Me tykkäämme sinusta!
Tykkäätkö sinä jo meistä?
Me tykkäämme sinusta!
Tykkäätkö sinä jo meistä?
keskiviikko 17.01.2018 Avainsanat: Leonidas , Seat , Seat Leon , Yhteistyö , Äänentoisto
* Yhteistyössä Audiovision
Teetin Leoniin kesällä 2016 äänieristyksen, koska en kestänyt enää sen ovien resonointia. Auto hiljeni kohtuullisesti, mutta vaimentamatta jäänyt lattia jäi vähän kaihertelemaan mieltä. Saisiko sillä vielä rengasmelua pois?
Asia ei selviä kuin kokeilemalla. Vein Leonin viime kesänä takaisin Kokkolaan Audiovisionille, missä teetin edellisenkin eristyksen.
Lattian lisäksi pyysin eristämään konepellin ja takaluukun sekä parantelemaan eristystä oikeasta ovesta, joka oli alkanut natista uudelleen.
Lattian vaimentamista varten auton sisusta piti purkaa lähes kokonaan pois, mikä on varsin aikaa vievää hommaa.
Auton pohjapellin päälle liimattiin 2 mm paksua butyylimattoa ja sen päälle vielä 4 mm paksua kaksikerrosmattoa, joka on yhdistelmä butyylimattoa ja solukumia. Tätä paksummin vaimennusmattoja ei voi laittaa, koska muuten auton alkuperäinen lattiaverhoilu ei istuisi enää nätisti siihen päälle.
Lattian eristyksen yhteydessä keskikonsolin, vaihdekepin ja keskikyynärnojan alueelle eli kardaanitunneliin sekä takapenkin sivujen muovipaneeleihin liimattiin sentin paksuista villakangastyyppistä mattoa. Se on samanlaista, jota monet autotehtaatkin käyttävät.
Jo viime vuonna Leonin takaluukusta kuului outoa natinaa, mistä tein YouTube-videonkin. Autohuollossa koittivat korjata sitä huopanauhalla, mutta se ei vienyt ääntä kokonaan pois. Nyt pyysin Audiovisionia eristämään senkin, eikä ääntä ole sen jälkeen kuulunut.
Takaluukun äänieristyksessä ei voinut käyttää painavia materiaaleja, koska sen kaasujouset eivät tahdo jaksaa nostaa luukkua ylös yhtään kylmemmillä keleillä.
Luukun äänieristeeksi laitettiin 15 mm paksuista kevyttä ja pyramidikuvioista pehmytmattoa, joka vaimentaa kaikumista. Se myös painuu kasaan, kun paneelit painetaan paikalleen ja tiivistää näin luukun.
Kertoessani somessa äänieristyssuunnitelmistani minulle suositeltiin, että auton konepelti kannattaisi myös eristää. En ollut ihan varma sen hyödyllisyydestä, mutta kun auto nyt kerran oli Audiovisionilla, niin teetin sitten senkin.
Konepellin eristys ei ollut iso homma. Sen alkuperäinen huopamatto irrotettiin, liimattiin tilalle kaksikerrosmattoa ja pistettiin huopamatto takaisin paikoilleen.
Eristetty konepelti saa moottorin lämpeämään nopeammin talvella. Meluun sillä sen sijaan ei ole oikeastaan mitään vaikutusta, koska Leonin moottoriäänet kuuluvat muutenkin niin vähän sisälle. Dieselautoissa tilanne olisi varmaan ihan eri.
Leonin matkustajan ovi alkoi resonoida viime keväänä uudestaan todella rasittavasti, joten pyysin Audiovisionia korjaamaan sen vaimennusta.
Vesa ei keksinyt, mikä kohta ovessa erityisesti resonoi, joten hän fiksaili ovea hieman fiilispohjalla. Mahdollisesti natisevia kohtia täytettiin äänieristysmassalla ja lisäksi verhoilujen kiinnitysklipsejä uusittiin, koska ne löystyvät verhoiluja aukoessa.
Lopputuloksena ovi hiljeni ja minä olin taas onnellinen!
Lattian, takaluukun ja konepelli äänieristykset maksoivat yhteensä 525 euroa. Sain tuosta hinnasta kuitenkin hieman alennusta, koska lupasin kirjoittaa eristyksestä blogijutun. Olisin tosin teettänyt työn joka tapauksessa, sillä alennus ilmeni vasta laskulla.
Materiaalien osuus hinnasta oli 205 e ja työn 320 e. Työhön kului paljon aikaa, koska ei ole ihan pieni homma purkaa auton koko sisustaa eristysten tieltä.
Leonin äänieristys on tullut maksamaan kokonaisuudessaan vähän vajaa 1300 euroa, kun lasketaan hintaan mukaan nyt tehdyt lattia, konepelti ja takaluukku sekä aiemmin vaimennetut ovet ja takakontti.
On sanottava suoraan, että ensimmäistä kertaa autolla ajaessa olin pettynyt. Tuntui, ettei lattian vaimennus vähentänyt rengasmelua juurikaan.
Mieheni mielestä rengasmelun sävy sen sijaan muuttui miellyttävämmäksi. Hänen mielestään musiikkikin kuulosti selkeästi aiempaa paremmalta!
Nyt kun olen ajanut autolla enemmän olen samaa mieltä. Leonin äänimaailma on selkeästi rauhallisempi kuin ennen. Odotin vaan alussa vähän liikoja...
Kunnon todisteen Leonin vaimennuksen toimivuudesta saimme käydessämme koeajamassa kesällä uuden Volkswagen Golfin. Voi hyvänen aika, miten meluisalla se tuntuikaan!
Meidän Leon on nyt ihan selkeästi Golfia hiljaisempi, vaikka meillä on 17" renkaat ja siinä oli 16". Ja vaikka Seat on konsernin halvempi merkki, johon ei todennäköisesti laiteta niin paljon eristyksiä kuin uuteen isoveljeensä.
Tällä perusteella Leonin vaimentaminen kannatti siis ehdottomasti. Tarkoitan nyt siis kokonaisuutena kaikkea mitä siihen on tehty: viime vuonna ovet, takakontti ja katto sekä nyt viimeisenä lattia ja takaluukku.
Yhteensä äänieristysmateriaaleja on laitettu autoon noin 25 kg verran. Äänen lisäksi vaimennusmateriaalit toimivat yleisenä eristeenä eli auto pitää paremmin myös lämpöä. Tämä on talvella mukava asia.
Ainut asia mitä Leonista voisi enää vaimentaa, on lokasuojien sisäpuolet. Materiaalia lokasuojiin ei kuluisi paljonkaan, mutta aikaa menisi tosi paljon, koska se vaatisi reipasta alustan purkua (pyörät, lokasuojat, pohjapanssari pois). Lisäksi tarvittaisiin mielellään nosturi, jota Audiovisionilla ei ole käytössään. Jätetään siis vaimennukset tähän.
Leon on oikeasti nyt niin hiljainen, kuin mitä on järkeä tehdä. Nyt vain kovaa ajoa ja toivottavasti ei tule hetkeen autonvaihtoaikeita!
* Olen saanut Leonin äänieristyksen hinnasta alennusta. Kaikki mielipiteet ovat omiani eikä yhteistyö vaikuttanut ostopäätökseen. Linkkien klikkaaminen ei tuota minulle mitään. Kuvat ovat Audiovisionin ottamia.
sunnuntai 21.08.2016 Avainsanat: Leonidas , Seat , Seat Leon , Äänentoisto
Kuten edellisessä blogimerkinnässä kirjoittelin, Leonin resonoivia ovia ei saatu hiljaiseksi takuukorjauksena. Jotta hermot ei menisi ihan lopullisesti päätettiin ottaa kovemmat aseet käyttöön ja teetettiin auton vaimennus AudioVision-nimisessä autohifi-yrityksessä.
Ja voi pojat, kyllä kannatti! Oli todellinen zen-fiilis, kun ajoin vaimennetulla autolla ekaa kertaa. Tuntui, kuin sellainen jatkuva stressi olisi pudonnut pois! En ollut tajunnutkaan, miten paljon natinat ja nitinät olivat vaikuttaneet olotilaani, vaikka tänne kirjoitinkin, että resonointiin menee järki.
Leonista vaimennettiin ovet, takakontti, pohja takapenkin kohdalta sekä katto. Kaverini kommentoi, että katon vaimennuksesta ei olisi mitään iloa, mutta päätin ennemmin luottaa 15 vuotta autohifiä asentaneeseen ammattilaisen suositukseen kuin kuulopuheisiin. Itse en aihetta tunne, joten oli parempi antaa AudioVisionin Veskulle vapaat kädet: kunhan teet siitä hyvän. Vesku päätti tehdä katon, koska hänen mukaansa se suorastaan "soi"!
Verhoiluja purkaessa ovista oli löytynyt autoliikkeen takuutyönä tekemät korjaukset, jotka olivat todella vaisuja. Olin luullut, että ovien resonoiviin paikkoihin oli liimailtu korjausohjeen mukaan huopanauhaa ja toisella korjauskerralla sitä olisi vielä lisätty. Sitä oli kuitenkin löytynyt vain 20 cm pätkä oven ikkunatiivisteestä. Autotehdas ei tosiaan anna huollolle liiemmin liekaa äänien korjaamiseen.
Vaimennuksen yhteydessä Vesku arveli löytäneensä todennäköinen syypään etuovien resonointiin. Ovipeltien välissä menee vaijereita ja ne olivat hanganneet peltien väliin johtavan luukun kanteen jäljet. Näiden asentoa oli huollossa koitettu muuttaa ja rasvata, mutta huonolla menestyksellä. Nyt välissä on eristemateriaalia, minkä pitäisi estää vaijerien liikkuminen.
Kyselin vaimennuksen jälkeen Veskulta, mitä kaikkea hän autoon laittoi. Ja olihan siinä vaikka mitä! Yhdellä materiaalilla ei kuulemma pitkälle pötkitä, sillä eri materiaaleilla on eri ominaisuuksia: osa jäykistää, osa vie suhinoita, osa vie värinöitä jne. Parhaan lopputuloksen saakin yhdistelemällä niitä.
Etuovet vaimennettiin kaikista perusteellisimmin, takaovet hieman kevyemmin. Ideana oli kuulemma saada oviin hieman massaa ja poistaa pehmeillä materiaaleilla suhinoita ja kohinoita.
Oviin laitettiin peräti viittä eri vaimennusmateriaalia: ulkopelleissä on alumiinikalvolla päällystettyä STP Black Gold -butyylimattoa, karkean vaahtomaista Gladen AERO-Foam -mattoa ja pehmeämpää Gladen AERO-Neoprene -mattoa. Välipelleissä on paloja Gladen AERO-Multi -mattoa ja oviverhoilussa Gladen AERO-Neoprene -mattoa sekä STP Biplast 10 -pehmytmattoa.
Takalokasuojiin laitettiin alumiinilla pinnoitettua Silent Coat -butyylimattoa. Ostin sitä paketin takakontin vaimentamiseen viime kesänä, mutten saanut koskaan aikaiseksi laittaa sitä sinne. Nyt sille tuli sopivasti käyttöä tässä. Silent Coat on kuulemma hyvin samantyyppistä kuin STP Black Gold, mutta jäykempää. Takalokasuojiin Silent Coatin päälle laitettiin vielä Gladen AERO-Multia ja AERO-Neoprenea sekä palat AERO-Foamia.
Takakontin pohjaan ja takapenkin alle laitettiin STP Black Gold -butyylimattoa. Takarenkaan keskellä olevan subbarin kanteen liimattiin palat Gladen Aero-Neoprenea.
Kattoon liimattiin kerros Silent Coatia (tukevampi sopi paremmin kattoon) ja sen päälle kerrokset Gladen AERO-Neoprene ja STP Biplast -mattoja. Ennen katon eristämistä siitä poistettiin alkuperäinen eriste, joka oli ohutta pahvipintaista vaahtomuovia (vähän kuin sitä mihin voi tehdä kukka-asetelmia(!?)
Lisäpainoa vaimennusmateriaalit toivat autoon yhteensä noin 10 kg.
Hintaa vaimentamisesta kertyi 720 e (+ aiemmin ostamani Silent Coat 50 e), mistä Jyväskylän Autotarvike maksoi 340 e. Koko tarinaa (lue tästä!) tuntemattomille tiedoksi, että autoliike tuli muutaman epäonnistuneen takuuhuoltokeikan jälkeen vastaan vaimennuksen hinnassa, kun valitin, että auto ei vastaa tilattua tuotetta. Koeajamamme Seat Leon kun oli todella hiljainen eikä natissut mistään.
Kuuntelin Leonia reilun viikon, ennen kuin olin valmis julkaisemaan tämän kirjoituksen, koska ajatukset eristyksen onnistumisesta ovat sahanneet laidasta laitaan. Suunnilleen näin:
Eikkäs ensi-ihastuksesta toivuttuani havaitsin, että ihan kaikkia natinoita vaimennus ei valitettavasti poistanut oikeasta etuovesta. Se ääni, minkä sai hiljaiseksi kyynerpäällä verhoilun yläosaa poistamalla, on poissa. Jotain hyvin matalataajuuksista natinaa oven sisältä kuitenkin välillä kuuluu (yhtenä päivänä oli jatkuvaa jo 30 km/h ajaessa) eikä ovesta ole löytynyt kohtaa, mitä painamalla se voisi hiljentyä. Äänet ovat joka tapauksessa vaimeampia ja kaikki eivät niitä ehkä huomaisikaan, mutta olen herkistynyt natinoiden kuulemiseen.
Takaosan natina, josta laitoin ääninäytteen viime blogimerkintään, on kuulunut muutamaan kertaan eikä sen sävy muuttunut. Tosin ehkä aavistuksen hiljentynyt? Tästä voisi päätellä, että äänenlähde on takaluukun sisällä, sillä sitä ei vaimennettu. Eikä ehkä lisäpainon takia kannatakaan, koska Leonin takaluukun kaasujouset ovat niin heikot, etteivät talvella jaksa aina nostaa luukkua auki.
Jossain vaiheessa maltoin vaihtaa natinoiden kuuntelun musiikin kuunteluun. Kuulosti muuten hyvältä! Meidän Leonissahan on Seat Sound System -audiopaketti, joka pääsi nyt oikeuksiinsa. Äänentoisto on nyt selkeästi napakampi, kun ovet eivät ole enää peltipurkit.
Siitä olen yllättynyt, miten vähän eristys vaikutti rengasmeluun. Tähän Vesku kommentoi, että se pistää nyt korvaan, kun "kokonaisälämölö" on hiljentynyt. Suurin melu tulee nyt etuosan jalkatiloista ja jos auton haluaisi oikeasti hiljaiseksi, kannattaisi lattiakin vaimentaa. Se oli käsittääkseni Veskulla harkinnassa jo nyt, mutta aika loppui kesken. Luulen, että teetän sen vielä tässä syksyn aikana. Toisaalta pelkään, että kun rengasmelu vaimenee, alan kuulla autosta yhä enemmän kaikkia muita ääniä. Tämä on loputon suo...
Nimittäin: äänieristyksen jälkeen olen huomannut uutena äänenä narinan B-pilarien seudulta, mikä kuuluu välillä, kun ajaa vaikka liikenneympyrässä tai kääntyy risteyksestä. Fiilis on se, että ääni kuuluu, kun auton runko tavallaan kiertyy kaarteissa. Verhoilujen purkamisessahan on aina vaarana, että itse osat alkavat natista kun kiinnitykset löystyvät. Voisiko olla sitä? Vai ovatko nämä narinat olleet jo ennen, mutten ole noteeranut niitä muiden äänien seasta?
Luulen, että olen aika herkistynyt kaikilla ylimääräisille äänille verrattuna normiautoilijaan. Siksi tämä viikon kuuntelujakso oli hyvä pitää ennen lopullisen tuomion antamista.
Välillä joudun muistuttamaan itseäni, että autosta kuuluu aina jotain ääniä. Se että töyssyissä tms. kuuluu jokin narahdus, lienee melko normaalia normaalia. Tavoitteena oli saada autosta jatkuvat resonoinnit pois ja siinä onnistuttiin. B-pilarien ajoittainen narina on hieman ärsyttävää, mutta huomattavasti vähemmän kuin aiemmat äänet.
Summa summarum: ei siitä täydellinen tullut, mutta ihan hyvä. Kannatti mielestäni tehdä.
Subbarikuvaa lukuunottamatta kuvat ovat Audiovisionin asennuksen aikana napsimia. Blogijuttua ei ole kuitenkaan tehty yhteistyössä ts. olen itse maksanut oman osuuteni eristyksen hinnasta.
sunnuntai 12.01.2014 Avainsanat: Koeajo , Muilla autoilla ajaminen , Pimeällä ajo , Seat , Äänentoisto
lauantai 21.07.2012 Avainsanat: Polo , Polo Junior , Takuu , Volkswagen , Äänentoisto
Kun ostimme Polon, siihen asennettiin Media-In-liitäntä (MDI), jolla auton stereoihin (meillä perusmalli RCD310) saa kytkettyä esimerkiksi iPhonen tai USB-muistin ja kuunneltua niistä musiikkia. Asennus tehtiin iPhonea silmällä pitäen, mutta muutaman kuukauden käytön jälkeen huomasin, että olisi näppärä kuunnella musiikkia myös usbilta, koska puhelinta ei jaksa kytkeä autoon lyhyitä matkoja varten. Muistitikulta soittamista varten ei tarvitsisi hankkia kuin USB-liittimellä varustettu adapterikaapeli Media-Iniin, joten tuumasta toimeen.
Erinäisten sattumusten kautta adapteripiuha löytyi Nioben ja kumppanien häälahjapaketista yhdessä pakoputkenpään kanssa. Ilo jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, sillä mitä tahansa musiikkia tikulta sitten soittikin, niin tietyt äänialat rätisivät vaikka täsmälleen samat mp3-tiedostot soivat iPhonen kautta virheettömästi.
Olin saanut samanlaisen rätinän aikaiseksi kerran iPhonella kun säädin suuremmaksi radion AUX/MDI Volume Leveliä eli asetusta, joka määrittelee, millä voimakkuudella sisään tuleva musiikki toistetaan. Vain alimmalla tasolla iPhone soi rätisemättä. Ajattelin että siitä olisi nytkin kyse, mutta asetus oli jo pienimmällä tasolla, joten siitä ei ollut apua.
Seuraavaksi päivitin Media-Inin ohjelmistoversion, mutta ei vaikutusta. Viimeiseksi pyysin autoliikkeestä testiin toisen Media-In-USB-adapterin, mutta rätinä jatkui silläkin.
Lopulta ei auttanut kuin jättää auto takuuhuoltoon takuulla rätisevien esimerkkibiisien kera. Sunrise Avenuen "Choose To Be Me" toimi erittäin hyvänä esimerkkinä, sillä rätinä alkoi suunnilleen kappaleen ensimmäisestä tahdista...
Luulin että kyseessä olisi ollut Media-In-liitännän asennusvirhe, mutta hieman yllättäen vika paikallistettiinkin itse Media-In-liitäntäpalikkaan. Siinä oli ollut jotkin kaksi johdinta väärin päin, mikä aiheutti rätinän. Mikä lie maanantaikappale. Ei kuitenkaan ainut sarjassaan, sillä nettikeskustelujen mukaan muutamalla muullakin on ollut sama ongelma.
Takuuhuollon jälkeen musiikki on soinut mallikkaasti niin muistitikulta kuin puhelimestakin ja lisäksi AUX Level -säätöä on voinut käyttää ilman että ilmaantuisi ylimääräistä rätinää.
Musiikin soittaminen usbitikulta on kätevää, mutta valinnanvaraa siihen mitä soitetaan ei ole kovin paljon verrattuna iPhoneen, josta soittamalla on käytettävissä kaikki iTunesin valinnat genreittäin, artisteittain jne. soittamiseen. Tikulta soitat tiettyä kansiota tai kaikkia biisejä, piste. Yksittäisen kansion (artisti) alla olevia kansioita (albumit) en ole saanut ympättyä samaan sekasoittoon, vaan MIX FLD -asetus jää soittamaan aina ekaa alikansiota sekaisin. MP3-CD-levyyn verrattuna muistitikulta soittaminen on kuitenkin parempi, koska tikun lukeminen on radiolle huomattavasti CD-levyn lukemista nopeampaa.
Jos muuten suunnittelet Media-In USB-adapterin hankintaa, kannattaa katsastaa nettihuutokauppa eBayn valikoimat. Tällä hetkellä sieltä löytyy ko. piuhoja 18 dollarilla, kun Suomessa niistä saa maksaa 49 e... Puhumattakaan siitä, että kun kysyin piuhaa Poloon, varaosamyyjä haki koneelta Poloon sopivan yksilön tiedot (varaosanumero 5N0035558) joka se oli eri kuin tuo ja vielä vähän kalliimpi ja piti tilata erikseen. En muista hintaa, koska en tosiaan maksanut sitä itse. En tiedä mikä idea siinä on, että Poloon oli oma johtonsa enkä tajunnut asiaa silloin kyseenalaistaa. Vasta rätinästä reklamoidessani sain testattavaksi suoraan hyllystä löytyneen yleisen Media-In-USB-johdon, joka oli fyysisesti ihan samanlainen kuin minunkin (varaosanumero 000051446B) ja toimi ihan hyvin rätinää lukuun ottamatta. Ainut ero oli, että minun piuhani tuli sievässä rasiassa, kun taas yleinen oli pelkässä muovipussissa.
POLOinen on liikenne- ja autoblogi, jonka perustin kesällä 2008. Aiemmin autot eivät kiinnostaneet yhtään, mutta hankittuani auton olosuhteiden pakosta innostuinkin autoilusta oikein kunnolla. Liikenne on minulle peliä, jossa pyrin menestymään aina vain paremmin!
Kirjoittelen blogiin kaikenlaisista autoiluun liittyvistä asioista moottoripyöräilyä unohtamatta. Erityisesti sydäntäni lähellä ovat Volkswagen, liikenneturvallisuus ja taloudellinen ajaminen.
Ota yhteyttä: poloinenblogi(a)gmail.com
