POLOinen

POLOinen

Jaa sivu POLOinen
Suodatettu avainsanalla talvi

Nastarenkaat vai kitkarenkaat? Molemmat!

tiistai 01.10.2019 Avainsanat: Audi , Leonidas , Renkaat , Seat Leon , Talvi

Siis voi vitsi, missä vaiheessa kesä muuttui syksyksi? Yöpakkasia on ollut täällä Jyväskylässä jo useampana aamuna, joten alkaa olla aika vaihtaa autoon talvirenkaat.

Erityisesti kitkarenkaat kannattaa laittaa alle nyt, kun ilmat ovat viilenneet, vaikka pakkasta ei välttämättä vielä olisikaan. Rengasliikkeissä ei ole vielä ruuhkaa, joten vaihtamalla nyt ei tarvitse sitten ensimmäisten lumien aikaan ottaa itkupotkuraivaria, kun kaikki muutkin ovat jonottamassa renkaanvaihtoon.

Nastarenkaita saa käyttää lain mukaan 1.11. - viikko pääsiäisestä, mutta kelin niin vaatiessa muulloinkin. Jyväskylän korkeudella se "muulloinkin" toteutuu käytännössä joka syksy, kun lämpötila sahaa nollan molemmin puolin. Jos autolla ajaa paljon ja on pakko lähteä säännöllisesti aamusta jonnekin, kannattaa vaihtaa myös nastarenkaat ajoissa. Toisaalta jos ajaa vähän, niin miksipä silloinkaan viivyttelemään vaihdon kanssa, sillä eipä se vähäinen ajo paljon kuluta niin renkaita kuin teitäkään.

Tänä syksynä minulle ei riittänyt talvirenkaiden alle laitto, vaan sekä omaan Seat Leoniin että firman Audi A4:ään piti hankkia uudet talvirenkaat.

Neljävuotiaat kitkarenkaat ovat liukkaat!

Leonin kitkarenkailla on ajettu vasta noin 15 tkm ja niiden urasyvyys on vielä reilu 6 mm, mutta neljän talven jälkeen niissä alkaa jo ikä painaa.

Viime kevättalvena havaitsin, että renkaiden pito ei ole entisellään. Nollakelissä auto nuljui maantiellä 80 km/h ajaessa ja samana iltana eräs liikenteenjakaja lähestyi uhkaavasti jo 30 km/h nopeudessa, kun auto ei mennytkään sinne minne renkaat osoittivat.

Toisena päivänä +2,5 c lämpötilassa Leon olisi tahtonut liikenneympyrässä pyörimisen sijaan matkaa jatkaa tangentin suuntaan. Ympyrän jälkeen testasin jarruttaa 40 km/h nopeudesta eikä autolla ollut mitään kiinnostusta pysähtyä, luisti vaan.

Syytin aluksi liukastelusta säätä, mutta muiden mielestä tiet eivät olleet mitenkään poikkeuksellisen liukkaat. Kun vielä rengasliikkeessä muuten asioidessani jutustelin tutuille myyjille ja sanoivat, että sun renkaat on kuule vaan loppu, niin uskottava se oli.

Muutama vuosi sitten Moottori-lehti vertaili eri ikäisten kitkarenkaiden pito-ominaisuuksia ja 3-vuotiaan ja 5-vuotiaan ero oli huomattava! Siinä missä 3-vuotias kitkarengas oli vielä ihan turvallinen, 5-vuotias oli muuttunut todella liukkaaksi. Kitkarenkaan pito perustuu kumin pehmeyteen ja rengas kovettuu viidessä vuodessa vaihtokuntoon. 

Olisin toivonut, että Leonin kitkarenkaat olisivat kestäneet viisi talvea, mutta kun ne kerran alkoivat tuntua luistimilta jo neljäntenä talvena, niin viidettä en kyllä aja vaan hankin uudet. Turvallisuus ennen kaikkea!

Uudet kitkarenkaat omaan autoon

Nastarenkaisiin paluuta en ole toistaiseksi harkinnut. Kitkarenkaat riittävät hyvin, koska ajan vähän, ennakoin riittävästi ja lisäksi ei ole koskaan pakottavaa tarvetta lähteä autolla liikenteeseen jos keli on tajuttoman huono. En siis tarvitse nastarenkaiden ekstraturvallisuutta, vaan otan mieluummin kitkojen hiljaisuuden.

Mutta mitä hankkisin hyvin palvelleiden Goodyear UltraGrip Ice 2 -kitkojen tilalle? 

Ensimmäinen ehdokas oli sama Goodyear UltraGrip Ice 2 kitkarengas. Minulla oli samanlaiset yhden talven Polo Juniorissa ja olen tykännyt niistä myös Leonin alla. Vaikka malli on jo vanha, rengas oli tuoreessa Tekniikan Maailman kitkarengasvertailussa kolmantena eli edelleen laadukas tapaus. Hinta on myös muita huippukitkoja edullisempi.

Toinen ehdokas oli viime talvena esitelty Nokian Hakkapeliitta R3 kitkarengas. Sen mainoksissa esitellyt Cryo Crystal 3 -pitokiteet kuulostivat vähän siltä, kuin olisi nastoja kitkarenkaassa! Ajoin viime talvena Nissan Leafilla, jossa oli R3:t ja ne tuntuivat tosi hyviltä. Tekniikan Maailman vertailussa 2. sijalle päässeen renkaan arvio siitä, että rengas vaati uraisella tiellä ohjailua kuitenkin epäilytti. Muutamat Audi A3:lla ja Volkswagen Golfilla ajavat tutut valittivat, että Nokian R2 -kitkarenkaat vetelevät urissa ja TM:n kuvaus viittasi siihen, että R3 saattaa käyttäytyä samalla tavalla.

Kolmantena ehdokkaana oli TM:n viime ja tämän vuoden vertailun ykkönen; pisteissä jopa muutamat nastarenkaat voittanut Continental ContiVikingContact 7. Lehden mukaan "tällä renkaalla on ilo ajaa [jäällä ja lumella]". Renkaan suurin minut miinus on isohko vierinvastus. Se ei minun ajomäärilläni juuri kukkarossa tunnu, mutta taloudellisuusajajan sydäntä kirpaisee aina, jos valitsee jotain mikä heikentää taloudellisuutta. 

Mihin renkaaseen sitten päädyin? 

Epäilykset vetelystä vaikuttivat niin paljon, että hylkäsin alunperin kovasti kiinnostaneet Nokian R3 -kitkat. Goodyearin ja Continentalin välillä en sen sijaan osannut päättää.  Goodyearit olisivat tutut ja halvemmat, mutta toisaalta kiinnosti kokeilla jotain uutta eli Continentalia.

Kun pohdintani ei tahtonut tuottaa tulosta, luottorengasmyyjäni tarjosi ässää hihasta: mitä jos laitetaankin Leoniin vielä sen vanhat kitkat! Ne eivät ole niin loppu etteikö niillä ajelisi turvallisesti syksyä ja sitten kun tulee oikea talvi, voisin vaihtaa uusiin ja todeta oikeasti kuluneen ja uuden kitkarenkaan eron.

Innostuin ideasta heti ja niinpä Leonin alle iskettiin vanhat tutut talvirenkaat. Katsellaan uusia sitten joulu-tammikuussa, miten nyt oikea talvi kerkeää tänne.

Ajattelin ajella Leonin vanhoilla kitkoilla vielä tämän syksyn.

Vaara katsastuksessa hylkäämiseen loppuun ajettujen kitkarenkaiden takia

Minulla on nykyisin huolehdittavana myös toinen auto; nimittäin työpaikkani Audi A4 2.0 TDI quattro. En tarvitse autoa koskaan työssäni, mutta hoidan sen renkaat, katsastukset ja huollot kun on sattumoisin tätä autoharrastuneisuutta.

Eräs työkaveri meinasi liukastella Audilla kaiteeseen viime keväänä loskassa ajaessaan enkä kyllä ihmettele. Kevään katsastuksessa sen kitkarenkaat paljastuivat käytännössä loppuunajetuiksi: eturenkaiden urasyvyys oli enää reilu 2 mm ja takana vähän alle 6 mm. 

Eturenkaiden urasyvyys n. 2 mm.

Takarenkaiden urasyvyys n 6 mm.

Jos olisin katsastanut auton talvella, se olisi hylätty tai voinut joutua ajokieltoon, sillä talvirengaspakon aikaan minimiurasyvyys on 3 mm. Kesärenkaiden minimi on 1,6 mm, joten kitkat olivat toukokuussa ihan lailiset, joskaan eivät suositeltavat.

Ero etu- ja takarenkaiden urasyvyyksissä oli kyllä hämmästyttävän suuri! Mistä se johtuu?

Eturenkaat ovat kovemmalla kuormituksella, koska ne ohjaavat, vetävät ja ovat myös enemmän vastuussa jarrutuksesta ja lisäksi isompi osa auton painosta on eturenkailla. Dieselmoottorin voimakas vääntö lisää vielä entisestään eturenkaiden kulumista.

Renkaiden kulumista saa tasattua vaihtamalla etu- ja takarenkaiden paikkaa säännöllisesti. Vähän ajaville se riittää kausivaihdon yhteydessä, mutta paljon ajaessa se kannattaa tehdä kesken kauden; n. 8000 km välein.

Mikäli urasyvyyksien ero on kasvanut pariin milliin, on vähemmän kuluneet renkaat laitettava taka-akselille. Tämä siksi, että jos etupää lähtee luistoon, tilanne on vielä korjattavissa, mutta takapään luistellessa muututaan täysin matkustajiksi.

Olisi kiinnostavaa tietää, missä kunnossa Audin renkaat olivat viime syksynä. Olivatko ne tasaisesti kuluneet vai oliko ero jo syntynyt? Autolla ajettiin viime talvena noin 15 tkm, joten luulen, että ero ehti syntyä sinä aikana. Täytyy uusien renkaiden kanssa seurata ajomääriä ja kulumista ja vaihtaa renkaiden paikkaa kesken talven jos kilsoja kertyy paljon.

Uudet nastarenkaat työpaikan autoon

Pidin töissä gallupin, että haluavatko työkaverini Audiin kitkarenkaat vai nastarenkaat ja äänestyksen tulos oli selvä: kaikki halusivat nastarenkaat.

Olisin äänestänyt itsekin nastojen puolesta, sillä ne ovat tällaiseen yhteiskäyttöautoon ehdottomasti turvallisempi valinta. Kuljettajat ovat eri tasoisia eivätkä kaikki ole välttämättä edes ajaneet kitkoilla. Ne vaativat omanlaistaan valppautta. Lisäksi autolla pitää pystyä lähtemään liikenteeseen kelissä kuin kelissä.

Paljon vääntöä omaavissa dieselautoissa nastat saattavat olla kovilla. Autolla ei tarvitse varsinaisesti edes revitellä, vaan ihan normaalit reippaat liikeellelähdötkin tai ohituksetkin menevät helposti "revittelystä", kun vääntöä piisaa. Rengasliikkeessä kannattaakin kertoa, millaisesta autosta on kyse, jolloin ammattitaitoiset myyjät osaavat suositella siihen ominaisuuksiltaan sopivia renkaita.

Valitsin Audiin nastarenkaiksi Hankook Winter I*Pike RS2, jotka ovat selkeästi merkkirenkaita edullisemmat, mutta silti laadukkaat. TM:n nastarengastestissä ne ylsivät sijalle kolme. Moitteita Hankookit saivat rengasmelusta, mutta koska kyseessä ei ole oma autoni ja nastarenkaat nyt ovat joka tapauksessa meluisat, niin en arvottanut sitä niin korkealle.

Hankook Winter I*Pike RS2

Halutusta rengaskoosta riippuen renkaissa saattaa olla tosi iso hintaero eri valmistajien välillä tai sitten eroa ei ole juuri lainkaan.

Firman Audi A4:n renkaat ovat kokoa 225/50 R17 ja täytyy sanoa, että siinä koossa renkaat ovat jo kohtuullisen arvokkaita. Testissä menestyneiden Michelinin, Continentalin ja Nokian renkaiden hinta oli niin paljon kovempi kuin Hankookeilla, etten raskinut edes harkita niitä. Hankookien kanssa samassa hintaluokassa oli vasta Nordman 7, joka on sama rengas kuin vuonna 2009 esitelty Nokian Hakkapeliitta 7. Se oli aikoinaan testimenestyjä, mutta nyt TM:n vertailusta vasta sijalla 9.

Vaihdatin Audiin nastarenkaat jo viime viikolla, koska työkaverit lähtivät sillä tällä viikolla Lappiin. Tähän aikaan vuodesta sinne ei kannata lähteä kesärenkailla, sillä mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä todennäköisemmin on pakkasta.

Nastarenkaat vaativat noin 500 km sisäänajon, joten Lapin reissu tuli oikein oivalliseen saumaan. Renkaat ovat sitten täydessä iskussa, kun talvi tulee. Sisäänajossa nastat asettuvat lopullisesti kuoppiinsa ja sinä aikana on pyrittävä välttämään välttämään kovia kiihdytyksiä, turhia kovia jarrutuksia ja nopeaa kaarreajoa.

Audi valmiina talven ihmemaahan!

Muista jälkikiristys!

Alumiinivanteiden pultit on syytä jälkikiristää 100-200 km ajon jälkeen, koska ne ovat saattaneet löystyä kierteisiin jääneiden epäpuhtauksien takia. Peltivanteet eivät kiristystä tarvitse, koska materiaali joustaa hieman ja kiristyy pultteja vasten eri tavalla kuin ei joustava alumiini. 

Leonissa pultit ovat aina ennen olleet kireällä, mutta tänä vuonna pultteja kiristäessä peräti kaksi liikahti aavistuksen! Ei siis ole perusteetonta kiristää niitä.

Mihin momenttiin pultit pitää kiristää? Siihen ei olekaan ihan yksiselitteistä vastausta, sillä asiaan vaikuttaa mm. auton teho, massa, ja pulttien paksuus. Tavallisten henkilöautojen, kuten jutun Seat Leon ja Audi A4, pulttien kiristysmomentti on yleensä 120-130 Nm kieppeillä.

Jos itseltä ei löydy momenttiavainta, voi pultit käydä kiristämässä renkaat alle vaihtaneessa rengasliikkeessä yleensä ilmaiseksi. 

Sähköauto ilman kotilatausmahdollisuutta ja 10 muuta tarinaa sähköauton lataamisesta

perjantai 12.04.2019 Avainsanat: Koeajo , Muilla autoilla ajaminen , Nissan , Reissut , Sähköauto , Talvi

Miten elämä muuttuu, kun vaihtaa polttomoottoriauton sähköautoon? Rajoittaako sähköauton lataaminen elämää tai aiheuttaako se ylimääräistä stressiä? Miten pitkälle yhdellä latauksella pääsee?

Näihin kysymyksiin lähdin etsimään vastauksia, kun sain helmikuussa vajaaksi pariksi viikoksi käyttööni Nissan Leaf 40 kWh sähköauton. Voitin sen Auto 2018 -messujen #nissanhalfleaf-kilpailusta.

Sähköautoilukokemukseni rajoittuu Tesla Model S:ään, joka oli käytössäni yhden viikonlopun kolme vuotta sittenKirjoitin siitä latausjutunkin. Teslasta on kuitenkin niin kauan aikaa ja laina oli lyhyt, että lasken itseni sähköautoilijana ihan aloittelijaksi.

Osa tämän jutun tapauksista lienee sellaisia, että ne ovat kokeneemmille sähköautoilijoille arkipäivää, mutta aloittelijalle kaikki on uutta ja ihmeellistä ja sen näkökulman haluan tuoda asiaan. Koska nämä ovat niitä juttuja, joiden pitää olla kunnossa, että suuri massa on valmis siirtymään sähköautoiluun.

Auton taustatiedot

Nissan Leaf 40 kWh mallin toimintamatka on WLTP-syklillä mitattuna 270 km. Täyteen ladattuna auto ilmoitti talvikelissä toimintamatkaksi 210 km.

Leafin Akun lataa keskinopeassa Type 2 -latauspisteessä tyhjästä täyteen 7,5 tunnissa. Type 2 syöttää vaihtovirtaa 22 kW teholla, mutta Leafin sisäinen laturi hyödyntää vain yhtä vaihtovirran kolmesta vaiheesta 6,6 kW teholla.

50 kW pikalaturissa akun lataa 20 %:stä 80 %:iin noin tunnissa. Lataus hidastuu mitä täydempi akku on, joten pikalaturilla ei yleensä kannata ladata akkua täyteen saakka.

Tavallisesta pistorasiasta akun lataa täyteen reilussa vuorokaudessa.

Tämä juttu käsittele siis vain auton lataamista. Tästä voit lukea kirjoittamani jutun Leafin koeajosta!

Auton päivittäinen lataaminen työpaikalla

Mielestäni sähköauton omistamisen perusta on toimiva kotilataus. Kun auto on kotona aina töpselin päässä, niin liikenteeseen lähtiessä akku on aina täynnä.

Minulla ei ollut kotona mahdollisuutta ladata autoa, mutta onneksi työpaikallani on keskinopea Type 2 -latauspiste, jossa sain Leafin akun täyteen aina työpäivän aikana. 

Työpaikan latauspiste on aniharvoin käytössä, joten sain auton lataukseen aina kun halusin. Joka päivä en jaksanut ladata sitä vaan vain silloin kun akku oli tyhjillään tai olin lähdössä pidemmälle.

Yhtenä aamuna, kun Leafin akku oli vain 13% ja range 35 km, kävi se, mitä sähköautoilussa eniten pelkään. Auto pitäisi saada latautumaan, mutta latauspaikka onkin varattu. Siinä seisoi vieläpä ihan tavallinen pakettiauto!

Marssin siitä sitten töihin miettimään jatkotoimenpiteitä. Ensisijaisesti ajattelin soittaa auton kuskille. Lisäksi kirjoitin jo valmiiksi heippa-lapun, jonka jättää auton ikkunaan, jos en saisi kuskia kiinni. Palatessani varttia myöhemmin pihalle tarkistamaan tilannetta auto olikin lähtenyt, joten ongelma ratkesi ihan itsestään ja sain auton latautumaan.

Sähköautolla Lappiin?

Kaupunkipyörittelyssä virtaa riittää aina, mutta entä sitten kun sähköautolla pitää päästä vähän kauemmas?

Jostain syystä yleisessä keskustelussa ihmisillä on usein suunnaton tarve ajaa sähköautolla Lappiin yhdeltä istumalta. Minulla ei ollut tarvetta päästä niin kauas, mutta kokeilin sähköautolla reissaamista ajamalla Ylivieskaan, jonne on matkaa Jyväskylästä 240 km. Leafin range talvella oli ajotietokoneen mukaan noin 210 km, joten auto olisi ladattava matkan varrella.

Jyväskylästä nelostietä pohjoiseen ajaessa ensimmäinen 50 kW pikalaturi sijaitsee 134 km päässä Pihtiputaalla Niemenharjun matkakeskuksessa. Muita ei matkan varrella ole, joten auto olisi pakko ladata siinä.

Tein reissun poikkeuksellisesti yksin, sillä armas mieheni kieltäytyi lähtemästä mukaan. Häntä ei kiinnostanut yhtään matkan pitkittyminen lataamisen takia eikä epävarmuus siitä, toimiiko laturi tai onko joku muu varannut sen jolloin matka pitkittyy entisestään.

Lataaminen matkan varrella Pihtiputaalla - lataus keskeytyi itsestään

Jännitin Niemenharjun matkakeskukselle kaartaessani eniten sitä, olisiko pikalaturi vapaana. Jos ei olisi, venähtäisi päivällisaika turhan pitkäksi. Onneksi paikalla ei ollut ketään ja sain kytkettyä auton Fortum Charge & Drive laturiin. Autossa oli mukana Fortumin RFID-tagi, jolla lataukset menivät Nissanin maahantuojan piikkiin.

Lähtiessäni matkaan akun varaus oli 100% ja kantama 217 km. Kun täyden akun kapasiteetti on 40 kWh, voidaan laskea että oletettu kulutus on 18,4 kW/100 km.

Tauolle tullessani varaus oli 29% ja kantama enää 74 km. Matkaa oli 134 km, mutta kantamasta hupeni 183 km eli noin 37% arvioitua enemmän. Kulutukseni oli ajotietokoneen mukaan kuitenkin vain 16,1 kW/100 km, joten en ymmärrä miksi kantamasta hävisi noin paljon.

Sähköautoilijat korostavat aina, että pitkillä matkoilla on muutenkin hyvä pitää taukoja, joten matkan varrella lataaminen on ihan ok. Asennoiduin siis sähköautoilijaksi ja nautin päivällisen matkan varrella. Normaalisti olisin syönyt kotona lähtiessä ja ajanut tuon reilun kolmen tunnin rupeaman yhdeltä istumalta.

Mutta siinä missä minä söin lautaseni tyhjäksi, Leafilla ei ollut ruokahalua vaan puhelinsovellus ilmoitti 76% kohdalla, että lataus on keskeytynyt. Varaus riittäisi kuitenkin viimeiselle 110 km matkalle, joten en jaksanut kesken ruokailun käydä laittamassa latausta takaisin päälle.

Leafin akku latautui 28 minuutissa 16,44 kWh verran. Pikalataus maksoi 0,20 e / minuutti, joten lataus maksoi kokonaisuudessaan 5,60 e.

 

Lataaminen perillä Ylivieskassa - minuuttihinnoiteltu latauspiste ei ole parkkipaikka

En voinut ladata autoa Ylivieskassa veljeni luona, mutta onneksi läheisen Osuuspankin seinässä on Fortumin Charge & Drive Type 2 -latausasema. Aamulla akku olisi täynnä ja auto valmiina päivän seikkailuihin.

Pari tuntia myöhemmin tajusin, että vaikka auto latautuu vain 7 tuntia, laskutus juoksee niin kauan kuin auto on kiinni tolpassa.

Periaatteessa oli ihan turhaa säästellä, sillä Fortumin poletilla maksetut lataukset menivät Nissanin piikkiin, mutta kun on säästäväinen niin on säästäväinen. Myös muiden rahojen osalta. Kävin siis hakemassa auton pois.

Akun varaus oli Ylivieskaan saapuessani 16% ja kantama 43 km. Reilun kahden tunnin latauksen aikana varaus kasvoi 56%:iin ja range 137 km:iin. Lataus maksoi 0,04 e minuuttihinnalla reilu 5 euroa.

Lataaminen aamulla Ylivieskan Kärkkäisellä - muista tarkistaa laturin nopeus etukäteen

Keskeytin illan latauksen osittain siitä syystä, että olimme aamulla menossa Kärkkäinen-tavarataloon, jonka pihassa on ilmainen latauspiste. Olin saanut jostain päähäni, että siellä olisi pikalaturi, mutta se olikin tavallinen Type 2.

Hidaslataus oli pieni takaisku, mutta ei vaikuttanut päivän kulkuun, koska akku oli latauspisteelle tullessa vielä puolillaan. Pitää muistaa jatkossa tarkistaa huolellisemmin, minkä tyyppinen kohteena oleva latauspiste on. 

Suurin haaste lataamisessa oli saada Leafin latausluukku auki, sillä edellisillan loska oli jäätynyt yöllä kiinni. Automyyjä oli onneksi vinkannut että jääraappa on hyvä työkalu avaamiseen ja sillä sainkin väännettyä luukun auki. Itse lataaminen oli helppoa eikä vaatinut kuin pistokkeen kiinnittämisen tolppaan.

Akun varaus oli noin 50% ja range reilu 120 km latauspisteelle tullessani. Tunnin latauksen jälkeen varaus oli 69% ja range 165 km.

Lataaminen Kalajoella - pikalaturi ei toiminut

Ostosreissun jälkeen suuntasimme 40 km päähän Kalajoen kylpylään. Ennen altaisiin hyppäämistä käväisimme kahvilla Ostoskylä Raitti -kauppakeskuksessa, jonka pihassa on Fortumin pikalaturi. Nyt saisin akkuun reilusti virtaa!

Mutta kuinkas sitten kävikään? Latauslaite ei reagoinut RFID-tagin näyttämiseen muuten kuin piippailemalla ja ilmoittamalla, että irrota kaapeli autosta. Yritin käynnistää latauksen ainakin neljästi, mutta aina sama juttu. Hylkäsin latauslaitteen muutaman ruman sanan saattelemana ja ajoin viereiselle Type 2 -latauspisteelle. Sekään ei suostunut lataamaan ekalla yrittämällä, mutta toisella alkoi ladata.

Sähköauton vakiovarustukseen pitäisi muuten lisätä lumilapio, sillä molempiin Raitin latausasemiin ylettääkseni jouduin astumaan lumihankeen.

Kahvitaukomme kesti 39 min, minä aikana akkuun meni 4,223 kWh sähköä. Lataus maksoi 0,04 e minuuttihinnalla 1,56 e. Akun varaus oli tämän jälkeen 54% ja range 125 km.

Lataaminen Ylivieskan Centria ammattikorkeakoululla - pikalaturi olikin hidaslaturi

Olin ajatellut, että lataisin auton seuraavana aamuna Ylivieskan Centria ammattikorkeakoulun ilmaisesta pikalaturista. Akku tulisi täyteen pikalaturissa noin tunnissa, minä aikana voisimme käydä vaikka kävelylenkillä. 

Illalla Ylivieskaan palatessamme akkua oli jäljellä enää 16%, joten päätin käydä testaamassa Centrian saman tien. Tulisi sitten samalla aamulle varmuus, että se toimii.

Centrian pikalaturissa oli huomautus, että sitä suositellaan vain Nissan Leafin lataamiseen. Sopi minulle siis! Chademo-liitin oli erilainen kuin aiemmat, koska siinä oli hassu kahva, joka piti osata kiinnittää, että lataus kytkeytyy. Pienen säädön jälkeen auto saatiinkin latautumaan.

Pikalaturi syötti akkuun 2,1 kWh sähköä 8 minuutissa.

Latauksen hitaahko nopeus herätti Instagramissa pientä ihmetystä, sillä 50 kW Chademosta pitäisi saada enemmän sähköä kuin mitä sain. Kävikin sitten ilmi, että Centrian Chademo on teholtaan vain 16 kW eikä suinkaan 50 kW. Kannattaa siis tarkistaa, minkä tehoisia laturit ovat, ettei tule pettymyksiä. Ei minulle tullut mieleenkään, että latauskartalla näkyvä oranssi pikalatauspiste olikin hidas pikalataus.

Lataaminen Ylivieskassa täyteen kotimatkaa varten

Leafin akun täyttäminen 16 kW pikalaturilta olisi vienyt turhan kauan, joten muutin suunnitelmia ja vein auton aamulla tutulle Osuuspankin Fortum Charge & Drive Type 2 -laturille.

Auto oli latauksessa lopulta 8 h. Akku tuli täyteen jo 6,5 h kohdalla, mutta minuuttiperusteinen maksu pyörii niin kauan kuin auto on kiinni tolpassa. Lataus maksoi 0,04 e/min, joten hintaa kertyi kokonaisuudessaan 19,20 e.

Lataaminen kotimatkalla Niemenharjun matkakeskuksella - tylsää odottelua

Paluumatkalla keli oli plussan puolella ja tiet märkiä ja loskaisia. Tämä näkyi myös kulutuksessa, joka nousi huomattavasti tulomatkasta ollen 19,6 kWh/100 km.

Lataustauko oli jälleen pidettävä Pihtiputaalla, jonka laturi oli onneksi tälläkin kertaa vapaana. Auto töpseliin ja ... sitten vain odottelua. Lähdin matkaan suoraan ruokapöydästä, joten puolentoista tunnin ajon jälkeen ei ollut tarvetta syödä mitään. Kahvi ei maistu, joten ei sitäkään. Niinpä sitten istuin autossa ja sometin 40 minuuttia, mutta mieluummin olisin käyttänyt tuon ajan matkan tekoon ja ollut aiemmin perillä.

Auton toimintamatka oli lähtiessä 210 km ja tauolle tullessa 62 km. Olin ajanut vain 111 km, joten kulutus oli 33% auton arvioimaa isompi. Kotiin oli vielä 141 km, joten laskin, että auton toimintamatka pitäisi olla vähintään 171 km, että uskalsin lähteä jatkamaan matkaa. 

Latasin autoa 41 minuuttia ja sain siinä ajassa 21,44 kWh sähköä. Lataus maksoi 8,20 e. Akun varaus oli latauksen päätteeksi 88% ja toimintamatka 183 km.

Lataaminen Prisma Seppälässä - latausaseman käytettävyys 4-

Viikon ruokaostoksilla kävimme Seppälän Prismassa, jossa on kolme Type 2 -latausasemaa. Ne ovat Liikennevirran operoimia, mutta Prisma tarjoaa lataamisen ilmaiseksi. Lataustolpan saa auki millä tahansa RFID-tunnisteella, vaikkapa S-Etukortilla.

Leafin lataus meinasi tyssätä siihen, että en saanut lataustolppaa auki. Vaikka kuinka liikuttelin S-Etukorttia luukun yläreunassa olevan tarran alueella, luukku pysyi kiinni. Kun se lopulta aukesi, näytti siltä, ettei kohdistustarran kohdalla ole muuta kuin metallinen ovi. Korttia olisi pitänyt varmaan näyttää tolpan yläreunan alueelle jossa palaa valo. 

Kaupasta tullessa päätin kuvata Instagramiin videon lataustolpan heikosta käytettävyydestä (2. kuva) ja olisi kyllä itkettänyt jos ei olisi naurattanut, koska minulta meni minuutti ennen kuin sain luukun taas auki! Viereiseen ruutuun kurvannut Ampera-kuski ei saanut oman tolppansa luukkua myöskään auki, vaan joutui siirtämään autonsa seuraavaan ruutuun.

Ladatessani Leafia Prisman parkkihallissa mietin, että ilmainen Type 2 -lataus on lähinnä hyvää mainosta liikkeelle. Hirveän pitkälle sillä ei kuitenkaan pääse, ellei kaupassa viihdy vähintään tunnin.

Viivyimme Prismassa 45 minuuttia ja siinä ajassa akku ehti täyttyä 4,5 kWh verran. Varaus kasvoi 65% -> 78% ja toimintamatka 142 km -> 174 km.

Lataaminen viikonloppuna Palokan Lidlissä - ilmainen pikalaturi <3

Käydessämme toisena viikonloppuna anoppilassa Leafin reipas kulutus pääsi yllättämään. Pois lähtiessä auto näytti rangeksi 76 km ja varaus oli 30%. Sen piti riittää ihan hyvin kotiin, koska matkaa oli vain 49 km. Perillä varaus oli kuitenkin enää kuumottava 5% ja range 13 km. Jo matkan varrella auto alkoi valittaa, että etsi nyt hyvä ihminen latauspaikka!

Optimaalisessa tilanteessa sähköautoilija ajaisi kotiin, laittaisi töpselin seinään ja lähtisi aamulla taas liikkeelle. Mutta missä ladata auto kun kotona ei onnistu? Arkena olisi ollut helppo jättää auto työpaikan laturiin, mutta viikonloppuna se ei ollut vaihtoehto.

Ratkaisu löytyi Palokan Lidlistä, joka hemmottelee asiakkaitaan ilmaisella pikalaturilla! Pikalaturi ja Lidl ovatkin hyvä kombo, koska ko. kaupassa käyntiin menee harvoin varttia enempää, mutta vartissa akku ehtii latautua pikalaturista jo ihan kivasti. Paikalla on myös Type 2 -latausmahdollisuus.

Jyväskylässä on myös Liikennevirran pikalaturi Tourulassa Kivääritehtaalla, mutta suosin tietysti Lidliä sen ilmaisuuden takia. Tuli toki tehtyä vähän heräteostoksia latauksen aikana, ettei se ihan ilmainen ollut. Suurin jännitys Lidlin parkkihalliin kurvatessa oli aina, että onko laturi varattu. Yhden kerran se oli (menimme silloin Prismaan) ja kahdella kertaa ei.

Ensimmäisellä pikalatauskerralla Leafin akkuun meni 16 minuutin kauppareissun aikana 11,86 kWh sähköä, mikä kasvatti varauksen 5 -> 34 % ja rangen 13 -> 88 km.

Toisella pikalatauskerralla Leafin akkuun meni 15 minuutissa yllättäen vain 4,8 kWh sähköä, mikä on alle puolet edelliskerran määrästä. Akun varaus oli lopussa 76%, mutta ei kai latauksen pitäisi vielä tuossa vaiheessa hidastua noin paljon? 

Yhteenveto

Lähdetään siitä, että sähköauto vaatisi kotilatausmahdollisuuden. Ilman sitä pari viikkoa Leafilla oli vähän extreme-testi. Työpaikan latausmahdollisuus onneksi pelasti paljon, mutta viikonloppujen autoilut vaativat luovuutta!

Reissut sähköautolla vaativat erilaista suunnitelmallisuutta kuin polttiksella. Toki kun "laji" tulee tutummaksi, oppii tuntemaan auton kantaman ja vakiovierailupaikkojen latauspisteet. Nyt kun auto oli vieras, akku pieni ja kulutusmittari ylioptimistinen, stressasin reissun päällä jatkuvasti hieman akun riittämistä ja latasin autoa enemmänkin kuin olisi tarvinnut.

Ylivieskan reissulla olisin kyllä selvinnyt vähemmilläkin latauskerroilla, jos olisin tehnyt kotiläksyt hyvin eli tarkistanut latauspaikkojen tehot etukäteen enkä myöskään ryhtynyt ylisäästäväiseksi.

Lataustauot pidemmillä matkoilla ovat ok jos kaipaa taukopalaa, mutta ruokapöydästä ruokapöytään matkatessa kolmen vartin pysähdys pelkän lataamisen vuoksi on tylsä!

Pääteiden varrelle tarvittaisiin tiheämmin pikalatureita, koska nyt niitä oli esimerkiksi nelostiellä reitilläni tasan yksi. Siihen olisi siis pakko pysähtyä ja pitää sormet ristissä, ettei kukaan muu ole lataamassa, ettei matka pitene entisestään.

Oma hommansa sähköautoilussa on latauspisteiden etsintä. Käytin siihen Sähköautoilijat ry:n ylläpitämää latauskartta.fi palvelua ja maailmanlaajuista PlugShare-palvelua, joissa molemmissa voi rajata hakua lataustyypeillä.

Bensa-asemaakin joutuu joskus etsimään uudelta paikkakunnalta, mutta yleensä isot kyltit pääteiden varressa riittävät opasteeksi. Sähköautojen latauspisteistä ei sen sijaan paljon huudella, ote on turvauduttava verkkopalveluihin. Niistä näkee myös, miten nopeasti sähköä saa. Reissun päällä ei yleensä ole aikaa pysähtyä hidastelemaan Type 2:een.

Elämää Leafin jälkeen

Viime viikonloppuna minulla oli Kuopion Autokauppa Ecorun taloudellisuusajokilpailussa lainassa 64 kWh akulla varustettu Hyundai Kona Electric. Sillä oli paljon leppoisampi ajaa kuin Leafilla, kun akku vain riitti ja riitti.

Kilpailun 200 km matkan jälkeen auton kantama oli vielä 150 km, olisin päässyt sillä melkein takaisin Jyväskylään saakka! Ison akun miinuspuoli on pitkä odottelu pikalaturilla, mutta toisaalta akkua ei tarvitse ladata läheskään täyteen ja silti autolla pääsee pitkälle. Lataus siis hidastuu mitä täydempi akku, joten on ajallisesti tehokkaampaa lopettaa lataus esim. 80% kohdalla.

Ensi viikolla haen Vantaalta Hyundain maahantuojalta lainaan Ionic Electricin, jolla ajan viikkoa myöhemmin pk-seudulla järjestettävän taloudellisuusajokilpailuun. Ioniqilla saattaa stressikäyrä taas nousta, sillä akku on vain 28 kWh ja luvattu range 280 km. Saa nähdä myös pääsenkö jonottelemaan kotimatkalla pikalatureille, sillä kiirastorstaina lienee muutama muukin liikenteessä...

Kona- ja Ioniq-seikkailuistani pääsette lukemaan tulevissa blogipostauksissani, joten pysykää kuulolla!

Kiire ja liikenne - testatusti huono yhdistelmä!

perjantai 29.12.2017 Avainsanat: Jenni , Kolarointi , Liikenneturvallisuus , Pohdiskelu , Talvi

Kiireellä on ihmeellinen vaikutus. Vaikka olen normaaleissa oloissa rauhallinen ja harkitseva kuski, kiireessä nämä hyveet välillä unohtuvat. Päähän ei mahdu muuta kuin ajatus, että on pakko päästä äkkiä perille. Pari viikkoa sitten meinasin päätyä siitä hyvästä kaiteeseen.

Olin luvannut olla kotona vastaanottamassa vieraita klo 18 ja olin siitä pari minuuttia myöhässä. Taivaalta satoi räntää ja moottoritiellä oli paikoitellen nuoskalunta ja loskaa. Päätin silti lähteä toisen auton vanavedessä ohittamaan edellä ajanutta peräkärrynvetäjää. En jaksanut kökkiä sen perässä, kun pitäisi olla jo perillä. 

Viereisellä penkillä istunut järjen ääni eli rakas mieheni huomautti, että ei ole mitään hyötyä ohittaa kolmen kilometrin motaripätkällä, mutta minä jääräpäisesti sivuutin järjen äänen ja lähdin ohittamaan. Ajattelin, että homma on ihan hallussa, kun ohitan rauhallisesti ja järki kädessä.

Ohituskaistalla nopeuteni oli 95 km/h pintaan, mutta loivassa kaarteessa oikealle annoin nopeuden aavistuksen tippua, sillä siinä oli vähän paksummin lunta.

Ihan kaarteen lopussa auto alkoi yllättäen heittelehtiä. Ehdin ajatella, että nyt kolisee. Jarrutin hieman, ohjasin luiston suuntaan ja pyrin ylipäätään pitämään auton suorassa. Sitten renkaat nappasivatkin kiinni paljaasta asfaltista ja auto oli taas hallinnassani.

Koko tilanne kesti vain muutaman sekunnin, minkä jälkeen suoritin ohituksen loppuun ja ajoin hieman säikähtäneenä kotiin. 

Kyllä minua nolotti! En kehdannut oikein puhuakaan aiheesta kun nolotti nin paljon. Asiaa sivuten laskeskelimme kuitenkin säästettyjä sekunteja. Kolmen kilometrin matkaan menee 27 sekuntia enemmän, jos ajaa satasen sijasta 80 km/h. 

Tilanne tallentui autoni koejalautakameraan. Videolla se ei näytä yhtään niin pahalta kuin tuntui, koska auton perä heitti, ja kamera on kiinni tuulilasissa. Videon perusteella näyttäisi siltä, että auto lähti lapasesta, koska ajoin/ajauduin pois paljaalla asfaltilla olleesta urasta suoraan paksuun loskavalliin.

Viikkoa myöhemmin ajoin jälleen samanlaisessa kelissä, mutta sillä kertaa ei ollut kiire mihinkään. Moottoritien ohituskaistalla oli jälleen loskaa, mutta ei tehnyt mieli yhtään kokeilla onnea siinä. Ei suorastaan tullut edes mieleen. 

Tämän jälkeen pystyin puhumaankin edellisen viikon tapahtumasta. Uusi kerta samanlaisessa kelissä sai minut nimittäin viimeistään tajuamaan, miten idiootti olin ollut edellisellä kerralla!

En pysty jälkeenpäin käsittämään, miten kiireellä voi oikeasti olla niin rankasti järjenjuoksua sumentava vaikutus. Miten se saa uskomaan, että ei tässä mitään voi tapahtua, kun kiireettömänä samassa tilanteessa näkee riskit eikä todellakaan ajaisi samalla tavalla? 

Tästä on nyt otettu opiksi ja voin viisaampana aloitella uutta vuotta. Onko teillä käynyt vastaavaa?

Leonidaksen kuusenhakureissu

lauantai 23.12.2017 Avainsanat: Jenni , Leonidas , Talvi , Yleinen

Meillä on ollut jo monta vuotta perinteenä, että käydään viikkoa ennen joulua poimimassa anoppilasta joulukuusi. Kasvatettua kuusta en voisi kuvitellakaan, koska ne eivät näytä luonnollisilta tiheine oksineen. Ja muovikuusi - ei ikinä! Oman kuusen kaatamisessa on myös tekemisen meininkiä, kun minä kaupunkilaistyttö saan sahan käteeni. :D

Automme on aina määrittänyt joulukuusen pituuden. Ensimmäinen kuusemme oli ehkä 130 cm pitkä mahtuipa kätevästi jätesäkissä Poloon. Sen jälkeen kuuset ovat kasvaneet (heh) ja viimevuotinen taisi olla jotain 180 cm. Sen saaminen Leonidaksen kyytiin oli jo aika temppu, kun ei ole perän mitalla siunattu tuota autoa.

Toisaalta vanhempani kuljettavat ostokuusensa vuoden 2000 Audi A4:llään, mistä ei aa edes penkkejä kaadettua! En tajua miten kuusi mahtuu siihen, mutta äiti kuulemma istuu aina takapenkillä isin takana ja kuusi matkustaa herroiksi takapenkin ja takakenoon kallistetun etupenkin päällä. 

Asiaa varmaan auttaa sekin, että ostokuusi on sukassa ja luomukuusi on lähinnä koitettu tunkea isoon jätesäkkiin eli vie tilaa leveyssuunnassa myös.

Tänä löytämäni joulukuusi oli taas vähän pienempää mallia ja mahtui autoon kivasti. Sellainen minun mittaiseni eli 160 cm pitkä kuusi menee autoon heittämällä. Valitettavasti en tästä heitosta vaan tajunnut ottaa kuvaa eikä arkistoistakaan löytynyt yhtään…

Kuusen kantamisen tyylinäyte.

Kuusenkaatopäivänä sateli räntää aika huolella ja meinasin liukastua kiireessä kaiteeseenkin! :o Mutta se on eri tarina se, katsotaan josko kehtaan kirjoittaa sen myöhemmin tänne. Lupaan ottaa siitä opikseni.

Räntäsateessa ajaessa ja ravan lentäessä kaaressa mietin, että eipä olisi hirveän kiva keli kuljettaa kuusta auton katolla. Auto oli tuon reissun jälkeen aikamoisessa kuorrutuksessa, niin miettii sitten, missä kuorrutuksessa kuusi olisi. Suihkuun joutaisi ennen pystytystä! Toisaalta taitavat suositellakin kylmällä vedellä suihkuttamista sulatellessa, joten siinähän se tulisi samalla pestyä...

Minä lähden nyt uusintareissulle anoppilaan hakemaan kinkkua ja viemään italiansalaattia. Toivotaan, että auton maavara riittää tai sinne vievä metsätie on aurattu. Lapion otan ainakin varmuuden vuoksi mukaan!

Toivottavasti teidän joulukuusenne on jo saatu turvallisesti kotiin ja voitte pikkuhiljaa rauhoittua joulun viettoon. Kivaa joulua kaikille! 

Hyvät joulut toivottaa Leonidas ja tonttu!

Takatalvi yllätti - 270 km kesärenkailla loskakelissä

tiistai 09.05.2017 Avainsanat: Ecorun , Leonidas , Ongelmatilanteet , Pohdiskelu , Reissut , Renkaat , Talvi

Ajatukseni huhtikuun toiseksi viimeisenä viikonloppuna: Oih, kylläpä sääennuste näyttää mukavan lämmintä keliä vappuviikonlopulle! Vaihdanpa autoon kesärenkaat, koska +10 asteessa ei viitsi enää ajaa Helsinkiin ja takaisin kitkarenkailla.

Ajatukseni huhtikuun viimeisenä viikonloppuna: Eeh, ei pitänyt ihan sääennuste paikkaansa! Räntää on maassa jo pari senttiä ja lisää tulee taivaan täydeltä ja pitäisi lähteä ajamaan Helsingistä kotiin Jyväskylään. Että pitikin vaihtaa talvirenkaat pois!

Renkaidenvaihdon ajankohta meni tänä keväänä tosissaan ihan pieleen ja jouduin ensimmäistä kertaa elämässäni jouduin ajamaan kesärenkailla talvikelissä. Suorastaan kahdesti, sillä lunta oli maassa myös keskiviikkoaamuna, mutta onneksi silloin ajettavana oli sentään vain 7 km töihin. Enpä tiennyt, että se on vasta alkusoittoa takatalvelle…

Takatalvi saapuu

Yhdistin #pinghelsinki-reissuun taloudellisen ajon harjoitukset ajamalla Jaakon kanssa lauantaina parin vuoden takaisen kilpailureitin. Jaakko on lupautunut kaikkiin tämän kauden ecorun-kisoihin kartturikseni, mistä olen todellaonnellinen!

Ennen lähtöä Jaakko kyseli, että miten pitkän lenkin haluan ajaa, sillä sääennuste näyttää iltapäiväksi ja illaksi vähän huonoa keliä. Totesin, että ei anneta sen häiritä, vaan ajetaan koko 240 km lenkki kun kerrankin on mahdollisuus harjoitella.

Puolivälin jälkeen taivaalta alkoi tulla räntää, mutta en antanut sen häiritä. Ajettuamme 2/3 reitistä oli kuitenkin pakko alkaa huomioida muuttunut keli, sillä räntä alkoi jäädä maahan ja mutkissa alkoi olla vaara, että auto lähtee luistelemaan. Seuraavalla tauolla autoa oli jo puhdistettava lumesta, sillä etututka ja rekisterikilpi olivat muurautuneet umpeen ja pyhkijät tampanneet tuulilasin reunaan tiiviin kerroksen lunta. Onneksi lumiharja oli vielä mukana!

AT:lla oli pakko siivota tuulilasi, etututka ja valot lumesta.

Saapuessamme maaliin kävi selväksi, että kotimatka Helsingistä Jyväskylään tulisi olemaan pitkä ja jännittävä. Viimeisestä risteyksestä liikkeelle lähtiessä renkaista ei tahtonut löytyä pitoa, sillä lumi oli peittänyt maan. Ei ollutkaan kyse mistään pikkusateesta. Ja lisää tuli taivaan täydeltä.

Päätin silti ajaa Jyväskylään, koska ei huvittanut käydä etsimään yöpaikkaa. Ajattelin, että varovaisesti ajaen selviäisin kotiin, mutta vähän kyllä jännitti. Vaarana oli myös se, että vaikka itse ajaisi tosi varovaisesti, niin muut eivät välttämättä niin tee ja sillä voi olla ikäviä seurauksia.

Tämä näkymä ecorun-reitiltä oli vasta alkusoittoa...

Rauhallisesti moottoritiellä

Moottoritietä Lahteen ajaessa mietin, että onneksi liikenteessä oli muitakin, sillä liikenne piti ajourat sulina. Nopeusrajoitus olisi sallinut ajaa 120 km/h, mutta kuin yhteisellä päätöksellä autojen matkavauhti asettui 80 km/h:iin. Tämä teki etenemisestä kohtuu turvallista, koska ei tarvinnut juuri ohitella tai olla ohitettavana.

Muutamia ohittajiakin moottoritiellä toki oli, mutta onneksi vain muutama. Ikävimpiä olivat ohittajat, jotka palasivat oikealle kaistalle liian ajoissa. Märällä kelillä hätäilijät lähinnä ärsyttävät sotkemalla tuulilasin, mutta nyt kaistanvaihto heitti loskaa päälle niin, että ennen tuulilasin pyyhkimistä siitä ei nähnyt ollenkaan läpi! Kaikki eivät myöskään ajaneet vasemman kaistan urissa, minkä seurauksena koko ohituksen ajan loskaa oikein suihkusi viereiselle kaistalle ja siinä ajavien päälle...

Suurin itseluottamus (ja toivottavasti talvirenkaat) oli eräällä Audi Q7 kuskilla, joka ohitti 83 km/h ajavan jonon peräkärryä vetäen. Ei sillä että peräkärryä muutenkaan saisi vetää noin kovaa, mutta tuossa säässä se vasta vajaata touhua olikin!

Moottoritiellä kaistaa vaihtaneen auton jäljistä näkee hyvin, miten paljon lunta maahan oli kertynyt.

Yhden auton päädyin itsekin ohittamaan. Ajettuani pitkään turvalliselta tuntunutta 80 km/h saavutin jonkun, joka ajoi vain 60 km/h. Ajelin jonkun kilometrin auton perässä miettien, uskaltaisinko lähteä ohittamaan. Suurin vaara oli mielestäni kaistalta toiselle siirtyminen, sillä siinä joutuu ylittämään loskavallin. Lopulta vaihdoin kaistaa hyvin varovaisella ohjausliikkeellä, ohitin auton ja palasin pitkän matkan päästä loivasti takaisin omalle kaistalleni.

Enempää ohituksia en tehnyt, vaan pysyttelin mieluummin turvallisemmilta tuntuvissa ajourissa. Niissäkin pysyminen vaati ajaman kieli keskellä suuta ja jos niistä ajautui vähänkään sivuun, kauhea lentävän loskan kohina alkoi heti kuulua auton pohjasta. Näin tapahtuessa päästin yleensä kaasun ylös, jotta auto ei vain lähde lapasesta. Eco-ajotilaa käyttäen vaihteisto kytkeytyy välittömästi vapaalle, kun kaasusta irrottaa. Mietin, että se on varmaan turvallinen valinta, sillä käsketäänhän sitä painamaan kytkin pohjaan silloinkin, kun auto joutuu vesiliirtoon. 

Olin ajatellut pitä tauon Vierumäen Matkakeitaassa, mutta räntäsade muutti suunnitelmia. Auto oli kevään rapakeleistä niin törkeä likainen, että ei tulisi kuuloonkaan, että tauon jälkeen kävisin harjailemaan siitä lumia pois. Niinpä kurvasinkin tauolle Lahden Kauppakeskus Karismaan, jossa auton sai tauon ajaksi mukavasti parkkihallin suojaan. Auton puskuri oli kerännyt päälleen monen sentin loskakuorrutuksen, joka oli niin tiivis, että se ei inahtanutkaan, kun tökin sitä vähän lumiharjalla rekisterikilven kohdalta...

Kiva lumikuorrutus Leonin puskurissa. Ei ihme, että etututka ei oikein pelittänyt...

Lisää lunta = vähemmän vauhtia

Tauon aikana räntää oli tullut yhä vain lisää ja bongasin matkalta kelin ensimmäisen uhrin: etelään päin ajanut farmariauto oli moottoritien suuntien väliseltä viherkaistaleelta poikittain, mutta onneksi ei näyttänyt käyneen kuinkaan. Samalla kohdalla tien reunassa oli pysähdyksissä rekka ja sen edessä henkilöauto. Mietinkin, että olisiko pysähtynyt rekka tullut yllätyksenä ulos ajaneelle autoilijalle, joka väistäessään toiselle kaistalle olis samoilla vauhdeilla ajautunut ojan puolelle. Muita ulosajoja en matkalta onneksi bongannut.

Heinolan jälkeen siirryin moottoritieltä normaalille maantielle, jolla matkanteko hidastui entisestään. Turvalliselta tuntui ajaa enintään 60-70 km/h. Liikennettä oli selvästi motaria vähemmän, eivätkä ajourat olleet enää yhtä sulat. Onneksi ei sentään ollut pakkasta!

Ohittajia maantiellä ei onneksi ollut kuin muutama, ohituskaistojenkin kohdalla henkilöautojen kuskit olivat fiksuja eikä monikaan lähtenyt riskeeraamaan että joutuisi loskaliirtoon kaistaa vaihtaessa.

Joutsan tienoilla ohi sen sijaan paahtoi Onnibus. Olen ollut saman linjan kyydissä muutaman kerran ja se oli arviolta noin vartin myöhässä aikataulusta. Oli muuten ajanut aika reippaasti keliin nähden!

Vastaantulijan valot näkyivät jo selkeästi, mutta bussi painoi samoilla vauhdeilla ohi sekä takanani ajaneesta autosta että minusta. Toki annoin vauhdin hiljetä, että se pääsee mahdollisimman nopeasti ohi ja takaisin omalle kaistalle. Bussi heitti kyllä selaisen loskamäärän tuulilasille, että sokaistuin täysin ja hyppäsin vaistomaisesti jarrulle. Vasta kotona tajusin, että oli ehkä tosi vaarallista jarruttaa kovasti loskassa, mutta se vain selkäytimestä. Onneksi autossa on ABSit ja ajonvakautus ja takanatulija riittävän kaukana.

Vähän ennen Hartolaa bongasin niin jouluiset kuuset, että piti pysähtyä ottamaan juhlapyhämeemikuva. :D

Taistelu väsymystä vastaan

Joutsan kohdilla alkoi myös vähitellen väsy painaa, sillä olinhan ajanut päivän aikana ensin yli neljä tuntia ecorunharjoitusta ja siinä vaiheessa hissutellut kotia kohti liki kolme ja puoli tuntia (+45 min tauko). Oli siis aika pitää eväs- ja jumppatauko. Voi olla Teboilin työntekijöillä ihmeteltävää, kun satunnainen autoilija tekee askelkyykkyhyppyjä ja muita liikketiä tankkauskatoksessa. Mutta kun ulkopuolella satoi!

Pitkään jumppatuokio ei jaksanut piristää, vaan Toivakan moottoriliikennetiellä sai taas alkaa pinnistellä tarkkaavaisuutta. Se on huono juttu hyvälläkin kelillä, mutta huonolla vielä pahempi, kun pitäisi pysyä tarkkaan omissa ajourissa. Vaajakosken ABC:llä olikin ehdottomasti seuraavan jaloittelutauon aika, vaikka kotiin ei ollut matkaa enää kuin 15 km.

Tauko Vaajakosken ABC:lla. Auto on entistä paksummassa kuorrutuksessa ja yhä vaan pyryttää.

Oma koti kullan kallis

Lopulta viisi ja puoli tuntia lähdön jälkeen olin kotona ja sain laittaa viestiä huolestuneelle perheelle ja kavereille, että hengissä ollaan.

Tulipahan koettua taas jotain uutta autoilun saralla, mutta varsinaisesti en voi suositella. Olin silti positiivisesti yllättynyt, että selvisin reissusta näin hyvin! Auto ei lähtenyt missään vaiheessa liukastelemaan enkä huomannut ajonvakautuksenkaan kaitseneen kulkemistani. Matkaa oli 272 km, varsinaiseen ajamiseen aikaa meni noin 4,5 h ja keskinopeus oli 60 km/h.

Olipahan reissu! Vertailun vuoksi menomatkaan meni vain 2 h 53 min...

Matka sai miettimään, että mitä siitä seuraisi, jos uusi tieliikennelaki poistaisi talvirengaspakon ja näin ollen autoilijat saisi itse päättää, millä renkaila ajavat talvella? Että tällaisessa kelissä jotkut ihan ehdoin tahdoin ajaisi kesärenkailla, koska "Kyllä siinä pärjää, kun ajaa vaan vähän hitaammin. Ei se lumi kuitenkaan pysy pidempään maassa!" En luota siihen, että kaikki autoiijat olisivat riittävän vastuullisia, vaan sitten seuraisi omien kykyjen ulosmittaamista, huonolle tuurilla oman tai jonkun muun hengen kustannuksella.

Mitä ajatuksia tämä reissu herätti teissä? Oletteko joutuneet kesärenkailla vastaaviin olosuhteisiin? Entä millaiset fiilikset teillä on mahdollisesta talvirengaspakon poistumisesta? 

Tietoa blogista

POLOinen on liikenne- ja autoblogi, jonka perustin kesällä 2008. Aiemmin autot eivät kiinnostaneet yhtään, mutta hankittuani auton olosuhteiden pakosta innostuinkin autoilusta oikein kunnolla. Liikenne on minulle peliä, jossa pyrin menestymään aina vain paremmin!

Kirjoittelen blogiin kaikenlaisista autoiluun liittyvistä asioista moottoripyöräilyä unohtamatta. Erityisesti sydäntäni lähellä ovat Volkswagen, liikenneturvallisuus ja taloudellinen ajaminen.

Ota yhteyttä: poloinenblogi(a)gmail.com

Arkistot
2019 (19)
joulukuu (3)
testi2
testijuttu
testijuttu
marraskuu (1)
Mikä sähköauto on taloudellisin? Espoo EV Challenge 12.10.2019
lokakuu (2)
Kylmää kyytiä sähköautoilla - Vesijärven Auto EcoRun 5.10.2019
Nastarenkaat vai kitkarenkaat? Molemmat!
syyskuu (1)
Paljon muutakin kuin sähköauto! Koeajossa hiljainen jättiläinen Audi e-tron 55 quattro
elokuu (1)
Miten pieni kulutus sähköauto Audi e-tron:illa on mahdollista saavuttaa? Suurajot EcoRun 11.8.2019
heinäkuu (1)
Secto Road Trip - sähköautoilla halki euroopan + mitä lataus maksaa?
kesäkuu (1)
Autoliiton AL 100 juhlaliittopäivät
toukokuu (2)
Kilpailijana Gladiaattoreissa - valmistautuminen, hakeminen ja kilpaileminen
Sähköautojen pienin kulutus! AL-Helsinki Ecorun 27.4.2019
huhtikuu (2)
Taloudellisuusajoa sähköautolla - Kuopion Autokauppa EcoRun 6.4.2019
Sähköauto ilman kotilatausmahdollisuutta ja 10 muuta tarinaa sähköauton lataamisesta
maaliskuu (2)
Testissä kuljettajan pikku apuri: automaattiset kaukovalot
Kun jarrupolkimesta tuli turha - koeajossa sähköauto Nissan Leaf
helmikuu (1)
Koeajossa aito ja alkuperäinen Volkswagen Polo Junior
tammikuu (2)
Koeajot Auto 2018 -messuilla - mitä erikoisempi, sen parempi
Auto 2018 messujen 5 kiinnostavinta juttua
2018 (20)
joulukuu (1)
Skoda Scala - ensifiilikset uutuudesta!
marraskuu (1)
Vain 3,6 millilitran päässä voitosta - Toyota EcoRun 6.10.2018
lokakuu (1)
Kolmas kerta toden sanoo? - Skoda Economy Run 2018
syyskuu (2)
Banaaninkuorilla baanalle! (bio)kaasuautojen päästöt, verotus ja tankkaus
Kaasuautolla taloudellisuusajokilpailussa - Suurajot EcoRun 12.8.2018
elokuu (1)
Tampere - jännittävimmät, hienoimmat ja vaarallisimmat liikennekohteet
heinäkuu (2)
Auton vuokraaminen ulkomailla - ensikertalaisen kokemuksia
Leonin ensimmäinen katsastus ja päivä filmitähtenä
kesäkuu (1)
Leonin 3-vuotishuolto - katolle pissiminen vaihtui karkkikaupan tuoksuun
toukokuu (3)
Seat Leon - murtumat takavalojen umpioissa
Seat Leon - DSG-vaihteiston kytkimen vaihto
Kaaharizombie pihtaamassa - Neste Pusula EcoRun 15.4.2018
huhtikuu (3)
Leonin pienin kulutus ikinä! AL Helsinki EcoRun 14.4.2018
Kulutustestailuja ennen kauden ensimmäisiä Ecorun taloudellisuusajokilpailuja
AL-Sport päivät Hyvinkään Sveitsissä
maaliskuu (1)
Kauden 2018 ecorun taloudellisuusajokilpailut - millä autolla ja kenen kanssa?
helmikuu (2)
Koeajossa upea coupé Lexus RC 300h
Pitääkö vilkkua käyttää aina risteyksessä kääntyessä?
tammikuu (2)
POLOinen 10 vuotta!
Auton lattian, takaluukun ja konepellin vaimennus
2017 (30)
joulukuu (3)
Kiire ja liikenne - testatusti huono yhdistelmä!
Leonidaksen kuusenhakureissu
Polkupyörän valot - miten niitä käytetään oikein?
marraskuu (2)
Startti - oppikirja opetuslupaopetukseen
Autoliiton opetuslupainfo - kaikki mitä halusit tietää ajokortin hankkimisesta opetusluvalla
lokakuu (3)
Toyota Ecorun - uudenlainen taloudellisuusajokilpailu
Lotus Elise ja täydellisen rypsipellon metsästys
Pihistelyä ja mahtavia maisemia - Skoda Economy Run 2017
syyskuu (1)
HJC R-PHA 70 - ei enää ikinä aurinkolaseja moottoripyöräillessä!
elokuu (3)
Vuoroin vieraissa - tsekkiläiset taloudellisuusajajat tuhansien järvien maan ecorunissa
Liikaa hifistelyä, liian vähän pihistelyä - Suurajot NEZ EcoRun 13.8.2017
Pikaisessa koeajossa Volkswagen Arteon ja ennakoiva adaptiivinen vakionopeussäädin
heinäkuu (3)
Tampereen liikennejärjestelyt yllättivät turistin
Skootteri ei ole lälläripyörä, ainakaan kaupungissa
Illalla olin voittaja, aamulla enää toinen - AKU EcoRun 9.7.2017
kesäkuu (3)
Motoristi Survival Tour - mahtava moottoripyöräkoulutus! (osa 2.)
Motoristi Survival Tour - mahtava moottoripyöräkoulutus! (osa 1.)
Auto jäi pikapesun ulkopuolelle - asiakaspalvelu keräsi pisteet kotiin + Voita ilmainen autopesu!
toukokuu (3)
Leonin 30 tkm huolto - öljynvaihto, vajavainen akku ja rasittavat natinat
Takatalvi yllätti - 270 km kesärenkailla loskakelissä
POLOinen PINGailemassa eli autobloggaaja sisällöntuottajafestareilla
huhtikuu (2)
Auton kuntotarkastus
Autourheilijat Pohojanmaalla
maaliskuu (3)
Pysähdyin moottoritiellä ja muita viikonlopun autoilukuulumisia
Kiveniskemän korjaus Leonin tuulilasista
Kauhea naarmu auton maalipinnassa!
helmikuu (2)
Koeajossa Lexus IS 300h - se parempi Toyota?
Audi Quattro Tour 2017 - miten Audit selvisivät laskettelurinteestä?
tammikuu (2)
Minkä näistä koeajaisin? Uusi Seat Leon, Toyota C-HR vai Lexus IS 300h?
Autojen sijaintitiedot vuotivat nettiin jo nyt
2016 (30)
joulukuu (1)
Auto 2016 -messujen hauskin koeajo: pikkuruinen sähköauto Renault Twizy
marraskuu (3)
Auto 2016 - lisää koeajoja, vuoristorata ja Opel OnStar
Auto 2016 -messut - autojen Mega Pop-Up myymälä ja paljon muuta
Muuttaako urheiluauto käyttäytymistä? Testissä Lotus Evora 400
lokakuu (4)
Onko yksisuuntainen Puistokatu oikeasti turvallinen pyöräilijöille?
Rengashotelli ja puuttuvat pultit
Skoda Economy Run 2016 - taloudellisen ajon kilpailu Tsekissä (osa 2/2)
Skoda Economy Run 2016 - taloudellisen ajon kilpailu Tsekissä (osa 1/2)
syyskuu (1)
Ford Driving Skills for Life
elokuu (3)
Koeajossa huikea urheiluauto Lotus Evora 400
Seat Leon äänieristys
Seat Leon resonoi ja natisee
heinäkuu (1)
Harjoittelu kannattaa! 1000 Lakes EcoRun 2.7.2016
kesäkuu (2)
Taloudellisen ajon vinkit hiekkatiellä ajamiseen
Leonin ensimmäinen öljynvaihto ja säästövinkki
toukokuu (4)
Kirottu kilpailu? Neste Myllylampi Ecorun 21.5.2016
Koeajossa faceliftin saanut superpihi Toyota Auris Hybrid
Yksi vai 50 hevosvoimaa?
Että sellainen moottoripyöräilykauden aloitus!
huhtikuu (3)
Rekisterikilpibongaus
Milloin U-käännös on kielletty?
Leonin takuukorjauksia
maaliskuu (2)
Ecorun ja autoslalom kilpaileminen
Onnistuuko taloudellinen ajaminen talvella? Savon Pihistys Kuopion Autokauppa Ecorun 27.2.2016
helmikuu (3)
Kokemuksia Leonin kitkarenkaista
Teslan lataaminen
Koeajossa vertaisvuokrattu unelma-auto Tesla Model S P85D
tammikuu (3)
Pysäköinti Jyväskylän satamassa
Auton lainaaminen naapurille - uhka vai mahdollisuus?
Nissan Juke Nismo RS - terrierimäinen möhköfantti koeajossa
2015 (40)
joulukuu (2)
Hauskaa joulua!
Autoslalom kilpailu Leonilla
marraskuu (3)
Around View Monitor ja muita lisäapuja kuljettajalle a'la Nissan
Päästöskandaaliauton(?) kulutusennätys
Koeajossa superhauska Mazda MX-5
lokakuu (4)
Volkswagenin vieraana Jyväskylän MM-rallissa
Nastarenkaat vai kitkarenkaat? Talvirenkaiden valinta Leoniin
Volkswagen Demo Tour 2015
Leonilla yli 1000 km yhdellä tankillisella!
syyskuu (4)
Jyväskylän Autotarvikkeen naistenilta
Ratti.fi - ajokortin opetuslupien välityspalvelu
Hipoen ohi ja kolmion takaa känny korvalla - suomalainen liikenne takapenkkiläisen silmin
Tehotytöt vauhdissa: Vesijärven Auto Ecorun
elokuu (3)
Yritys päihittää vakionopeussäädin ja hieman Ecorun-pohdintaa
Onnellista autoslalomia
Moottoripyörän talvisäilytys sekä huolto- ja myyntipohdintaa
heinäkuu (2)
Kurkku Kalajoella
Leonin CQuartz Finest -pintakäsittely
kesäkuu (2)
1000 Lakes EcoRun - taloudellisen ajon soratieralli?
Poloinen pysyy Poloisena, mutta Leon on nyt Leonidas
toukokuu (6)
Polon viimeiset pihistelyt: LänsiAuto Ecorun 18.4.2015
Leonin renkaiden vaihto uusiin ja pyörien suuntaus
Uudet vanteet ja renkaat Leoniin
Kilometrien kerryttämistä ja autovouhottajien tapaamista
Leonin luovutus
Leonin luovutushuolto
huhtikuu (4)
Leonin maahantulotarkastus
Moottorijarrutus vai vapaalla rullaaminen?
Onnellisten ajokoulu vm. 2015
Lisensoitu autourheilija!
maaliskuu (5)
Kitkarenkaat liukkaan kelin radalla
Koeajossa Toyota Auris Hybrid - ekotietoisen taviksen valinta
Automerkkien kevään kovimmat #some #kampanjat
Autourheilu todella kiinnostaa naisia!
Autoja, moottoriurheilua ja naisia
helmikuu (4)
Oho, tilattiin auto
Volkswagen Winter Drivingschool
Seat Leon jälleen testissä - onko Polo saamassa seuraajan?
Poloisen ensikosketus kitkarenkaisiin
tammikuu (1)
Mitä kaikkea POLOiselle tapahtui vuonna 2014?
2014 (41)
joulukuu (3)
Joulukuun lopun löpinät
Nissan Pulsar - ei mikään tähdenjäänne
Leidi liikenteessä
marraskuu (3)
Karvalakki-Leon vuokralla
Glosspoint - palvelua vailla vertaa
Testissä Ford Ranger Wildtrak -pick-up
lokakuu (3)
Renkaiden vaihto hintavertailu
Törttöilijöitä liikenteessä - blogaus vanhan ajan malliin
Auton vanteet netistä
syyskuu (4)
Rullahiihto liikenteessä
Sumussa ajaminen ja sumuvalojen käyttö
Polon toinen taloudellisen ajon kilpailu: maantiekulutuksen haamuraja rikki kirkkaasti!
EcoRun taloudellisuusajokilpailu Pololla
elokuu (2)
Kohta pihistellään taas!
Uudet keskikupit vanteisiin ja virallinen pysäköintipaikka
heinäkuu (3)
Moottoripyörän parantelua
Jyväskylä - Kuopio - Jyväskylä
Polon 3-vuotishuolto
kesäkuu (3)
Uusi Mazda3 - taviksesta katseenvangitsijaksi
Polon ensimmäinen katsastus
Testissä kuljettajan pikku-apurit: mukautuva vakionopeussäädin ja kaistanpitoavustin
toukokuu (2)
Ihana uusi Polo <3
Taloudellisen ajon kilpailu Ecorun
huhtikuu (3)
Kevään renkaanvaihtokuviot ja DSG:n öljynvaihto
Keski-Suomen Moottoripyöränäyttely vm. 2014
Ensiesittelyssä uusi Volkswagen Polo
maaliskuu (5)
Ja sitten kuolo korjasi Polon akun
Polkupyörien huoltoa
Seuraa Poloista!
Poloinen goes off-road
Volkswagen hyötyautojen talviajokoulu kevätkelissä
helmikuu (4)
Tänä talvena liukasta on vain radalla
Onnellisten ajokoulun opit käytännön kokeessa
Kohti onnellisempaa ajokulttuuria
Onnellista liukastelua
tammikuu (6)
Pohdiskellen Pohjanmaalle
Lyhyitä ajoja + kireät pakkaset = tyhjä akku
Onnellisten ihmisten ajokoulun startti ja läheltä piti
Koeajossa Seat Leon FR
Parhautta!
Hakkapedia-blogaajaksi
2013 (31)
joulukuu (2)
Tonttu-Polo
Taloudellinen ajotapa - kokemuksia Drivecon käytöstä
marraskuu (4)
Demo Tour 2013 ja kestohymy
Uudet nastarenkaat polkupyörään
Toyota Auris Hybrid
Kesäinen koeajorupeama
lokakuu (3)
Taloudellisen ajon harjoittelua Toyotan tapaan
Renkaiden vaihto Poloisen tapaan
Ongelmalliset vaihteet
syyskuu (5)
Uusi leiska!!
Jyväskylä - Toivakka - Kangasniemi - Hankasalmi - Lievestuore - Jyväskylä
Vähän erilainen ratapäivä
Puhdas auto - pahempi mieli?
Uusi polkupyöräni - Nishiki Hybrid Comp SLD
elokuu (2)
Harjaton pesu
Ja korvat lepää!
heinäkuu (2)
Nissan Juke Nismo
Polon kaksivuotishuolto
kesäkuu (2)
MP-kauden avaus
Polkupyörän renkaanvaihtopulmia
toukokuu (2)
Facebookista voi oikeasti voittaa jotain!
Kops!
huhtikuu (2)
Kuinka tyhjentää lompakko moottoripyöränäyttelyssä
Talven suruja
maaliskuu (3)
Uusi Golf ja Polo GT
Vihreä unelma
Rata 2013
helmikuu (2)
Nastarenkaat kaksipyöräiseenkiin - lopulta
Uuden vuoden kilpailun voittaja on...
tammikuu (2)
Yhteenveto ajokaudesta 2012
Uuden vuoden kilpailu
2012 (30)
joulukuu (2)
Herkkua on siinä monenlaista.
Ylimääräinen öljynvaihto ja takuukorjauksia
marraskuu (2)
Ei niin yllättävät ensilumet
Uusi Golf ja Robo-up!
lokakuu (2)
Moottoripyörä talvisäilöön
Lisää näkyvyyttä
syyskuu (2)
Se oli hyvä vanne
Uusi Audi A3
elokuu (4)
Kaahaavat motoristit vs. ohiteltava motoristi
Eerik pesussa
Yhden pysäköintiruudun ongelma
Polo 1 v!
heinäkuu (2)
Polo ja rätisevä Media-In
Auton kulutuksen seuranta
kesäkuu (3)
Jennin ja Eerikin ensimmäiset seikkailut
Varusteostoksilla
Moottoripyörän hankinta
toukokuu (4)
Sateiset pikakuulumiset
Sumuvalopelle ilman sumuvaloja
Vielä niistä jäljistä ovenkahvassa...
Kevätpesu - ja mitä kuran alta löytyikään
huhtikuu (1)
Päivävalot ja pimeiden perien ongelma
maaliskuu (4)
Ei Golfkärryä meille
Up!
RSS ja muuta yleistä
Näin poliisin, mokasinkohan?
helmikuu (3)
Liukastelua Lievestuoreella
Polo 6R 1.2 TSI DSG Highline
Poloa ulkoiluttamassa
tammikuu (1)
Analyysi pienestä punaisesta paholaisesta
2011 (37)
joulukuu (3)
Hauskaa joulua!
Paras häälahja ikinä!
Polon suojauskäsittely
marraskuu (2)
Polo Simoissa
Kuulumisia autonhuoltokurssilta
lokakuu (4)
Jyväskylä - Ylivieska - Jyväskylä
Tunnustus
Volkswagen Demo Tour 2011
Inssi läpi ... vaivoin
syyskuu (6)
Moottoripyörän teoriakoe läpi!
Olenko hidas oppimaan vai muuten vain hidas?
Rohkeasti liikenteen sekaan
Onko tämä nyt niin hämmentävää?
Pelottava moottoripyörätunti
Eka ajotunti moottoripyörällä
elokuu (8)
Ensimmäinen ja viimeinen kerta (MP 1/2)
Autonhuoltokurssi tulee taas!
Lelun ohjaksissa ja museoesineen kyydissä
Motoristin henkivakuutukset: jarruttaminen ja kääntäminen (MP 5/6)
Lisää kirjaimia ajokorttiin (MP 3/4)
Oho, ostettiin auto
Polo Junior ja Polo Senior
Terveisiä Pololta
heinäkuu (2)
Bilteman kromiset pölykapselit, osa 2
Helsingin keskusta taas vähän tutummaksi
kesäkuu (1)
Katsastus vm. 2011
toukokuu (2)
Pyöräilyneuvontaa
Econen
huhtikuu (2)
Matelua pääsiäisen paluuliikenteessä
Oikealle kääntyvä väistää ... jos väistää
maaliskuu (2)
Vuosihuollon paikka
Ratapäivä 2011
helmikuu (2)
Uudet talvirenkaat
Nissan JUKE
tammikuu (3)
Polkupyörä vuorostaan huoltoon
Uusi leiska
Mitä sanoo Polo 95 E10 bensasta?
2010 (30)
joulukuu (1)
Turvallista uutta vuotta!
marraskuu (3)
Käsittämätöntä toistoa
Polo GTI ja jokasyksyinen Scirocco-koeajo
Epätaloudellista taloudellista ajoa
lokakuu (4)
Saija ratissa
No nyt se sitten levisi
"Eivät renkaat kesää tee"
Simuloitu rengasrikko
syyskuu (6)
"Jarrut - vauhdin surma"
Voidellaan ettei leikkaa kiinni
Kuinka moottori toimii?
Auton perusrakenne tutuksi
Audi A1
Autonhuoltokurssi
elokuu (1)
Kaikkien aikojen ilotulitus ja kaikkien aikojen ruuhka
heinäkuu (1)
Pysäköinti Ainolanrannassa
kesäkuu (1)
Myöhäinen katsastus
toukokuu (2)
Outo ohituskaista
Kilpisenkatu - pyöräilijän inhokki
huhtikuu (1)
Kesärenkaiden vaihtoaika x 2
maaliskuu (2)
Pikavisiitti Helsinkiin
Hämärä ABS-ongelma
helmikuu (5)
Ratapäivä
Hieno Audi ja nuiva Audimies
Enää viikko!
Polo palasi elävien kirjoihin
Koskaan ei ole Polo jättänyt tielle ...
tammikuu (3)
Käsijarrun tärkeydestä
Ei tullut BC:tä, tuli pelkkä B
Paras synttärikortti
2009 (36)
joulukuu (1)
Pimeällä ajamisen kurssi - perinteisesti vai simulaattorilla?
marraskuu (1)
Ajelemassa
lokakuu (4)
Vahaa pintaan ja talvirenkaat alle
Jos edes joku ottaisi opikseen...
"Kiesi-kohu ei kolhinut Audi-kauppaa"
Sciroccoooo <3
syyskuu (2)
Uutta Poloa ihailemassa
Kootut seikkailut Helsingissä
elokuu (2)
Kutsu
Ylinopeusvalvonta: kootut selitykset
heinäkuu (1)
Jyväskylä-Lahti-Jyväskylä
kesäkuu (4)
Läheltä piti juhannuksena
POLOinen 1 v.
Peruuttelua
Polo kesäkuntoon
toukokuu (3)
Taas ratin takana!
Kyytiläisenä
Kun jarrua ei voikaan painaa
huhtikuu (3)
Taas Tampereella
Talvi väistyy
Pablo Picassoa testaamassa
maaliskuu (6)
Huolto ja katsastus - uusi yritys
Katsastus
Vuosihuolto
Vaajakosken liikenneympyrässä ajaminen
Pesua kaivattaisiin
Ilmaista liukastelua
helmikuu (5)
Volkswagen Polo vm. 2008 vs. 2004
Automaattia testaamassa
Jyväskylä-Tampere-Jyväskylä
Kunnossa!
Palautetaan korjaamolle
tammikuu (4)
Oma Polo kullan kallis
Yksi Polo korjaamolle, toinen Polo vuokralle
Kolareita kerrakseen
Polo kolarissa
2008 (24)
joulukuu (1)
Valoton risteys sekoittaa päät ja aiheuttaa vaaratilanteita
marraskuu (3)
Pysäköintipaikasta sakkopaikaksi
Talvea odotellessa
Pientä koristelua
lokakuu (4)
Uudet autot tuoksuvat hyvälle
Ei ole pakko mennä jos ei mahdu
Kirkkaita kilometrejä!
Paluu liukkaalle
syyskuu (5)
Unelma-autoni
Autoton päivä
Inssimuistoja
Jopas oli ohitus
Jyväskylä-Hämeenlinna-Jyväskylä
elokuu (6)
Kuukauden viimeinen päivä
Ollaanpa sitä nyt niin kiireisiä
Törttöilijöitä liikenteessä
Jenni testaa
Kesäkumit vaihtoon
Hetken loisto
heinäkuu (2)
Liukastelua 2-vaiheessa
Arvioiva ajo
kesäkuu (3)
Uudet matot
Tyhmiä ohituksia rauhallisessa juhannusliikenteessä
Taustaa

Katso suosituimmat vaihtoautomme juuri nyt!