntuinen.
Jos keli sitten onkin niin kylmä, että ei tarkene ajaa paljain käsin, niin ei huolta: Juken monitoiminäyttö toimii myös hanskat kädessä! Lisäksi näytön painikkeet ovat sen verran isoja, että niihin on helppo osua. Tässä on asia, josta Volkswagen-konsernin suunnittelijat saisivat todella ottaa mallia. Leonin monitoiminäyttö ei toimi hanskoilla ja lisäksi painikkeet ovat niin pieniä ja lähekkäin, että oikeaan kohtaan on välillä vaikea osua ajaessa. Tähän voisi tietysti kommentoida, että eihän Espanjassa tarvitse ajaa hanskat kädessä, mutta kun saksalaisessa Golfissa on ihan sama näyttö...
Vaikka Juken navigaattoria voikin käyttää hanskat kädessä, ei se muuten ole kovin hyvä. Leonin naviin ja vaikka Google Mapsiin verrattuna se oli aivan liian epätarkka, sillä se näytti aika vähän katujen nimiä vähänkin kauemmas zoomatessa se näytti enää vain pääkadut. Siitä oli siis vaikea saada kokonaiskuvaa kaupungin kaduista ja se oli osasyy siihen, miksi Helsingissä ajelu meni vähän sompailuksi.
Jukessa oli myös Nissanin turvallisuuspäivässä testaamamme kuolleen kulman varoitin ja kaistavahti, jotka eivät 350 km ajon perusteella toimineet ihan täydellisesti. Ensinnäkin kuolleen kulman varoitin oli vähän turhankin virkaintoinen tapaus: se varoitti välillä vastaantulijoista, kaiteista ja parhaimmillaan pelkästä ilmasta. Ehkä jälkimmäisessä kyseessä olivat näkymättömät autot? Ei voi tietää. Joka tapauksessa kuolleen kulman varoittimen toiminta oli hyvin epämääräistä, vaikka se ei yhtään takaa lähestyvää autoa missannutkaan.
Kaistavahtia testailin kotimatkalla Helsingistä useampaan otteeseen, mutta en oikein päässyt perille siitä, milloin se varoittaa. Ainakin tuntuu, että kaistaviiva pitää olla ylitetty selkeästi, ennen kuin auto huomauttaa asiasta, vaikka viivan ylittäisi hyvinkin loivassa kulmassa.
Tästä asiasta olen valittanut joka kerta, kun olen koeajanut Juken, mutta valitan taas: isot peilit ja paksu A-pilari muodostavat aikamoisen näkemäesteen. Toisin kuin viimeksi, en tällä kertaa meinannut ajaa niiden takia kenenkään päälle, mutta kyllä niiden takaa sai vähän kurkistella risteyksissä. Ja kuten seuraavasta kuvasta näkyy, autotkin meinaavat jäädä katveeseen. Kuvat on otettu ihan todellisesta tilanteesta, kun seisoin risteyksessä ja odotin omaa vuoroani liittyä päätielle.
Pitkä miinus Jukelle tulee myös aataminaikaisesta ajotietokoneesta, joka oli siis sama kuin edellisessä mallissa. Pieni nestekidenäyttö nopeus- ja kierroslukumittarien välissä tuntui vain niin vanhentuneelta; etenkin kun olimme juuri testanneet mm. uutta Qashqaita, jonka mittaristossa oli näyttö liikennemerkkien tunnistuksineen. Eipä ollut nestekidenäytössä sellaista.
Yleisesti ottaen tuntui siltä, että Juke ei olisi muuttunut edellisestä mallista juurikaan, mutta onhan siihen tullut mm. LED-valot, isompi tavaratila ja edellä kuvaamani Safety Shield -teknologiat.
Etuvalot ovat nyt hieman bumerangin muotoiset ja mielestäni tosi paljon paremman näköiset kuin edellisen pelkät viirut. Tiesittekö muuten, että niiden muoto on tarkkaan aerodynaamiseksi mietitty? Opin tämän vuosi sitten, kun kävimme paikallisella jälleenmyyjällä koeajamassa Pulsaria ja siellä oli Nissanin esittelijä paikalla.
Joku kyseli multa Twitterissä Juken kulutuslukemia. Helsinki - Jyväskylä väliltä kellotin 6,7 l/100 km. Sekalaisessa kaupunkiajossa kulutus oli puolestaan vähän vajaata yhdeksää litraa. Se on tuolle innokkaasti murahtelevalle 160 kW/218 hv moottorille mielestäni ihan kohtuullinen. Murahtelulla meinaan sitä, että tyhjäkäynnilläkin autoon sisään kuuli, että nyt ei ole ihan tavallinen kulkine alla! :D Valmistajan lupaukset kulutuksesta ovat maantie 6,1 l/100 km, yhdistetty 7,2 l/100 km ja kaupunki 9,5 l/100 km.
Juke Nismo RS oli ennen kaikkea hauska auto ajaa ja se eroaa mukavasti massasta. Penkit ja pehmoinen ratti olivat huiput. Ajotietokone on kuitenkin todella ajastaan jäänyt ja auto kaipaisi kipeästi uudistusta sille puolelle. Myös navigaattorin käytettävyys on heikko suurpiirteisten karttojen vuoksi.
Ai niin, ihmettelittekö muuten kirjoituksen otsikkoa? Kun näin pitkästä aikaa Juken, minulle tuli siitä ekana mieleen möhköfantti, sillä onhan se muotoilultaan aikamoinen punkero. Kulkupuoli ei kuitenkaan ole möhköfanttia nähnytkään. Juke Nismo RS:ssä kun painaa pikkuisenkin kaasua, niin hymyilyttää oikein, miten halukkaasti se olisi heti valmis menemään vähän vauhdikkaammin. Tero sitten totesikin, että siinä on sellaista terrierimäisyyttä. Ja niin otsikko oli keksitty! :)
POLOinen on liikenne- ja autoblogi, jonka perustin kesällä 2008. Aiemmin autot eivät kiinnostaneet yhtään, mutta hankittuani auton olosuhteiden pakosta innostuinkin autoilusta oikein kunnolla. Liikenne on minulle peliä, jossa pyrin menestymään aina vain paremmin!
Kirjoittelen blogiin kaikenlaisista autoiluun liittyvistä asioista moottoripyöräilyä unohtamatta. Erityisesti sydäntäni lähellä ovat Volkswagen, liikenneturvallisuus ja taloudellinen ajaminen.
Ota yhteyttä: poloinenblogi(a)gmail.com
