POLOinen

POLOinen

Jaa sivu POLOinen
Suodatettu avainsanalla ecorun

Miten pieni kulutus sähköauto Audi e-tron:illa on mahdollista saavuttaa? Suurajot EcoRun 11.8.2019

torstai 15.08.2019 Avainsanat: Audi , Ecorun , Sähköauto , Taloudellinen ajo

Taloudellisuusajokilpailu jättimäisellä Audi e-tronilla - onko siinä mitään järkeä? On, paljonkin!

Ensinnäkin sillä pystyi pitämään huolen, että hyllyille mahtuu jatkossakin Lego-autoja, koska ei ole vaaraa voittaa kilpailua ja saada pokaalia.

Toisekseen ja tärkeämpänä syynä oli testata, miten pienellä kulutuksella Audi e-tronilla on mahdollista päästä, kun oikein pihistelee. Ja mikäpä olisi parempi paikka sille kuin taloudellisuusajokilpailu?

Innoittajana tähän testiin oli keväinen Secto Road Trip, jolla e-tronin kulutus oli huimat 30,8 kWh/100 km (Tanskan ja Italian välillä; koko matkalta ei ole lukua tallessa). Tämä ei kuitenkaan voi olla koko totuus, sillä itse ajoin sillä 480 km matkan Tanskasta Saksaan kohtuullisella 25,4 kWh/100 km kulutuksella. Taloudellisuusajokilpailussa ajaisin varmasti sitäkin paremmin!

Ennen kilpailua kävin ajamassa e-tronilla 20 km pituisen kaupunkia ja maantietä sisältävän vakiokulutuslenkkini, jolla sähköä kului 19,5 kWh/100 km. Lupaavaa!

Audi e-tronin kulutus testilenkilläni oli 19,5 kWh/100 km.

Kilpailu

Suurajot EcoRun sijoittui nimensä mukaisesti Jyväskylän Suurajojen jalanjäljissä suurimmaksi osaksi sorateille. Olisiko niitä ollut peräti 65-70% koko kilpailusta?

Reitin pituus oli bensa yms. autojen luokissa 297 km. Sähköautojen reitti oli vain 251 km, jotta kisaan voi osallistua pieniakkuisillakin autoilla.

Kilpailun tauko oli 157 km ajon jälkeen Jämsässä, jossa oli myös mahdollisuus ladata autoja. Audi ei tarvinnut virtaa, sillä kisaa oli jäljellä enää 94 km ja toimintamatkaa oli vielä ruhtinaalliset 187 km. Keskikulutus oli tauolle tullessa 22,9 kWh/100 km.

Audi e-tronin kulutus tauolle saapuessa oli 22,9 kWh/100 km.

Tauon aikana alkoi sataa, mikä ei tehnyt hyvää kulutukselle. Tiet muuttuivat entistä raskaammaksi ajaa ja jouduin myös muutaman kerran käynnistämään ilmastoinnin, sillä ikkunat tahtoivat huurtua. Muuten käytin pelkkää puhalluksen minimitasoa.

Audi e-tronissa saa energian talteenoton eli regeneroinnin päälle painamalla kevyesti jarrua tai ratin läpistä, mutta oletuksena auto rullaa vapaalla. 

Energian talteenottoa käytin kisassa melko vähän, koska sähköauto ei ole ikiliikkuja joka generoisi alamäissä sähköä enemmän kuin kuluttaa ylämäissä. Yritin kyllä kerätä sähköä alamäissä, mutta soralla auto hidastui herkästi liikaa jo regeneroinnin ykköstasolla, joten annoin auton rullata pääosin omalla painollaan.

Maalissa kulutus oli 23,6 kWh/100 km - ei ihan sitä mitä olisin toivonut. Vähän parempaan olisin voinut päästä jos olisin ehtinyt harjoitella Audilla hiekkatieajoa kunnolla, mutta nyt harjoitukset jäivät asfaltille. Audi e-tron WLTP-syklin mukainen kulutus on 26,2 - 22,6 kWh/100 km, joten oli tuo kulutus sentään lähempänä alarajaa kuin ylärajaa. En tiedä, miksi lukema on annettu vaihteluvälinä. Ehkä kulutus on mitattu eri rengastuksilla? Minun käytössäni olleessa e-tronissa oli 20-tuumaiset renkaat.

Audi e-tronin kulutus koko kilpailussa oli 23,6 kWh/100 km.

Täytyy myöntää, että tämä ecorun ei ollut mitenkään paras paikka testata miten vähällä e-tron kulkee, sillä nimismiehen kiharaa ja paljon irtosoraa sisältävät hiekkatiet olivat todella raskaita ajaa. Kulutus olisi ollut varmasti ihan toinen huhtikuun ecorunin reitillä, jossa maasto oli pääosin kohtuu tasaista asfalttia.

Audi e-tron maalissa. Keliolosuhteet voi lukea auton kyljistä!

Isojen sähköautojen luokan voitti Jaguar I-Pace, jonka kulutus oli 21,3 kWh/100 km. Reitti oli sillekin tosi raskas, sillä huhtikuun kisassa saman auton kulutus oli vain 15 kWh/100 km!

Pienten sähköautojen absoluuttisesti pienimmän kulutuksen 12,4 kWh/100 km ajoi Hyundai ioniq electricillä Tsekkiläinen kaverini Marek, mutta hän putosi lopputuloksissa toiseksi, koska sai myöhästymisestä sakkoa 2% ja lopullinen kulutus oli siten 12,65 kWh/100 km. Tuloksissa voittaja oli BMW i3, joka ajoi kulutuksen 12,6 kWh/100 km.

Huhtikuun kisassa i3 ajoi 9,4 kWh/100 km. Saman kulutuksen ajoin silloin myös minä Hyundai Ioniqilla, mutta tipuin neljänneksi yhden kartanlukuvirheen aiheuttamien reilujen sakkojen vuoksi.

Pienempien sähköautojen kulutus oli tässä kisassa noin 32% enemmän kuin kevään kisassa, Jaguarilla peräti 42%. Huima ero! Vaikeamman maaston ja kelin lisäksi tässä kisassa keskinopeuspyynnit olivat 60 km/h pintaan, kun keväällä ajettiin noin 50 km/h.

Sähköautojen lataus

Kilpailukeskuksessa Scandic Laajavuoressa ei ole sähköautojen latausmahdollisuutta, joten sähköautoilla oli tarkoitus olla kilpailun alussa puolen tunnin lataustauko Kauppakeskus Sepän parkkihallissa. Sinne ei kuitenkaan päästy ennen klo 11, joten kun kaikilla oli akut täynnä, niin taukopaikka muutettiin tavalliseksi AT:ksi.

Sähköautoja oli mahdollisuus ladata tauolla Jämsän Nesteellä ja pieniakkuiset BMW ja Hyundai joutuivatkin molemmat lataamaan siellä. Laturi oli kuitenkin hidas Type 2. BMW i3:a latasi siellä puoli tuntia. Hyundai Ioniqia piti ladata peräti tunti, jotta range nousi 55 km:stä 101 km:ään, koska auton sisäinen laturi on vain 6,6 kW tehoinen.

Ioniqin välilatauksen piti riittää maaliin ja kyllä se riittikin, mutta muutama kilsa ennen maalia range putosi alle 10 km:ään ja auto meni kilpikonnamoodiin. Se rajoittaa auton tehoa, minkä takia tiimi myöhästyi maalista viisi sekuntia sai 2% sakkoa, mikä pudotti heidät toiselle sijalle. Harmillinen syy hävitä kisa!

Sähköautojen kannalta olisi ollut parempi reitittää kilpailu Patalahden liikenneaseman kautta, koska siellä on pikalaturi, jolla olisi saanut ladattua autot vartissa. Ei pidä kuitenkaan liikaa moittia kilpailunjärjestäjiä, koska tämä oli ensimmäinen sähköautokilpailu Jyväskylässä.

Omat lataushuoleni kulminoituivat siihen, että pelkäsin kisapaikalle tullessani ladanneeni e-tronin akun liian täyteen, koska varaustaso oli lähdössä 95%. Olen joistain keskusteluista käsittänyt, että jos sähköauton akku on täynnä, ei regenerointia lasketa mukaan auton keskikulutusta vähentämään, koska eihän täyttä akkua voi ladata. Mutta en siis oikeasti tiedä miten asia on Audin kanssa; vaatisi testaamista.

Kilpailun sähköautot yhteiskuvassa: Audi e-tron, Hyundai Ioniq electric ja Jaguar I-Pace. BMW i3 puuttuu kuvasta, koska lähti jo  kotiin.

Yhteenveto

Osallistumiseni kilpailiuun oli vaakalaudalla, koska minulta puuttui viimeisenä ilmoittautumispäivänä vielä sekä auto että kartturi. Molemmat löytyivät onneksi vähän myöhässä ja pääsin mukaan.

Minun piti saada alunperin lainaan e-Golf, mutta se meni kaupaksi juuri ennen kisaa ja piti kehittää uusi suunnitelma. Onneksi Audi e-tron liikeni, sillä en halua ajaa enää tankattavilla autoilla tankkaushärdellin vuoksi.

Tiesin jo e-tronia lainaan pyytäessäni, että sillä ei ole mahdollista voittaa ja kerroin sen myös auton lainanneelle Jyväskylän Autotarvikkeelle. Minulle ei kuitenkaan ollut tulosten kannalta väliä, millä autolla osallistun tähän kisaan, koska kausi meni pilalle ensimmäisen kisan sakkojen ja sen aiheuttaman neljännen sijan vuoksi. Toisaalta kilpailu oli tosi rento, koska ei ollut paineita voittaa muita, vaan ajaa vain mahdollisimman hyvä tulos e-tronille. Toki ajoin siis parhaani mukaan, mutta en voitosta vaan tutkimusmielessä.

Oikeasti jos olisin halunnut menestyä olisi pitänyt lainata Hyundai Ioniq, mutta sähköversiota ei ollut Jyväskylässä tarjolla enkä jaksanut lähteä kyselemään kauempaa. Jos olisin ollut cupin voittotaistossa mukana, tilanne olisi ollut eri.

Audi e-tron on törkeän hyvä auto ajaa maantiellä, eikä se ole hullumpi sorallakaan. Iso auto jyristää vaan menemään.

Kilpailussa ajamani kulutuslukema 23,6 kWh/100 km oli kohtuullinen olosuhteet ja auton koko huomioon ottaen. Auton toimintamatka olisi kisapäivän kulutuksella noin 340 km (10 km kisapaikalle + 251 km kilpailumatka + 79 km jäljelle jäänyt toimintamatka.)

Asfaltilla saisi varmasti pidemmän matkan ajettua ja siihen viittaa myös oman testilenkkini kulutus 19,5 kWh/100 km.

Seuraava kilpailu

Kauden viimeinen kisa ajetaan Lahdessa 5.10.2019. Sen piti alunperin olla Toyotan merkkikilpailu, mutta tilanne on muuttunut ja kilpailuun voikin tulla millä tahansa autolla.

Vähän kiinnostaisi lähteä hakemaan Audi e-tronilla vielä pienempää kulutusta, mutta voi olla etten saa sitä lainaan. E-tron on tällä hetkellä todella kuuma peruna ja sen on oltava liikkeen aukioloaikoina koeajettavissa, mikä on täysin ymmärrettävää. Onneksi Suurajot EcoRun oli sunnuntaina niin sain auton käyttöön. Kiitokset siitä Jyväskylän Autotarvikkeelle!

Sähköautojen pienin kulutus! AL-Helsinki Ecorun 27.4.2019

torstai 02.05.2019 Avainsanat: Ecorun , Hyundai , Sähköauto , Taloudellinen ajo

Wohoo! Pihistelin viime viikon taloudellisuusajokilpailussa Hyundai IONIQ electric sähköautolla niin hyvin, että auton kulutus n. 200 km kilpailumatkalla oli vain 9,4 kWh/100 km.

IONIQ näyttää rangeksi täydellä akulla yleensä noin 200 km, mutta kisakulutuksella olisi päässyt WLTP-syklin mukaan mitatun toimintamatkan 280 km. Kyllä, se on mahdollista!

Mutta voih! Vaikka IONIQin kulutus oli kisan pienin, emme päässeet juhlimaan voittoa. Saimme sakkoa ennätykselliset 15 %, mikä nosti tuloksissa kulutuksen 10,81 kWh/100 km:iin ja tiputti meidät sijalle 4. D:

Olisi ollut älyttömän hienoa voittaa ensimmäinen sähköautoecorun, erityisesti kun olen ajanut sähköautoilla tosi vähän, mutta ei niin ei. 

Niin, tämä oli tosiaan ensimmäinen EcoRun Cupin kilpailu tällä vuosituhannella, kun sähköautot olivat mukana virallisesti. Kilpailuun oli ilmoittautunut mukaan 7 sähköautoa, joista jokainen oli vieläpä eri mallia. Yhteensä osallistujia oli 14, joten sähköautot olivat kirkkaasti isoin luokka.

Oli kyllä mahtavaa kisata pitkästä aikaa luokassa, jossa on paljon osallistujia ja oikeaa kilpailun tuntua vs. viime kauden parin auton luokat!

Sponsorien tarrojen liimausta ennen kisaa.

Hyundai IONIQ electric kilpailukuosissa. Kilpailulle oli saatu mukavasti sponsoreita: ajoneuvojen seurantajärjestelmä Kiho, sähköatojen latausratkaisuja tarjoava Plugit sekä rengasvalmistaja Bridgestone.

Sähköauto tutuksi!

Ajoin siis kilpailun Hyundai IONIQ electricillä, joka on maahantuojan lehdistöauto. Valitsin sen, koska halusin testata taloudellisuusajoa sähköautolla ja olin ymmärtänyt, että IONIQ olisi tämän hetken taloudellisin sähköautomalli. Kiitokset maahantuojalle lainasta!

Kävin hakemassa IONIQin Vantaalta reilu viikko ennen kilpailua, jotta ehtisin tutustua siihen ja oppia auton tavoille. Sen 28 kWh akku aiheutti alkuun vähän stressiä pienuudellaan, mutta lopulta pärjäsin sillä ihan hyvin. Auto on todellakin taloudellinen. Oli muuten jo kolmas ajamani sähköauto tälle vuodelle!

Polttomoottoriautosta kannattaa etsiä taloudellisuusajoa varten kierroslukualueet ja vaihteet, jotka ovat taloudellisimpia eri nopeuksissa.

Sähköautossa pystyy testaamaan vain, miten nopeus vaikuttaa kulutukseen. Ajoin IONIQilla samaa 700 m jaksoa eri nopeuksilla 45-90 km/h väillä niin, että asetin vakionopeussäätimen joka kerta 5 km/h edellistä suuremmaksi. Olen polttiksilla tottunut, että kulutuskäyrä nousee sitä jyrkemmin, mitä kovempaa ajaa, mutta sähköautolla kulutuskäyrä oli lähes suora. Tästä päättelin että kilpailu pitäisi ajaa niin hitaasti kuin mahdollista.

IONIQin kulutus eri nopeuksilla. Kulutus 700 m testijakson alaspäin viettävään suuntaan  tummanpunaisella ja paluumatka samalla pätkällä kirkkaanpunaisella värillä.

Kuopion harjoituskisassa säädin Hyundai Konan moottorijarrutuksen voimakkuutta ratin vaihdevivuista, mikä teki hidastamisesta välillä vähän pomppuista.

IONIQilla päädyin pitämään moottorijarrutuksen aina maksimissa ja säätämään auton nopeutta pelkästään kaasupolkimella. Ei yhtään kaasua = voimakas jarrutus, lieveästi kaasua = lievä jarrutus ja vähän enemmän kaasua onkin jo kiihdytys. Helppoa! Testasin myös vapaalla rullaamista, mutta en lähtenyt kikkailemaan sillä kilpailussa.

Dynamic Duo jälleen vauhdissa! Tosin aika hitaassa sellaisessa...

Kisaan lähdettiin Dynamic Duolla eli ajoin kaverini Teron kanssa, jonka kanssa ajoin saman kisan myös viime vuonna. Silloin Tero vaihtoi välillä Leonidaksen automaatin vaihteitakin, mutta sähköautolla ajaessa hänelle jäi vain kartanluku. Toivottavasti ei ollut hirveän tylsää!

Kilpailun keskinopeuspyynnit olivat hyvin maltillisia; 50 km/h molemmin puolin. Mutta miten kovaa pitäisi oikeasti ajaa? Toisin kuin lentävällä Leonidaksella, nyt tavoitteena oli ajaa niin hitaasti kuin mahdollista. Oli siis ensiarvoisen tärkeää löytää sellainen nopeus, että pysytään aikataulussa muttei ajeta yhtään liian kovaa.

Käytiin Teron kanssa tiekirjaa läpi ennen lähtöä. (Kuva: Marko Jokela)

Osalla jaksoista keskinopeuspyynti oli niin matala, että piti tarkastaa tiekirjasta useampaan kertaan, ettei jaksolla ole jotain hidastetta. Esimerkiksi kakkosjakson pituus oli 33 km ja keskinopeuspyynti 46,8 km/h, vaikka matkalla oli vain 4 km 30-40 km/h rajoituksia. Olisi ollut hyvä asettaa hieman korkeammat nopeudet, niin olisi ollut enemmän haastetta ja vähemmän tientukkona oloa. 

Eräällä 70 km/h rajoitetulla tiellä ajoin pitkään 50 km/h nopeutta. Perässä ajoi auto ja moottoripyörä, jotka eivät menneet ohi, vaikka tie oli tyhjä ja näkyvyyttä satoja metrejä. Mutta mitä tapahtui kun keskiviiva muuttui keltaiseksi ja vastaantulijoita alkoi näkyä? Nämä molemmat teiden sankarit päättivät mennä saman tien ohi. Ei voi tajuta... 

Köröttelyä keskellä peltoaukiota, näkyvyyttä ties kuinka kauas!

Stereotyyppistä ajoa Bemarilta, kun ensin ei voi millään ohittaa mutta sitten kun se on kiellettyä, on pakko mennä ohi...

Ja moottoripyörä perässä vastaantulijoiden nenän edestä.

Kilpailu oli sujui tosi hyvin; olimme oikeaan aikaan joka paikassa eikä sähköautolla tullut reilun moottorijarrutuksen ansiosta edes ylinopeuksia.

Toiseksi viimeistä aikatarkastusasemaa lähestyessämme tapahtui jotain odottamatonta. Käännyimme edeltävässä risteyksessä oikealle kohti AT:ta, mutta oudosti AT-aseman auto jäi vasemmalle puolellemme, vaikka sen pitäisi jäädä aina oikealle. Ilmeisesti olisi pitänyt kiertää AT jostain? Siinä vaiheessa minuuttimme oli alkanut eikä ollut aikaa keksiä uutta reittiä joten tein vain U-käännöksen ja pysähdyimme asemalle.

Viimeisin jakso oli kisan haastavin. Alussa oli pitkän matkaa 80 km/h rajoitusta eikä siinä passannut hidastella, että saisimme nostettua keskinopeuden riittävän korkealle. Loppumatkasta tiedossa oli 40 km/h rajoituksia ja lukuisia liikennevaloja, joissa palaisi väkisin aikaa.

Lähtiessämme jaksolle totesin, että joudumme nyt hyvästelemään rakkaan ystävämme; 9,5 kWh/100 km keskikulutuksen. Mutta mitä vielä! Keskikulutus käväisi 9,6 kWh/100 km:ssa, mutta palasi takaisin ja maalissa se oli enää 9,4 kWh/100 km! Tämä oli yllättävä tulos, sillä tutkimukseni perusteella kulutuksen olisi pitänyt nousta. Mutta emme tietenkään valittaneet!

Tulokset

Kilpailun autovalinta meni nappiin sillä IONIQin kulutusmittari näytti kilpailun lopuksi 9,4 kWh/100 km, mikä oli todella vähän! Pikainen kysely kisan jälkeen osoitti, että yhtä vähään oli yltänyt ainoastaan pikkuinen BMW i3. Sähköautojen voittajan ratkaisisi siis mahdolliset virheistä annetut sakot.

Tero ja kilpailun vähäruokaisimmat sähköautot; Hyundai IONIQ electric ja BMW i3.

Tuloksia odotellessamme ihmettelimme tiekirjan puutteellista merkintää kohdassa, jossa olimme kääntyneet oikealle ja päätyneet AT-asemalle väärin päin. Selvisikin että kyseessä oli kartanlukuvirhe. Siinä olisi pitänyt ajaa vielä suoraan ja kääntyä vasta seuraavasta risteyksestä, jolloin olisimme tulet AT:lle korttelin takaa. Nyt käytännössä oikaisimme jonkun 100 metriä.

Emme tässä vaiheessakaan tajunneet miten isosta virheestä on kyse, vaan vielä tulostaulua katsoessa ihmettelin mistä ihmeestä olimme saaneet 15 % sakkoa. Kilpailun johto sitten selvensi että olimme ajaneet väärää reittiä.

Käännyimme tästä oikealle vaikka olisi pitänyt jatkaa vielä suoraan.

Lajisäännöissä sanotaan että virheellinen suoritus voi johtaa kilpailusta hylkäämiseen, mitä tämä oikaisumme kai käytännössä oli. Olivat meinanneetkin ensin hylätä meidät ja toisen saman virheen tehneen joukkueen kokonaan kisasta.

Hylkäys oli kuitenkin vaihdettu 15 % sakkoon, jonka kilpailija saa, jos reittitarkastuskortista puuttuu merkintä, vaikka tässä kisassa reittitarkastusasemia ei ollutkaan. Mutta jos siellä korttelissa jossa emme käyneet olisi ollut jokin bongattava asia, meiltä olisi puuttunut se.

Minulle oli yksi ja sama vaikka meidät olisi hylätty, sillä tämä virhe pilasi joka tapauksessa kilpailumme. Sakko nosti kulutuksen 10,8 kWh/100 km:iin ja pudotti meidät kuuden auton luokassa neljännelle sijalle.

AL-Helsinki Ecorunin tulokset. Sähköautojen kulutukset on katsottu suoraan autojen ajotietokoneista.

On todella turhauttavaa, että nyt kun olen päässyt ajamaan kilpailukykyisillä autoilla, olen saanut toistuvasti jonkun sakon, joka on pilannut hyvän ajon. Viime elokuussa ajoin kaasuautojen pienimmän kulutuksen, mutta sain sakot kun kaasuautooni ei mahtunut riittävästi bensaa ja ajoin lisäksi ylinopeutta tutkaan…

Positiivisena puolena on todettava, että vaikka tässäkään kisassa ei tullut menestystä, niin se ei poista sitä tosiasiaa, että osasin ajaa sähköautolla älyttömän taloudellisesti! Miten vähällä pääsisin, jos ajaisin sähköautolla enemmänkin?

Ja niin, onhan menestyksettömyydestä etua perheelleni. Katsokaas kun ei tule pokaaleja, niin mieheni legoautokokoelmat mahtuvat paremmin hyllyille! 

Taloudellisuusajoa sähköautolla - Kuopion Autokauppa EcoRun 6.4.2019

torstai 25.04.2019 Avainsanat: Ecorun , Sähköauto , Taloudellinen ajo

Hienoja uutisia! Sähköautot ovat tänä vuonna mukana taloudellisuusajon EcoRun-cupissa BEV-luokkana.

Mutta olisitko arvannut, että tämä ei ole ensimmäinen kerta kun sähköautoilla pihistellään? Jo kauan sitten 90-luvulla lajin kukoistuskaudella postin pikkuiset Elcat-sähköautot kisasivat omassa luokassaan! 

Sähköautot ovat ecoruniin enemmän kuin tervetulleita. Olen totaalisen kyllästynyt taloudellisuusajokilpailujen aikaa vieviin ja äärimmäistä tarkkuutta vaativiin takkauksiin ravistelulenkkeineen ja sähköautoilla nämä kaikki jäävät pois. Jäävät ne tosin pois kaasuautoillakin, joiden kaasutankki täyttyi automaattisesti parissa minuutissa vain nappia painamalla.

Mutta miten sähkön kulutus sitten mitataan? Todellisen kulutuksen saisi ymmärtääkseni mitattua lataamalla akun täyteen kisan alussa ja lopussa energiamittarin kanssa. Se on käytännössä mahdotonta kisaolosuhteissa, koska lataaminen veisi liikaa aikaa ja vaatisi useita latureita. Niinpä ainakin tällä kaudella sähkön kulutus katsotaan suoraan ajotietokoneesta.

En usko, että sähköautojen ajotietokoneiden näyttämä lukema on absoluuttisen tarkka kuten ei ole pottomoottoriautoissakaan, joissa heittoa on välillä desikaupalla. Sähköautojen tuloksiin pitää siis suhtautua varauksella.

Mutta ei nyt heitetä kirvestä kaivoon ennen kuin testataan! Sähköautot ovat tulevaisuutta ja taloudellisuusajon on lajina mukauduttava siihen ellei halua kuolla kokonaan pois.

Menomatkalla Kuopioon satuin samaan aikaan latausasemalle Tesla Model 3 kanssa. Upea auto, jonkamuotoilukieli oli jostain ihan eri maailmasta kuin Konan. 

Ensimmäinen taloudellisuusajokilpailu sähköautolla

Kuopiossa ajettiin huhtikuun alussa ecorun-harjoituskilpailu, jossa kaikkien autojen kulutukset katsottiin simppelisti autojen ajotietokoneista.

Minun piti alunperin lähteä kilpailuun Jyväskylän Autotarvikkeen lainaamalla Hyundai Ioniq sähköautolla, mutta se ehdittiin myydä ennen kisaa, joten autoksi vaihtui Hyundai Kona - sähköinen sekin.

Oli selvää, ettei korkealla Konalla pärjäisi yhtä hyvin kuin aerodynaamisella Ioniqilla, mutta sain silti hyvää harjoitusta taloudellisuusajoon talven tauon jälkeen ja lisäksi tärkeää kokemusta kisailusta sähköautolla. Tulevana viikonloppuna ajan kauden ensimmäisen virallisen kisan Hyundain maahantuojan lainaamalla Ioniq electricillä!

Ajettuani pari kautta ecorunia Jaakon kanssa kaipasin vaihtelua ja rekrytoin Kuopioon kartanlukijaksi kaverini Ilpon. Hän pärjäsi oikein hyvin ja omasi paikallistuntemustakin, mistä oli mukavasti etua. Oli silti ihan erilaista ajaa ensikertalaisen kuin kokeneen kanssa, kun ei ihan täyttä vastuuta aikataulutuksesta uskaltanut antaa.

Kilpailun ensimmäisellä jaksolla oli pitkä pätkä moottoritietä sekä jonkin verran taajamaa. Jaakko olisi osannut uskomattomalla Excel-taulukollaan laskea tarkkaan, miten kovaa moottoritiellä olisi pitänyt ajaa, mutta nyt se meni lähinnä mutulla. Ajoin kyllä keskinopeutta varastoon, mutta en ajatellut ollenkaan, miten paljon reitin lopulla Siilinjärven keskustassa olevat liikennevalot veisivät aikaa. Jouduttuamme pysähtymään kahdesti samoihin valoihin - joilla on Ilpon mukaan oma tahto - ei aikataulumme pitänyt enää millään ja myöhästyimme puolisen minuuttia aikatarkastuspisteeltä.

Seuraavat jaksot pyörivät Kuopion taloudellisuusajokilpailuille tuttuun tapaan apilan lehtinä Pajulahdessa sijaitsevan Man-Oil aseman ympärillä, jossa oli kaikki kilpailun AT:t maalia lukuun ottamatta.

Taloudellisuusajo on välillä todellista extreme-testiä, kun autolla ajetaan vaihtelevissa olosuhteissa suhteellisen kovaa. Hiekkateilläkään ei passannut jäädä himmailemaan, sillä jaksojen keskinopeuspyynnit olivat olosuhteisiin nähden varsin korkeat 65-68 km/h.

Hyvin nopeasti kävi ilmi, että korkealla korilla ja pehmeällä alustalla varustettu Kona ei ollut ihan paras auto tälle reitille. Tiet olivat sen verran kehnossa kunnossa, että Subarun ralliauto olisi ollut toimivampi ratkaisu! Meno oli välillä aika huojuvaa.

Reitille osui useampia kelirikkoisia teitä, joiden olosuhteet vaihtelivat mutavellistä jäätikköön. Välillä tuntui, että auto oikein juuttui mutaan ja välillä taas luisteltiin mutaliirrossa. Eräässä varjoisessa mäessä tiessä oli syvät jäiset urat ja kiitin onneani, ettei autoliike ollut ehtinyt vaihtaa Konaan kesärenkaita toisin kuin erään toisen kilpailijan autoon. Totta puhuen kitkarenkaillakin vähän jännitti…

Rapa lensi niin, että vihreää autoa ei meinannut enää tunnistaa vihreäksi kilpailun jälkeen.

Miten taloudellisuusajo sähköautolla sitten eroaa perinteisellä polttomoottorilla ajamisesta?

Suurin ero tulee tietysti sähköauton regeneroivasta jarrutuksesta, jolla auton voi hidastaa lähes pysähdyksiin saakka koskematta varsinaisiin jarruihin ja samalla akku latautuu. Vähän kuin turboboostattu moottorijarrutus siis! Tämä tekee sähköautosta paljon anteeksiantavamman hidastuksille kuin polttomoottori, mutta toki silläkin mielellään välttää turhia pysähdyksiä.

Hyundai Konan regeneroinnin voimakkuus valitaan rattivaihteilla neljästä eri tasosta, joista miedoin on sama kuin rullaisi vapaalla. Pidin kilpailussa maantiellä regenin ykköstasolla ja kasvatin sen mukaan, miten nopeasti auto piti saada hidastumaan. Regenin voimakkuus pääsi tosin välillä yllättämään ja jouduin välillä korjaamaan liikaa hidastumista kaasulla.

Taloudellisuusajokilpailujen reitit ovat yleensä 200 km tai yli, mikä on osalle sähköautoista jo kantaman ylärajalla. Raskaan kelin yllättämä BMW i3:lla (jonka akun koko on 33 kWh) ajanut tiimi pohti jo tauolla, että pääsevätkö yleensä maaliin.

Reilun kokoisella 64 kWh akulla varustetulla Hyundai Kona electricillä ei tätä ongelmaa ollut, vaan 197 km pituisen kilpailun jälkeen siinä oli rangea jäljellä vielä 158 km. Helmikuussa ajamaani Nissan Leafiin verrattuna se oli todella leppoisa sähköauto, kun akun riittävyydestä ei tarvinnut stressata yhtään.

Konan kulutusmittari näytti kilpailun päätteeksi 15,1 kWh/100 km. Saimme kuitenkin sakkoa yhdestä myöhästymisestä ja yhdestä ennakkoon saapumisesta (Wtf? Missä teimme laskuvirheen?) yhteensä 5%, joten lopullinen kulutus oli 15,86 kWh/100 km. Se oikeutti kahden sähköauton luokassa kakkossijaan.

Konan lukemat kilpailun jälkeen. Autossa on harmillisesti vain yksi nollattavissa oleva ajotietokone joka sisältää niin kulutuksen kuin tripinkin, joten jouduin poikkeuksellisesti käyttämää kännykkää trippimittarina auton sijaan. 

Ensimmäiseksi porhalsi BMW i3, jonka kulutus oli mittarin mukaan 13,4 kWh/100 km; sakkojen jälkeen 13,67 kWh/100 km. Ja pääsivät tosiaan maaliin, rangea jäi jäljelle vielä 20 km.

Kuopion kilpailussa testattiin myös EcoRunin uuden yhteistyökumppanin Kihon ajoneuvojen seurantajärjestelmää. Kaikkien osallistujien autoihin laitetaan seurantapalikat, jotka lähettävät koko ajan pilveen tietoa, missä autot liikkuvat ja millä nopeudella.

Järjestelmä tulee olemaan käytössä tulevan viikonlopun AL-Helsinki EcoRunissa, mutta en tiedä missä laajuudessa. Lajiryhmässä olemme ainakin pohtineet, että siitä voitaisiin tarkistaa saapumisajat aikatarkastuspisteille sekä tarkkailla mahdollisesti ylinopeuksia samaan tapaan kuin Skoda Economy Runissa.

Ps. En ole ikinä kuorruttanut autoa näin tehokkaasti mudalla!

 

Vain 3,6 millilitran päässä voitosta - Toyota EcoRun 6.10.2018

maanantai 05.11.2018 Avainsanat: Ecorun , Taloudellinen ajo , Toyota

OMG! Nyt täytyy sanoa että tämä pihtaaja yllätti ja ylitti itsensä täysin! Sijoituin Toyota EcoRunissa toiseksi ja päihitin samalla kaikki EcoRun Modern Cupin kilpailijat, jotka ovat ajaneet koko kauden hybrideillä.

Hauskinta tässä on, että lähdin Toyota EcoRuniin täysin harjoittelematta ja ajatuksella, että kunhan nyt käyn ajelemassa. En odottanut minkäänlaista menestystä, sillä viime vuoden kisa ei mennyt kovin hyvin ja tuntui etten vain pystynyt omaksumaan hybrideille optimaalisinta ajotapaa. Mikä se edes on?

Tavallisuudesta poikkeva taloudellisuusajokilpailu

Toyota EcoRunin konsepti on hyvin erilainen verrattuna perinteisiin taloudellisuusajokilpailuihin. Kerroin siitä jo viime vuonna blogissani, mutta pääpiirteissään ideana on, että kaikki kilpailijat ajavat lyhyen reitin vuoron perää järjestäjän tarjoamilla Toyota Auris Hybrideillä. Autoja ei tankata, vaan kulutus katsotaan Toyotan Hybridikoeajojärjestelmästä Drivecosta.

Kilpailuun pääsi osallistumaan kahta reittiä: menestymällä jälleenmyyjillä järjestetyissä karsintakilpailuissa tai kilpailemalla Autoliiton EcoRun Cupissa. Jokaisesta kuudesta autoliikkeestä kisaan kutsuttiin kolme parasta eli yhteensä 18 henkeä. EcoRun Cup -kilpailijoille oli puolestaan varattu 12 paikkaa.

Siinä missä normaalit EcoRun kilpailut maksavat 80-100 e / autokunta, Toyota EcoRun oli kokonaan Toyotan osallistujille sponsoroima. Riitti kun järjesti itsensä kilpailupaikalle, niin kaikki muu tarjottiin.

Toyota EcoRuniin oli tuotu hyviä uudistuksia tälle vuodelle. Järjestäjät olivat selkeästi lukeneet viime vuoden palautteet ja kehittäneet kilpailua sen perusteella.

Viime vuonna vain kuusi parasta kilpailijaa pääsi finaaliin. Tänä vuonna kaikki saivat ajaa reitin kahdesti ja pienempi kulutus huomioitiin lopputuloksissa.

Tämä oli mielestäni todella hyvä uudistus, sillä nyt ekalla kierroksella ehti ottaa tuntumaa autoon ja reittiin ja toisella kierroksella vielä parantaa. Itse asiassa kaikki kilpailijat ajoivat paremmin toisella kierroksella.

Kilpailureitti oli 17,9 km pitkä ja sisälsi myös muutaman kilometrin hiekkatietä. Matka oli edelleen minun makuuni turhan lyhyt, mutta oli siinä sentään huomattava parannus viime vuoden 13,5 km pituiseen reittiin.

Lyhyelle reitille mahtui myös mukava hiekkatiepätkä.

Matkan pidentäminen edelleen ei ole oikein mahdollista ilman, että järjestäjät satsaisivat vielä useampaan autoon. Kilpailijoiden odotusaika kasvaa muuten liian pitkäksi. Nyt Auriksia oli käytössä kuusi kappaletta, minkä lisäksi oli yksi Yaris Traditional Cup -kilpailijoita varten.

Lyhyellä matkalla kaikki ylimääräiset liikennetilanteet vaikuttavat auton lopulliseen kulutukseen.

Oli tosi hyvä, että reittiä oli vähän uudistettu viime vuodesta niin, ettei reitti koukannut enää läheisen liikenneympyrän kautta, jossa pyörii muutakin liikennettä. Myös Vesijärven Auton pihassa ajamista oli kehitetty niin, ettei parkkipaikalta tarvinnut ajaa lähtöruutuun vaan kierrettiin selkeästi koko rakennus ja pysähdyttiin ja lähdettiin kahdesta jonosta.

Saapuessani maaliin seuraava tiimi oli jo odottamassa autoa.

Modern vai Traditional Cup?

EcoRunissa kilpaillaan kahdessa cupissa: hybridiautoille tarkoitetussa Modern Cupissa ja tavallisten bensa- ja dieselautojen Traditional Cupissa.

Viime vuoden Toyota EcoRunissa myös Traditional Cupin kisaajat ajoivat hybrideillä. Kaikki eivät kuitenkaan pitäneet siitä, koska hybridillä ajaminen on erilaista kuin tavallisella autolla.

Tänä vuonna neljälle parhaalle Traditional Cupin kilpailijalle olikin järjestetty mahdollisuus ajaa kisa tavallisella bensakäyttöisellä Yariksella ja kerryttää sillä Cup-pisteitä omaan luokkaansa.

Minun oletettiin osallistuvan Traditional Cupin kilpailuun, sillä se olisi ratkaissut Cup-sijoitukseni. Valitsin kuitenkin Modern Cupin, koska on paljon hauskempaa kilpailla luokassa, jossa on paljon osallistujia - sekä lajin harrastajia että liikkeistä mukaan tulleita - kuin neljän kisaajan miniluokassa. Cupin pisteillä ei ollut minulle merkitystä, vaikka olinkin niissä ennen Toyota EcoRunia jaetulla kakkossijalla.

Olen sitä mieltä, että Traditional Cupin ottaminen osaksi Toyota EcoRunia on päälle liimattu idea, jolla koitetaan pitää lajin harrastajat tyytyväisenä. Kaikille Traditional Cupin kilpailijoille ei kuitenkaan ollut paikkaa kisassa. Näkisin mieluummin Toyota EcoRunin kokonaan cup-kilpailujen ulkopuolisena taloudellisuusajokilpailuna, koska se eroaa muista kilpailuista niin paljon. 

Modern Cupin Auris ja Traditional Cupin Yaris valmistautumassa kilpailuun.

Kilpailun kulku

Ajoin ensimmäisellä kierroksella 4,0 l/100 km kulutuksen, mihin olin varsin tyytyväinen. Ajaminen sujui muuten mukavasti, mutta märällä hiekkatiellä meno oli tosi tahmeaa ja kulutusmittari näytti pahimmillaan 4,8 l/100 km.

Muutama sata metriä ennen reitin puolivälissä U-käännöstä keskelle tietä oli pysähtynyt vierekkäin kaksi pickuppia, joiden kuskit keskustelivat toisilleen avoimista ikkunoista. Oli pakko jarruttaa ja odottaa, että toinen auto ajoi syrjään.

Kun olin minuutin päästä palaamassa takaisin, pickupit olivat ajaneet tielle takaisin vierekkäin. Ette yhtään parempaa hengauspaikkaa löytäneet?! Tällä kertaa toinen auto onneksi väisti nopeammin eikä siihen tarvinnut juuri hidastaa.

Älkää nyt siihen pysähtykö!

Toisella kierroksella kaikki kilpailijat ajoivat ensimmäistä pienemmän kulutuksen, mihin ilmeisesti myötävaikutti sekä kelin että autojen lämpeneminen. Autoilla oli kyllä ajettu aamulla lämmittelyksi sama lenkki järjestäjien toimesta, mutta nähtävästi se ei riittänyt, sillä jo ekan kierroksen tuloksissa oli havaittavissa, että aamun viimeiset kilpailijat ajoivat järjestäin pienempiä kulutuksia kuin ensimmäiset. 

Toisella kierroksella melkein kaikki meni nappiin ja ajoin kulutuksen 3,6 l/100 km. Olin siihen tosi tyytyväinen, mutta en ikimaailmassa olisi uskonut, että se riittäisi kärkikahinoihin.

Lenkin ainut pieni hidaste oli autoliikkeen pihassa koeajolta palannut pariskunta, joka peruutteli rauhassa Fordia takaisin parkkiruutuun juuri meidän reittimme kohdalla. Onneksi en ollut ehtinyt kiihdyttää pihassa mitään isoja vauhteja ja auto kulki siinä vaiheessa sähköllä, joten riitti että nostin vähän jalkaa kaasulta ja koukkasin Fordin nokan ohi juuri kun se alkoi peruuttaa ruutuun.

Hiekkatie oli toiselle kierrokselle tultaessa ehtinyt kuivua eikä auto tarttunut siihen enää. Asfaltille palatessa kulutusmittari näytti vain 4,1 l/100 km samassa kohtaa missä se oli ollut edellisellä kierroksella 4,8 l/100 km.

Fiilikseni kakkoskierroksen jälkeen. :)

Miksi tämä vuosi meni niin paljon paremmin kuin edellinen?

Luulen, että yritin viime vuonna ihan liikaa!

Koitin silloin saada auton vaihtamaan mahdollisimman usein sähköajolle. Lisäksi rullasin välillä vaihde vapaalla, koska joku oli vinkannut että sillä tavalla saisi tiputettua kulutusta myös hybridillä. (Toimii ainakin perinteisillä autoilla.) Nopeus tippui useamman kerran liian alas ja sitä piti sitten kelailla takaisin.

Tänä vuonna lähdin reitille rennolla otteella ilman sen suurempia tavoitteita, sillä en uskonut menestymismahdollisuuksiin. Kunhan nyt käyn ajelemassa! Ajatuksena oli vain ajaa sen verran taloudellisesti kuin pystyn ilman turhia kikkailuja. 

Aiemmasta oppineena pyrin pitämään nopeuden koko ajan samana enkä antanut sen tippua liiemmin ylämäissäkään. Tämä on varmaan isoin asia, mihin olen tänä vuonna keskittynyt kaikissa kilpailuissa ylimääräisen puhumisen välttämisen lisäksi.

En myöskään koittanut jatkuvasti vaihtaa energianlähdettä polttomoottorista sähköön, vaan annoin auton mennä enimmäkseen omalla painollaan. Ekalla kierroksella en edes muistanut asiaa vasta kuin paluumatkalla! 

Sähkökäyttöä koitin tarjota autolle paikoissa, joissa tie alkaa viettää alas tai nopeusrajoitus tippuu.

Sähkölle vaihtaminen tapahtuu nostamalla jalka kaasulta ja palauttamalla se heti takaisin. Jos kuormitusta ei ole paljon, polttomoottori sammuu ja energia otetaan akusta. Auto vaihtaa sähköön toki ilman tätä temppuakin, mutta myöhemmässä vaiheessa. Suurimmaksi osaksi onnistuin vaihdattamaan energianlähteen oikeilla hetkillä, sillä vain pari kertaa auto palasi bensakäytölle heti sähköllä poikkeamisen jälkeen. 

Tulokset - niin pienestä kiinni!

Toyota EcoRunin tuloslaskentaa oli uudistettu tälle vuodelle niin, että kulutuksessa huomioitiin myös hybridiauton akun varaustila.

Jos akussa oli maaliin tullessa enemmän varauksesta kertovia tolppia (1-8 kpl) kuin lähtiessä, kilpailijan kulutusta vähennettiin 0,055 l/100 km/tolppa. Vastaavasti ajon aikana vähentyneet tolpat kasvattivat kulutusta. Se miten juuri tuohon kulutuslukemaan per tolppa oli päädytty ei ole tiedossani.

Akun varaustilan huomiointi oli mielestäni hyvä idea. Kun kaikki ajavat samoilla autoilla, voi yksi käyttää akun tyhjäksi ja seuraava kilpailija sitten kärsii siitä, kun ei olekaan sähköä jolla ajaa. Pieni miinus tosin kilpailun järjestäjille siitä, että tästä säännöstä ei kerrottu missään vaan se selvisi vasta kun television ruudulla alkoi näkyä tuloksia.

Ensimmäisellä kierroksella autoni akku näytti sekä alussa että lopussa kolmea tolppaa, joten Drivecon antama kulutus hyväksyttiin sellaisenaan. Toisella kierroksella akun varaus tippui yhdellä tolpalla, joten 3,6 l/100 km kulutukseeni lisättiin 0,055 l/100 km, minkä seurauksena lopputulokseni oli 3,66 l/100 km.

Kilpailun voitti Kuopion autokaupan alkukarsinnasta kilpailuun päässyt Valtteri Latvanen. Hänen kulutuksensa oli 3,7 l/100 km, mutta koska akun lataus kasvoi ajon aikana yhdellä tolpalla, hän sai siitä etua niin että hänen lopputuloksensa oli 3,64 l/100 km.

Valtteri kertoi, että hänen taktiikkansa oli ladata toisella kierroksella akkua niin paljon kuin pystyi, että saisi sitä kautta pienemmän kulutuksen. Jännä taktiikka, joka selkeästi kannatti!

Meidän kulutuseromme oli 0,02 l/100 km verran. Laskin, että se tarkoittaa 3,6 millilitraa polttoainetta 17,9 km kilpailureitillä! Täysin teoreettista näin pienien kulutuserojen laskeminen kyllä on.

Vaikka ylitin ja yllätin itseni täysin kilpailutuloksellani, niin kyllähän se vähän harmittaa, että voitto jäi niin pienestä kiinni. Mutta eipähän tarvinnut ottaa rumaa pystiä hyllylle pölyä keräämään. :’D 

Hienointa kilpailussa oli huomata, että mä todella osaan ajaa taloudellisesti!

Kolmas kerta toden sanoo? - Skoda Economy Run 2018

torstai 18.10.2018 Avainsanat: Ecorun , Reissut , Skoda , Taloudellinen ajo

Minä niin rakastan ajaa autolla Tsekin upeissa maisemissa! Pieniä kyliä, peltoja silmänkantamattomiin ja horisontissa kukkuloilla siintäviä linnoja. 

Pääsin taas ihastelemaan näitä maisemia, kun osallistuin kolmatta kertaa Skodan taloudellisuusajokilpailuun.

Linna bongattu!

Kilpailu oli tänä vuonna todella suosittu ja lähtöviivalle asettui peräti 60 autoa. Taso oli älyttömän kova; kulutukset olivat sellaisia etten edes tajua miten bensa-autolla pystyy niihin! Itse olin tuloslistalla vähän yli puoli välin, mikä ei ollut tässä joukossa yhtään hullumpi suoritus.

Meitä suomalaisia oli kisassa samat kolme paria kuin viime vuonna. Olimme mukana median edustajina ja Skoda tarjosi meille autot ja jopa kisaa edeltävän yön majoituksen.

Ajaisiko Fabialla vai Fabialla?

Median edustajat saivat ajaa kilpailun juuri faceliftin saaneella Skoda Fabialla. Muut suomalaisparit halusivat viisivaihteinen 74 kW version, mutta kyseltyäni tsekkiläiseltä taloudellisuusajajakaveriltani Marekilta suosituksia valitsin kuusivaihteisen 81 kW version. Se on paperilla aavistuksen janoisempi kuin 74 kW, mutta olisi kuulemma käytännön ajossa parempi.

Niin, kilpailussa ajamani Fabia oli tosiaan manuaalivaihteinen. Se olisi ahdistanut minua aiemmin, koska olen ajanut automaatilla vuosia, mutta nyt se ei enää haitannut. Elokuussa manuaalivaihteisella Seat Ibizalla ajamani Suurajot EcoRun todisti, että hallitsen taloudellisen ajamisen manuaalillakin. 

Päätin ajaa Fabialla. :P

Fabia tutuksi!

Saimme autot jo perjantaina Prahasta, mikä oli tosi hieno juttu, koska siten meillä oli hyvin aikaa tutustua niihin ennen kisaa.

Autot haimme erään ostoskeskuksen parkkihallissa toimivasta autofiksaamosta. Autojen saaminen ulos parkkihallista oli yllättävän haastavaa, sillä emme ymmärtäneet pysäköintilippusysteemiä eikä autot luovuttanut mies osannut englantia. Yhdestä autosta meni rengaskin, kun se osui kanttariin kuskin peruuttaessa pois pysäköintitalon puomilta, kun pysäköintilippu ei avannutkaan porttia.

Tilanteesta selvittiin lopulta Google Translatella, elekielellä ja kädestä pitäen näyttämällä. Rengas vaihtui vararenkaaseen ja kisa-aamuna tiimillä oli katsastuksen yhteydessä todellinen varikkokäynti, kun koko rengassarja vaihdettiin uuteen.

Edellisenä päivänä oli myös hyvin aikaa liimata autoon asiaan kuuluvat AL-Sportin tarrat.

Ehdin tutustua Skoda Fabiaan lähes parinsadan kilometrin verran ennen kisaa. Ajoin meidät ensin Prahasta kisapaikkakunnalle Kosmonosyyn, minkä jälkeen ehdin vielä ajaa lähiympäristössä samanlaisen kulutus/kierroslukema/nopeusvertailun kuin minkä tein elokuussa Ibizan kanssa.

Testi osoitti, että 81 kW Fabialla olisi taloudellisinta ajaa 55-65 km/h nopeudella 1250-1400 rpm kierroksilla 5. ja 6. vaihteita käyttäen. Vaihdetta 4 kannattaisi välttää, koska sillä kulutus (ja kierrokset) nousivat selkeästi korkeammiksi. 

Olin yllättynyt, että taloudellinen nopeusalue oli noin matala! Tämä nimittäin tarkoitti, että koko kilpailun voisi ajaa taloudellisella nopeusalueella, jos taajamissa ajaisi vähän ylinopeutta. 

Punainen: 4. vaihde, keltainen: 5. vaihde, vihreä: 6. vaihde.

Kulutustestailujen jälkeen ajelin vielä ympäriinsä, että saisin lisää tuntumaa autoon.

Ikuisena aikatauluoptimistina ja maisemia katsellessani ajoin tietysti vähän liian kauas. Vielä kun meinasin eksyä Mlada Boleslavin kaduille, alkoi tehdä vähän tiukkaa ehtiä lehdistöillalliselle.

Ehdin onneksi ajoissa eikä tosin olisi edes ollutkaan niin kiire. Monet median edustajat olivat juuttuneet Prahasta lähtiessä perjantairuuhkaan, joten illallista piti hieman myöhäistää. 

Lehdistöillallisen avaus. 

Kilpailun aamutouhut

Illallisen yhteydessä saimme tilaisuuden valita lähtönumeromme. Olisimme voineet olla vaikka numero yksi, mutta se tuntui minusta jo hieman liioittelulta. Valitsinkin meille numero kympin, että tulisi täyden kympin suoritus!

Olemme aiempina vuosina tulleet kisapaikalle myöhemmin, mutta alkupään numero vaati ilmoittautumista jo klo 7.00. Se olikin hyvä juttu, sillä varhain aamulla katsastuksessa ei ollut vielä ruuhkaa vaan halliin sai ajaa melkein suoraan. Tuntia myöhemmin tilanne on yleensä ihan toinen!

Saatuamme auton kuntoon oli vielä hyvin aikaa syödä aamupalamakkaroita ja omenastruudelia ennen kilpailijainfoa. Kuljettajana otin rennosti ja keskityin somettamiseen. Kartturilla sen sijaan oli vähän enemmän tekemistä tiekirjaa läpikäydessä.

Tiekirjaan tutustumista ja aamupalaa Skoda Training Centressä.

Ensimmäinen kilpailija lähti reitille klo 9 ja meidän vuoromme oli klo 9.18. Harmillisesti Marek oli vasta numero 57, joten hän pääsi lähtemään reitille vasta lähes 2 tuntia jälkeeni emmekä ehtineet vaihtaa päivän aikana kuin pari sanaa.

Jutellessani Marekin kanssa automme työnnettiin lähtöjonoon. Ei passaa kuluttaa ylimääräistä bensaa! 

Virallinen lähtöposeeraus. (Kuva: Skoda Economy Run)

Lähtölippu heilahti ja ei muuta kuin matkaan!

Rennolla otteella reitille, tai sitten ei

Olen tänä vuonna lopulta opetellut keskittymään taloudellisuusajokilpailuissa (lähes) pelkkään ajamiseen ja jättämään höpöttäminen vähemmälle. Ei siis hihkumisia hienoista maisemista tai mistään muustakaan kartturille. Tsekissä tosin ihailin maisemia itsekseni sen minkä kerkesin.

Kolmannella kilpailukerralla Skoda Economy Runissa kuviot olivat jo varsin tutut, joten en stressannut kilpailusta yhtään. Ajetaan ja nautitaan maisemista! Vielä kun keskinopeuspyynti oli niinkin alhainen kuin 52 km/h, ei kiirettäkään olisi pitänyt tulla missään vaiheessa.

Pitkillä suorilla muut autoilijat paahtoivat ohi pihistelijöistä. Ja paljon lyhemmilläkin, sillä Tsekissä on aika villi ohituskulttuuri. :O

Toisin kuin minä, kartturini Jaakko oli äärimmäisen stressaantunut jo ennen kilpailua ja sitä jatkui koko aamupäivän jakson.

Hän tuntui vain laskevan laskemistaan, kuinka monta minuuttia olemme myöhässä hänen suunnittelemastaan aikataulusta. Vasta kun ennen taukoa oli jäljellä enää sellaista maastoa ettei aikataulua pystynyt kirimään kiinni eikä muita autoja ohittelemaan, hän rauhoittui.

Tauolle tullessa kilpailu sai rugbymaisia piirteitä. Kartturini kirmasi viemään aikakorttia tarkastajalle niin kovaa, että törmäsi vahingossa toisen suomalaistiimin jäseneen niin että tämä heitti kuperkeikan ja kengätkin lentelivät ilmassa. Harmi että videokamerastani oli akku loppu, joten en saanut lentoa talteen eikä voitu tehdä videotuomarointia. :’D

Iltapäivällä kartturini sanoi, että olemme seitsemän minuuttia myöhässä aikataulusta. Seitsemän? Miten ihmeessä? Ajoin sitten seuraavat maantiejaksot 90 km/h, että saisin aikaa kiinni.

Kymmenisen minuuttia myöhemmin kartturini huomasi, että olimmekin oikeasti pari minuuttia edellä aikataulua, joten olin kaahannut ihan turhaan! Onneksi olin ihmetellyt asiaa ääneen, niin Jaakko tarkisti laskelmansa ja sain taas ajella rauhassa.

Kisan virallinen valokuvaaja pääsi yllättämään iltapäivällä. (Kuva: Skoda Economy Run)

Ylimääräisiä mutkia matkassa

Lähtönumerostamme huolimatta ajo ei ollut ihan täyden kympin suoritus, sillä tulosta verotti pari ylimääräistä koukkausta pois reitiltä.

Ajoin ensimmäisen kerran harhaan yhdessä liittymässä, koska seurasin liian orjallisesti tienumeroita enkä luottanut matkamittariin ja kartturiin. Erkanemiskaistan kohdalla kilometrit täsmäsivät, mutta tienvarsiopasteessa oli numero 262 ja kaupunkikin oli eri kuin tiekirjassa kerrottu "268 Mimon", joten päätin jatkaa suoraan.

Taustapeilistä sitten näkyi, että seuraavat kilpailijat kääntyivät jonossa tielle, eli väärin meni. Onneksi ajamamme tie oli leveä eikä vastaantulijoita ollut, joten pystyin tekemään siinä saman tien U-käännöksen. 

Marek oli missannut saman risteyksen, mutta käynyt kääntämässä auton vasta seuraavassa mahdolisessa liittymässä, sillä tuossa kohdassa ei olisi saanut tehdä U-käännöstä. Että joo, ecorunia ajetaan kyllä ensisijaisesti liikennesääntöjen mukaan, mutta joskus hätä ei lue lakia enkä edes tajunnut ajatella asiaa, kun kartturilta tuli käsky tehdä äkkiä uukkari...

Ohittamani liittymä oli sellainen, ettei sinne pystynyt ajamaan vastakkaisesta suunnasta, mutta onneksi vaihtoehtoinen reitti oli selkeä ja pian olimme taas oikealla reitillä. Seuraavana vuorossa olleeseen liikenneympyrään kartturini ei ehtinyt kartalle, mutta onneksi sen läpi ajoi muita kilpailijoita, joten seurasin vain heitä.

Tutkiessani tapahtunutta kisan jälkeen videolta huomasin, että liittymää ennen oli sittenkin ollut tiekirjan mukainen opaste. Itse liittymän kohdalla olleessa opasteessa luki eri kaupunki ja tie, mistä sitten vedin väärän johtopäätöksen.

Viitta ohjaa Mimoniin, mutta unohdin sen ilmeisesti saman tien kun olin ohittanut viitan.

Liittymän kohdalla oleva viitta ohjaa tielle 262 eikä siinä ole mitään mainintaa Mimonista. Hämäävää tällainen informaation jakaminen useampaan viittaan!

Jälleen reitillä! Muut kilpailijat tulossa risteykseen vasemmalta kuten tiekirja neuvoi.

Toinen harhaanajo tapahtui kaupungissa, jonka liikennejärjestelyjä oli käyty läpi jo ohjaajakokouksessa. Siellä ajettiin hassusti yhden torin poikki kulmasta kulmaan ja sitten 45 asteen käännös vasemmalle.

Torin läpi ajaminen meni ilmakuvan opastamana sujuvasti, mutta sen jälkeen tuli nopeaan tahtiin kolme käännöstä, joista viimeisen menimme pitkäksi. Jaakko huomasi virheen kuitenkin heti, joten korjauksena oli peruuttaa 10 metriä ja kääntyä oikealle tielle. Valitettavasti ekan harhaanajon jälkeen kiinniottamamme ja ohittamamme kilpailijat ehtivät tässä ajassa ajaa taas ohitsemme.  

Ilmakuva oli selkeä, mutta sitten tiputtiin kartalta.

Kolmatta harhaanajoa ei tullut, vaikka kartturini tipahti kerran pois kartalta ja pyysi pysähtymään. En kuitenkaan pysähtynyt, vaan jatkoin matkaa muiden tiimien perässä. Se etu jonossa ajamisessa on, että jos on epävarma olo voi seurata muita. Ja jos ajetaan harhaan, niin ajetaan sitten porukalla, kuten viime vuonna, kun toinen suomalaistiimi seurasi meitä väärälle tielle. 

Haasteita matkan varrelta

Vaikka olin päässyt tutustumaan Fabiaan jo edellisenä päivänä, sen voimattomuus ylämäissä pääsi silti yllättämään. Tai ehkä mäkien jyrkkyys olikin se, mikä yllätti?

Päivän alussa jouduin vaihtamaan muutaman kerran kesken mäen pienemmälle vaihteelle, koska auto ei vain jaksanut vääntää ylös. Aika nopeasti opin kuitenkin tuntemaan auton voimavarat ja valitsemaan oikean vaihteen jo mäen alla.

Fabian 81 kW kone jaksoi onneksi vääntää ihan eri tavalla kuin elokuussa ajamani 66 kW Seat Ibiza. Sen kanssa olisin varmaan ollut helisemässä näissä mäissä!

Kun Fabian oppi tuntemaan, se oli vallan mainio auto!

Tavallisten mäkien lisäksi reitillä oli muutamia jyrkempiä rinteitä, joissa tie mutkitteli mäessä tehden useamman liki 180 asteen käännöksen. Ne tuottivat ihan omanlaisensa haasteen taloudelliseen ajamiseen, sillä mäkeä ei voinutkaan vain rullata alas moottorijarrutuksella, vaan mutkiin oli pakko hidastaa reilusti.

Ensimmäinen tällainen serpentiinimäki pääsi vähän yllättämään. Auto vieri kivasti alamäkeen, kun tie kaartui yllättävän tiukasti oikealle. Päällä oli tietysti isoin vaihde ja kun mutkaan pitikin jarruttaa kovasti, auto päästi hyvin tyytymättömän äänen. Kutonen ei ollut ollenkaan hyvä vaihde enää siinä vaiheessa, kun vauhtia oli enää 35-40 km/h.

Otin tästä opiksi ja ajoin seuraavat alamäet suosiolla 4. vaihteella, jolla moottorijarrutus toimi yhtä hyvin ja jos piti jarruttaa, kierrokset eivät tippuneet heti liian mataliksi.

Tiukka mutka ylämäkeen! Nopeus taisi tipahtaa tässä alle 40 km/h:iin.

Iltapäivän suurin haaste oli etenemistä hidastavat tietyöt, joita oli merkitty reitille viisi kappaletta. Tietöitä oli myös aamupäivällä, ja niitä varten aikatauluun oli lisätty yhteensä kymmenen extraminuuttia. Jos kuitenkin joutuisimme seisomaan tietöissä vielä pidempään, järjestäjät voisivat katsoa pysähdykset GPS-seurannasta ja huomioida ne tuloksissa.

Selvisimme iltapäivä tietöistä todella sujuvasti, eikä ylimääräisiä pysähdyksiä tullut paljon. Yhteensä taisimme seistä tietöiden liikennevaloissa 12 minuuttia, mistä yksissä tosin peräti 6 minuuttia. Ne valot eivät turhan usein vaihtuneet, sillä meidän ei tosiaan tarvinnut liikahtaa paikaltamme vasta kun 6 minuuttia oli kulunut ja sitten saimme jatkaa matkaa.

Aamupäivän siltatyömaalla piti ajaa jonossa tosi hitaasti, kun lopulta päästiin läpi valoista.

Olimme saaneet käsityksen, että iltapäivän jakso olisi aamua haastavampi, koska järjestäjät suosittelivat ottamaan aamupäivällä vähän etumatkaa aikatauluun. Yllättäen iltapäivä reitti olikin hyvin leppoisa ajettava.

Aluksi kävimme kiertämässä osittain saman mutkaisen ja mäkisen lenkin kuin aamupäivän jakson lopussa, mutta sen jälkeen tiet muuttuivat isommiksi ja tasaisemmiksi. Olimme myös ilmeisesti nousseet aamupäivällä ylängölle, sillä iltapäivä tuntui olevan enemmän laskettelua alas. Ajotietokoneen mukainen keskikulutuskin tippui aamusta desillä ja oli maalissa 3,7 l/100 km.

Ystävällinen ylinopeusvalvonta

Skoda Economy Runissa on varsin reilu käytäntö ylinopeuksien mittaamisessa, mihin liikennevalvonnankin pitäisi ehkä painottua.

Sen sijaan, että nopeutta valvottaisiin yhdessä tietyssä pisteessä, onkin määritelty kaksi pistettä, joiden välillä pitää viihtyä vähintään tietty aika. Välimatkalle kulunut aika tarkistetaan GPS-seurannasta.

Jos välimatkasta suoriutuu nopeammin, on ajanut ylinopeutta. Esimerkiksi kun ajatuksissani kiihdytin  eräässä taajamassa hetkellisesti 60 km/h:iin mutta hidastin sen heti pois, ei siitä tullut mitään seuraamuksia. 

Ylinopeussakkoa tulee kilpailussa vasta 10 km/h ylityksestä. Siinä saa oikeasti kaahata taajaman läpi, jos aikoo saada sakkoa! Raja oli kuulemma aiemmin 5 km/h, mutta se nostettiin joitakin vuosia sitten kymppiin. Syy jäi hämärän peittoon. Mietin, että voisiko kyseessä olla mittaustekninen asia?

Mittaustavan miinuspuoli on siinä, että sillä ei pysty valvomaan ylinopeuksia lyhyillä matkoilla. Esimerkiksi junaradan ylityksissä matalaa nopeusrajoitusta on vain 50 metriä, jonka ajamiseen 50 km/h nopeudella menee noin 3,6 sekuntia. Tällaiseen tarkkuuteen GPS-järjestelmä ei pysty millään.

Valvotun tasoristeyksen saa ajaa max. 50 km/h. Tässä paikassa oli kaupungin nopeustaulu ja ajoin näköjään just oikeaa vauhtia.

Loppumatka

Ennen maalia reitille osui kuusi kilometriä moottoritietä, jolla pystyi ottamaan menetettyä aikaa kiinni, jos oli tarve. Me olimme hieman myöhässä aikataulusta, mutta sen tavoittaminen ei vaatinut suurta nopeuden nostoa eikä todellakaan moottoritienopeuksia, että saimme aikataulun kiinni.

Kun sitten kuitenkin useampi isommalla numerolla varustettu kilpailija ohitti meidät, alkoi pikkuhiljaa vähän jännittää. Ollaanko laskettu jotain väärin? Ei pitäisi olla, mutta varmuuden vuoksi kartturini suositti hieman kiristämään tahtia.

Numero 14 ohitti meidät moottoritien alussa, mutta myöhemmin vuorostani ohitin sen, kun se tuntui hidastelevan.

Lopulta olimme 325 km pituisen reitin maalissa 31 sekuntia etuajassa. Kylläpä kaahasin! ;)

Lentävä maaliviivan ylitys.

 

Maaliviivalta ajettiin suoraan halliin loppumittauksiin.

Kilpailun tarkastuskortti näyttää, tankissa olevan bensan määrän kilpailun alussa ja lopussa sekä ohmi-lukemana että litroiksi muutettuna. Alkumittauksen jälkeen autoon tankataan 10 litraa, joten kulutimme reitillä 12,46 litraa bensaa.

Maaliin saapumisemme jälkeen oli pari tuntia aikaa hengailla, syödä ja ottaa valokuvia, kun odoteltiin muita kisaajia. Alkupään numero oli edelleen loistava valinta!

Kilpailijoiden etenemisen näki hienosti Oni Systemin liveseurannasta. Siitä pystyi myös tarkistamaan yksittäisen auton nopeudet ylinopeusmittausjaksoilla, joita oli varmaan parikymmentä ellei enemmänkin.

Enää ei olisi montaa jäljellä: numero 58 tulossa maaliin.

Tulokset ja yhteenveto

Bensaluokassa oli 40 osallistujaa ja kilpailun taso todella kova.

Luokan voittivat Jan ja Pavel Horníček, jotka suoriutuivat vapaasti hengittävällä 44 kW Skoda Citigolla 325 km pituisesta reitistä uskomattomalla 2,93 l/100 km kulutuksella!

Ehkä vieläkin uskomattomampaa on, että toiseksi paras tulos 3,09 l/100 km ajettiin yksilitraisella 85 kW Skoda Octavialla. Se painaa monta sataa kiloa enemmän kuin pikkuruinen Citigo, joten desin ero kulutuksessa ei ole juuri mitään.

Medialuokan kilpailun voitti 74 kW Fabialla 3,55 l/100 km kulutuksella radiotoimittaja Koval Vojtěch, joka oli todellinen multitaskaaja. Hänen kartturinsa oli sairastunut, joten hän sekä ajoi että luki karttaa. Mahtava suoritus! :D 

Oma tulokseni oli 3,85 l/100 km, mihin olen sangen tyytyväinen. Se oikeutti bensaluokan sijaan 26/40. Sama sijoitus kuin viime vuonna, mutta luokassa oli nyt 10 kilpailijaa enemmän eli huomattava parannnus. Medialuokassa sijoitukseni oli 6/12, mikä ei sekään ole hullumpi.

Suomalaiset ajoivat todella tasaisesti, sillä kulutukset olivat kaikki desin sisällä toisistaan. Markku Lehisto ja Raimo Alm olivat 21. sijalla 3,77 l/100 km kulutuksella kun taas Matti ja Leena Sinervä olivat 27. sijalla 3,87 l/100 km kulutuksella. 

Suomalaistiimit kisan jälkeen.

Olisi tosi mielenkiintoista tietää, miten olisin sijoittunut, jos autossani olisi ollut saman kokoiset renkaat kuin muissa: minulla oli nyt 17” kun muilla oli 16”. Entä miten olisin pärjännyt viisivaihteisella 74 kW moottorilla? Oliko 81 kW:sta etua, kuten Marek sanoi?

Kaiken kaikkiaan kilpailusta jäi todella hyvä fiilis. Järjestelyt olivat jälleen ensiluokkaiset ja isännät todella ystävällisiä ja vieraanvaraisia.

Muutamakin kilpailijapari oli kiinnostunut suomalaisista taloudellisuusajokilpailusta. Toivottavasti he pääsisivät osallistumaan meidän kilpailuihimme ensi vuonna!

Virallinen yhteiskuva iltahämärässä salamavalojen loisteessa. Näyttää olevan ilmeestä päätellen aika vakava paikka mulle. :D

Tietoa blogista

POLOinen on liikenne- ja autoblogi, jonka perustin kesällä 2008. Aiemmin autot eivät kiinnostaneet yhtään, mutta hankittuani auton olosuhteiden pakosta innostuinkin autoilusta oikein kunnolla. Liikenne on minulle peliä, jossa pyrin menestymään aina vain paremmin!

Kirjoittelen blogiin kaikenlaisista autoiluun liittyvistä asioista moottoripyöräilyä unohtamatta. Erityisesti sydäntäni lähellä ovat Volkswagen, liikenneturvallisuus ja taloudellinen ajaminen.

Ota yhteyttä: poloinenblogi(a)gmail.com

Arkistot
2019 (12)
elokuu (1)
Miten pieni kulutus sähköauto Audi e-tron:illa on mahdollista saavuttaa? Suurajot EcoRun 11.8.2019
heinäkuu (1)
Secto Road Trip - sähköautoilla halki euroopan + mitä lataus maksaa?
kesäkuu (1)
Autoliiton AL 100 juhlaliittopäivät
toukokuu (2)
Kilpailijana Gladiaattoreissa - valmistautuminen, hakeminen ja kilpaileminen
Sähköautojen pienin kulutus! AL-Helsinki Ecorun 27.4.2019
huhtikuu (2)
Taloudellisuusajoa sähköautolla - Kuopion Autokauppa EcoRun 6.4.2019
Sähköauto ilman kotilatausmahdollisuutta ja 10 muuta tarinaa sähköauton lataamisesta
maaliskuu (2)
Testissä kuljettajan pikku apuri: automaattiset kaukovalot
Kun jarrupolkimesta tuli turha - koeajossa sähköauto Nissan Leaf
helmikuu (1)
Koeajossa aito ja alkuperäinen Volkswagen Polo Junior
tammikuu (2)
Koeajot Auto 2018 -messuilla - mitä erikoisempi, sen parempi
Auto 2018 messujen 5 kiinnostavinta juttua
2018 (20)
joulukuu (1)
Skoda Scala - ensifiilikset uutuudesta!
marraskuu (1)
Vain 3,6 millilitran päässä voitosta - Toyota EcoRun 6.10.2018
lokakuu (1)
Kolmas kerta toden sanoo? - Skoda Economy Run 2018
syyskuu (2)
Banaaninkuorilla baanalle! (bio)kaasuautojen päästöt, verotus ja tankkaus
Kaasuautolla taloudellisuusajokilpailussa - Suurajot EcoRun 12.8.2018
elokuu (1)
Tampere - jännittävimmät, hienoimmat ja vaarallisimmat liikennekohteet
heinäkuu (2)
Auton vuokraaminen ulkomailla - ensikertalaisen kokemuksia
Leonin ensimmäinen katsastus ja päivä filmitähtenä
kesäkuu (1)
Leonin 3-vuotishuolto - katolle pissiminen vaihtui karkkikaupan tuoksuun
toukokuu (3)
Seat Leon - murtumat takavalojen umpioissa
Seat Leon - DSG-vaihteiston kytkimen vaihto
Kaaharizombie pihtaamassa - Neste Pusula EcoRun 15.4.2018
huhtikuu (3)
Leonin pienin kulutus ikinä! AL Helsinki EcoRun 14.4.2018
Kulutustestailuja ennen kauden ensimmäisiä Ecorun taloudellisuusajokilpailuja
AL-Sport päivät Hyvinkään Sveitsissä
maaliskuu (1)
Kauden 2018 ecorun taloudellisuusajokilpailut - millä autolla ja kenen kanssa?
helmikuu (2)
Koeajossa upea coupé Lexus RC 300h
Pitääkö vilkkua käyttää aina risteyksessä kääntyessä?
tammikuu (2)
POLOinen 10 vuotta!
Auton lattian, takaluukun ja konepellin vaimennus
2017 (30)
joulukuu (3)
Kiire ja liikenne - testatusti huono yhdistelmä!
Leonidaksen kuusenhakureissu
Polkupyörän valot - miten niitä käytetään oikein?
marraskuu (2)
Startti - oppikirja opetuslupaopetukseen
Autoliiton opetuslupainfo - kaikki mitä halusit tietää ajokortin hankkimisesta opetusluvalla
lokakuu (3)
Toyota Ecorun - uudenlainen taloudellisuusajokilpailu
Lotus Elise ja täydellisen rypsipellon metsästys
Pihistelyä ja mahtavia maisemia - Skoda Economy Run 2017
syyskuu (1)
HJC R-PHA 70 - ei enää ikinä aurinkolaseja moottoripyöräillessä!
elokuu (3)
Vuoroin vieraissa - tsekkiläiset taloudellisuusajajat tuhansien järvien maan ecorunissa
Liikaa hifistelyä, liian vähän pihistelyä - Suurajot NEZ EcoRun 13.8.2017
Pikaisessa koeajossa Volkswagen Arteon ja ennakoiva adaptiivinen vakionopeussäädin
heinäkuu (3)
Tampereen liikennejärjestelyt yllättivät turistin
Skootteri ei ole lälläripyörä, ainakaan kaupungissa
Illalla olin voittaja, aamulla enää toinen - AKU EcoRun 9.7.2017
kesäkuu (3)
Motoristi Survival Tour - mahtava moottoripyöräkoulutus! (osa 2.)
Motoristi Survival Tour - mahtava moottoripyöräkoulutus! (osa 1.)
Auto jäi pikapesun ulkopuolelle - asiakaspalvelu keräsi pisteet kotiin + Voita ilmainen autopesu!
toukokuu (3)
Leonin 30 tkm huolto - öljynvaihto, vajavainen akku ja rasittavat natinat
Takatalvi yllätti - 270 km kesärenkailla loskakelissä
POLOinen PINGailemassa eli autobloggaaja sisällöntuottajafestareilla
huhtikuu (2)
Auton kuntotarkastus
Autourheilijat Pohojanmaalla
maaliskuu (3)
Pysähdyin moottoritiellä ja muita viikonlopun autoilukuulumisia
Kiveniskemän korjaus Leonin tuulilasista
Kauhea naarmu auton maalipinnassa!
helmikuu (2)
Koeajossa Lexus IS 300h - se parempi Toyota?
Audi Quattro Tour 2017 - miten Audit selvisivät laskettelurinteestä?
tammikuu (2)
Minkä näistä koeajaisin? Uusi Seat Leon, Toyota C-HR vai Lexus IS 300h?
Autojen sijaintitiedot vuotivat nettiin jo nyt
2016 (30)
joulukuu (1)
Auto 2016 -messujen hauskin koeajo: pikkuruinen sähköauto Renault Twizy
marraskuu (3)
Auto 2016 - lisää koeajoja, vuoristorata ja Opel OnStar
Auto 2016 -messut - autojen Mega Pop-Up myymälä ja paljon muuta
Muuttaako urheiluauto käyttäytymistä? Testissä Lotus Evora 400
lokakuu (4)
Onko yksisuuntainen Puistokatu oikeasti turvallinen pyöräilijöille?
Rengashotelli ja puuttuvat pultit
Skoda Economy Run 2016 - taloudellisen ajon kilpailu Tsekissä (osa 2/2)
Skoda Economy Run 2016 - taloudellisen ajon kilpailu Tsekissä (osa 1/2)
syyskuu (1)
Ford Driving Skills for Life
elokuu (3)
Koeajossa huikea urheiluauto Lotus Evora 400
Seat Leon äänieristys
Seat Leon resonoi ja natisee
heinäkuu (1)
Harjoittelu kannattaa! 1000 Lakes EcoRun 2.7.2016
kesäkuu (2)
Taloudellisen ajon vinkit hiekkatiellä ajamiseen
Leonin ensimmäinen öljynvaihto ja säästövinkki
toukokuu (4)
Kirottu kilpailu? Neste Myllylampi Ecorun 21.5.2016
Koeajossa faceliftin saanut superpihi Toyota Auris Hybrid
Yksi vai 50 hevosvoimaa?
Että sellainen moottoripyöräilykauden aloitus!
huhtikuu (3)
Rekisterikilpibongaus
Milloin U-käännös on kielletty?
Leonin takuukorjauksia
maaliskuu (2)
Ecorun ja autoslalom kilpaileminen
Onnistuuko taloudellinen ajaminen talvella? Savon Pihistys Kuopion Autokauppa Ecorun 27.2.2016
helmikuu (3)
Kokemuksia Leonin kitkarenkaista
Teslan lataaminen
Koeajossa vertaisvuokrattu unelma-auto Tesla Model S P85D
tammikuu (3)
Pysäköinti Jyväskylän satamassa
Auton lainaaminen naapurille - uhka vai mahdollisuus?
Nissan Juke Nismo RS - terrierimäinen möhköfantti koeajossa
2015 (40)
joulukuu (2)
Hauskaa joulua!
Autoslalom kilpailu Leonilla
marraskuu (3)
Around View Monitor ja muita lisäapuja kuljettajalle a'la Nissan
Päästöskandaaliauton(?) kulutusennätys
Koeajossa superhauska Mazda MX-5
lokakuu (4)
Volkswagenin vieraana Jyväskylän MM-rallissa
Nastarenkaat vai kitkarenkaat? Talvirenkaiden valinta Leoniin
Volkswagen Demo Tour 2015
Leonilla yli 1000 km yhdellä tankillisella!
syyskuu (4)
Jyväskylän Autotarvikkeen naistenilta
Ratti.fi - ajokortin opetuslupien välityspalvelu
Hipoen ohi ja kolmion takaa känny korvalla - suomalainen liikenne takapenkkiläisen silmin
Tehotytöt vauhdissa: Vesijärven Auto Ecorun
elokuu (3)
Yritys päihittää vakionopeussäädin ja hieman Ecorun-pohdintaa
Onnellista autoslalomia
Moottoripyörän talvisäilytys sekä huolto- ja myyntipohdintaa
heinäkuu (2)
Kurkku Kalajoella
Leonin CQuartz Finest -pintakäsittely
kesäkuu (2)
1000 Lakes EcoRun - taloudellisen ajon soratieralli?
Poloinen pysyy Poloisena, mutta Leon on nyt Leonidas
toukokuu (6)
Polon viimeiset pihistelyt: LänsiAuto Ecorun 18.4.2015
Leonin renkaiden vaihto uusiin ja pyörien suuntaus
Uudet vanteet ja renkaat Leoniin
Kilometrien kerryttämistä ja autovouhottajien tapaamista
Leonin luovutus
Leonin luovutushuolto
huhtikuu (4)
Leonin maahantulotarkastus
Moottorijarrutus vai vapaalla rullaaminen?
Onnellisten ajokoulu vm. 2015
Lisensoitu autourheilija!
maaliskuu (5)
Kitkarenkaat liukkaan kelin radalla
Koeajossa Toyota Auris Hybrid - ekotietoisen taviksen valinta
Automerkkien kevään kovimmat #some #kampanjat
Autourheilu todella kiinnostaa naisia!
Autoja, moottoriurheilua ja naisia
helmikuu (4)
Oho, tilattiin auto
Volkswagen Winter Drivingschool
Seat Leon jälleen testissä - onko Polo saamassa seuraajan?
Poloisen ensikosketus kitkarenkaisiin
tammikuu (1)
Mitä kaikkea POLOiselle tapahtui vuonna 2014?
2014 (41)
joulukuu (3)
Joulukuun lopun löpinät
Nissan Pulsar - ei mikään tähdenjäänne
Leidi liikenteessä
marraskuu (3)
Karvalakki-Leon vuokralla
Glosspoint - palvelua vailla vertaa
Testissä Ford Ranger Wildtrak -pick-up
lokakuu (3)
Renkaiden vaihto hintavertailu
Törttöilijöitä liikenteessä - blogaus vanhan ajan malliin
Auton vanteet netistä
syyskuu (4)
Rullahiihto liikenteessä
Sumussa ajaminen ja sumuvalojen käyttö
Polon toinen taloudellisen ajon kilpailu: maantiekulutuksen haamuraja rikki kirkkaasti!
EcoRun taloudellisuusajokilpailu Pololla
elokuu (2)
Kohta pihistellään taas!
Uudet keskikupit vanteisiin ja virallinen pysäköintipaikka
heinäkuu (3)
Moottoripyörän parantelua
Jyväskylä - Kuopio - Jyväskylä
Polon 3-vuotishuolto
kesäkuu (3)
Uusi Mazda3 - taviksesta katseenvangitsijaksi
Polon ensimmäinen katsastus
Testissä kuljettajan pikku-apurit: mukautuva vakionopeussäädin ja kaistanpitoavustin
toukokuu (2)
Ihana uusi Polo <3
Taloudellisen ajon kilpailu Ecorun
huhtikuu (3)
Kevään renkaanvaihtokuviot ja DSG:n öljynvaihto
Keski-Suomen Moottoripyöränäyttely vm. 2014
Ensiesittelyssä uusi Volkswagen Polo
maaliskuu (5)
Ja sitten kuolo korjasi Polon akun
Polkupyörien huoltoa
Seuraa Poloista!
Poloinen goes off-road
Volkswagen hyötyautojen talviajokoulu kevätkelissä
helmikuu (4)
Tänä talvena liukasta on vain radalla
Onnellisten ajokoulun opit käytännön kokeessa
Kohti onnellisempaa ajokulttuuria
Onnellista liukastelua
tammikuu (6)
Pohdiskellen Pohjanmaalle
Lyhyitä ajoja + kireät pakkaset = tyhjä akku
Onnellisten ihmisten ajokoulun startti ja läheltä piti
Koeajossa Seat Leon FR
Parhautta!
Hakkapedia-blogaajaksi
2013 (31)
joulukuu (2)
Tonttu-Polo
Taloudellinen ajotapa - kokemuksia Drivecon käytöstä
marraskuu (4)
Demo Tour 2013 ja kestohymy
Uudet nastarenkaat polkupyörään
Toyota Auris Hybrid
Kesäinen koeajorupeama
lokakuu (3)
Taloudellisen ajon harjoittelua Toyotan tapaan
Renkaiden vaihto Poloisen tapaan
Ongelmalliset vaihteet
syyskuu (5)
Uusi leiska!!
Jyväskylä - Toivakka - Kangasniemi - Hankasalmi - Lievestuore - Jyväskylä
Vähän erilainen ratapäivä
Puhdas auto - pahempi mieli?
Uusi polkupyöräni - Nishiki Hybrid Comp SLD
elokuu (2)
Harjaton pesu
Ja korvat lepää!
heinäkuu (2)
Nissan Juke Nismo
Polon kaksivuotishuolto
kesäkuu (2)
MP-kauden avaus
Polkupyörän renkaanvaihtopulmia
toukokuu (2)
Facebookista voi oikeasti voittaa jotain!
Kops!
huhtikuu (2)
Kuinka tyhjentää lompakko moottoripyöränäyttelyssä
Talven suruja
maaliskuu (3)
Uusi Golf ja Polo GT
Vihreä unelma
Rata 2013
helmikuu (2)
Nastarenkaat kaksipyöräiseenkiin - lopulta
Uuden vuoden kilpailun voittaja on...
tammikuu (2)
Yhteenveto ajokaudesta 2012
Uuden vuoden kilpailu
2012 (30)
joulukuu (2)
Herkkua on siinä monenlaista.
Ylimääräinen öljynvaihto ja takuukorjauksia
marraskuu (2)
Ei niin yllättävät ensilumet
Uusi Golf ja Robo-up!
lokakuu (2)
Moottoripyörä talvisäilöön
Lisää näkyvyyttä
syyskuu (2)
Se oli hyvä vanne
Uusi Audi A3
elokuu (4)
Kaahaavat motoristit vs. ohiteltava motoristi
Eerik pesussa
Yhden pysäköintiruudun ongelma
Polo 1 v!
heinäkuu (2)
Polo ja rätisevä Media-In
Auton kulutuksen seuranta
kesäkuu (3)
Jennin ja Eerikin ensimmäiset seikkailut
Varusteostoksilla
Moottoripyörän hankinta
toukokuu (4)
Sateiset pikakuulumiset
Sumuvalopelle ilman sumuvaloja
Vielä niistä jäljistä ovenkahvassa...
Kevätpesu - ja mitä kuran alta löytyikään
huhtikuu (1)
Päivävalot ja pimeiden perien ongelma
maaliskuu (4)
Ei Golfkärryä meille
Up!
RSS ja muuta yleistä
Näin poliisin, mokasinkohan?
helmikuu (3)
Liukastelua Lievestuoreella
Polo 6R 1.2 TSI DSG Highline
Poloa ulkoiluttamassa
tammikuu (1)
Analyysi pienestä punaisesta paholaisesta
2011 (37)
joulukuu (3)
Hauskaa joulua!
Paras häälahja ikinä!
Polon suojauskäsittely
marraskuu (2)
Polo Simoissa
Kuulumisia autonhuoltokurssilta
lokakuu (4)
Jyväskylä - Ylivieska - Jyväskylä
Tunnustus
Volkswagen Demo Tour 2011
Inssi läpi ... vaivoin
syyskuu (6)
Moottoripyörän teoriakoe läpi!
Olenko hidas oppimaan vai muuten vain hidas?
Rohkeasti liikenteen sekaan
Onko tämä nyt niin hämmentävää?
Pelottava moottoripyörätunti
Eka ajotunti moottoripyörällä
elokuu (8)
Ensimmäinen ja viimeinen kerta (MP 1/2)
Autonhuoltokurssi tulee taas!
Lelun ohjaksissa ja museoesineen kyydissä
Motoristin henkivakuutukset: jarruttaminen ja kääntäminen (MP 5/6)
Lisää kirjaimia ajokorttiin (MP 3/4)
Oho, ostettiin auto
Polo Junior ja Polo Senior
Terveisiä Pololta
heinäkuu (2)
Bilteman kromiset pölykapselit, osa 2
Helsingin keskusta taas vähän tutummaksi
kesäkuu (1)
Katsastus vm. 2011
toukokuu (2)
Pyöräilyneuvontaa
Econen
huhtikuu (2)
Matelua pääsiäisen paluuliikenteessä
Oikealle kääntyvä väistää ... jos väistää
maaliskuu (2)
Vuosihuollon paikka
Ratapäivä 2011
helmikuu (2)
Uudet talvirenkaat
Nissan JUKE
tammikuu (3)
Polkupyörä vuorostaan huoltoon
Uusi leiska
Mitä sanoo Polo 95 E10 bensasta?
2010 (30)
joulukuu (1)
Turvallista uutta vuotta!
marraskuu (3)
Käsittämätöntä toistoa
Polo GTI ja jokasyksyinen Scirocco-koeajo
Epätaloudellista taloudellista ajoa
lokakuu (4)
Saija ratissa
No nyt se sitten levisi
"Eivät renkaat kesää tee"
Simuloitu rengasrikko
syyskuu (6)
"Jarrut - vauhdin surma"
Voidellaan ettei leikkaa kiinni
Kuinka moottori toimii?
Auton perusrakenne tutuksi
Audi A1
Autonhuoltokurssi
elokuu (1)
Kaikkien aikojen ilotulitus ja kaikkien aikojen ruuhka
heinäkuu (1)
Pysäköinti Ainolanrannassa
kesäkuu (1)
Myöhäinen katsastus
toukokuu (2)
Outo ohituskaista
Kilpisenkatu - pyöräilijän inhokki
huhtikuu (1)
Kesärenkaiden vaihtoaika x 2
maaliskuu (2)
Pikavisiitti Helsinkiin
Hämärä ABS-ongelma
helmikuu (5)
Ratapäivä
Hieno Audi ja nuiva Audimies
Enää viikko!
Polo palasi elävien kirjoihin
Koskaan ei ole Polo jättänyt tielle ...
tammikuu (3)
Käsijarrun tärkeydestä
Ei tullut BC:tä, tuli pelkkä B
Paras synttärikortti
2009 (36)
joulukuu (1)
Pimeällä ajamisen kurssi - perinteisesti vai simulaattorilla?
marraskuu (1)
Ajelemassa
lokakuu (4)
Vahaa pintaan ja talvirenkaat alle
Jos edes joku ottaisi opikseen...
"Kiesi-kohu ei kolhinut Audi-kauppaa"
Sciroccoooo <3
syyskuu (2)
Uutta Poloa ihailemassa
Kootut seikkailut Helsingissä
elokuu (2)
Kutsu
Ylinopeusvalvonta: kootut selitykset
heinäkuu (1)
Jyväskylä-Lahti-Jyväskylä
kesäkuu (4)
Läheltä piti juhannuksena
POLOinen 1 v.
Peruuttelua
Polo kesäkuntoon
toukokuu (3)
Taas ratin takana!
Kyytiläisenä
Kun jarrua ei voikaan painaa
huhtikuu (3)
Taas Tampereella
Talvi väistyy
Pablo Picassoa testaamassa
maaliskuu (6)
Huolto ja katsastus - uusi yritys
Katsastus
Vuosihuolto
Vaajakosken liikenneympyrässä ajaminen
Pesua kaivattaisiin
Ilmaista liukastelua
helmikuu (5)
Volkswagen Polo vm. 2008 vs. 2004
Automaattia testaamassa
Jyväskylä-Tampere-Jyväskylä
Kunnossa!
Palautetaan korjaamolle
tammikuu (4)
Oma Polo kullan kallis
Yksi Polo korjaamolle, toinen Polo vuokralle
Kolareita kerrakseen
Polo kolarissa
2008 (24)
joulukuu (1)
Valoton risteys sekoittaa päät ja aiheuttaa vaaratilanteita
marraskuu (3)
Pysäköintipaikasta sakkopaikaksi
Talvea odotellessa
Pientä koristelua
lokakuu (4)
Uudet autot tuoksuvat hyvälle
Ei ole pakko mennä jos ei mahdu
Kirkkaita kilometrejä!
Paluu liukkaalle
syyskuu (5)
Unelma-autoni
Autoton päivä
Inssimuistoja
Jopas oli ohitus
Jyväskylä-Hämeenlinna-Jyväskylä
elokuu (6)
Kuukauden viimeinen päivä
Ollaanpa sitä nyt niin kiireisiä
Törttöilijöitä liikenteessä
Jenni testaa
Kesäkumit vaihtoon
Hetken loisto
heinäkuu (2)
Liukastelua 2-vaiheessa
Arvioiva ajo
kesäkuu (3)
Uudet matot
Tyhmiä ohituksia rauhallisessa juhannusliikenteessä
Taustaa

Katso suosituimmat vaihtoautomme juuri nyt!